Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Etruskien kieli ja uskonto

Wikikirjastosta

Kuuluu osana: Etruskeihin

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etruskin kielellä ei ole tunnettuja sukulaiskieliä. Etruskin kielellä kirjoitettu kreikkalaisia aakkosia käyttäviä tekstejä (yhteensä noin 13 000) ei osata tulkita, luku- ja lainasanoja sekä paikannimiä lukuunottamatta. Ajatellaan, että Lemnoksen-saarella ja muinaisessa Raetiassa on saatettu puhua etruskin sukulaiskieliä. Etruskikielestä on tullut suomeenkin lainasanoja latinan kautta kuten persoona, joka tarkoitti alunperin teatterinaamiota.

Latinalaisten (eli roomalaisten) mukaan etruskeilla oli vireä kirjallisuus. Vain muutamat oppineet roomalaiset osasivat lukea etruskia. Rooman keisari Claudiuksen (10 eaa - 54 jaa) kirjoittama sanakirja on kadonnut. Claudiuksen vaimo Urgunilla oli etruskisukua. Viimeisiä etruskin puhujia olivat roomalaiset ennustajat, joiden toiminta kristinuskon vakiinnuttua kiellettiin. Etruskit olivat lähinnä Toscanan alueen asukkaita. Alueen nimikin tulee latinan etruskeja tarkoittavasta nimityksestä tuscī. Sen lisäksi muun muassa Korsika kuului etruski-alueeseen.

Aakkoset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Latinalaiset aakkoset perustuvat etruskien kirjoitukseen. Etruskien aakkoset ovat kreikkalaisten aakkosten eurooppalainen muunnos. Myös muut kuin latinalaiset varhaiset italialaiset kansat lainasivat näitä aakkosia. Heitä olivat ainakin oskin kieltä puhuneet Keski- ja Etelä-Italiassa asuneet samnilaiset (eli oskit), sekä Luganon ympäristön keltit. Myös Venetsian tietämillä oli oma aakkostonsa.

Etruski-temppeli

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Enemmän kuin mikään muu kansa etruskit omistautuivat uskonnolle" (Livius).

Livius lienee tarkoittanut sitä, että Etruskit olivat tunnontarkkoja uskonnollisten tapojen noudattajia. Etruskien uskonto oli läsnäolevaa monijumalaisuutta, sillä he uskoivat kaiken todellisen ja näkyvän heijastavan jumalten maailmaa. Kaikki kuului jonkin jumaluuden hallintovaltaan ja tämä jumaluus voitiin suostutella myötämieliseksi ihmisille. Etruskien jumaluuksiin kuului joukko kotoisia jumalia ja niitä hallitsevia indoeurooppalaista lainaa olevia jumaluuksia. Myös kreikkalaiset jumalat oli hyväksytty mukaan omana ryhmänään.

Populonian hautakylä - negropolis.

Jumalat asuivat pyhissä paikossa. Sellainen saattoi olla myös temppeli tai hauta, jossa tuli uhrata. Hautojen ympärillä olivat esi-isien henget. Kuollut matkasi manalaan (aita) ja heitä kutsuttiin alapuolisiksi (hinthial).

Pappia kutsuttiin nimellä cechase ja hän piti huolta pyhistä asioista (cecha/ rath). Jokaisella ihmisellä oli kuitenkin uskonnollinen velvollisuutensa. Mitään julkista toimitusta ei tehty ilman, että pappi oli tulkinnut enteitä uhrieläimen maksaa lukemalla. Egyptiläisten tapaan etruskit uskoivat ikuiseen elämään. Kuolemaa seurasivat rikkaat hautajais-menot.

Jumalia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tinia (eli päivä) oli etruskijumalien herra ja avaran taivaan jumala. Hän kuului triumviraattiin eli kolmivaltaan, jonka muut jäsenet olivat hänen tyttärensä Menrva ja vaimonsa Uni. Hän oli myös Thalnan neidon (synnytyksen jumalatar) aviomies sekä Turmsin (kaupankäynnin jumala) isä. Hän oli päivien eli ajan ja historian herra. Hänen tahtonsa voitiin ennustaa maksasta tai lintujen lennosta. Uni oli etruskien ylijumalatar sekä äiti- ja hedelmällisyysjumalatar.

Etruskijumalatar

Menerva oli sodan, taiteiden, terveyden, ymmärryksen, koulujen ja kaupankäynnin jumalatar. Hän lienee ainakin jossain määrin roomalaisen Minervan esikuva. Hänkin oli syntynyt isänsä Tinian päästä. Hän oli salamien viskelijä ja liittyi säihin.

Keihään ja kypärän kanssa kuvattu alaston Laran nuorukainen oli sodan jumala ja hänen puolisonsa siivekäs Turan-neito oli rakkauden jumalatar. Turania kuvastivat munivat linnut kuten musta joutsen, hanhi ja kyyhkynen. Hänen hautoja vartioivien neitojensa nimi oli lasas, joista kehittyivät roomalaiset kodinjumalat lares. Heillä oli toisinaan siivet ja heidän tunnuksinaan olivat seppele ja peili. Tunnetuin lasaksista oli rakkauden ja manalan jumalatar Alpan.

Etruskeilla oli jumalansa miltei kaikelle luonnolliselle, mutta monesta niistä tiedetään vain vähän. Selvanus oli metsien ja villin luonnon herra, Maris maanviljelyksen ja hedelmällisyyden jumala, Tivr kuun ja kuukauden jumala, Cautha ja Usil auringon jumalat sekä Leinth kuoleman jumalatar. Helmikuu oli pyhä kuukausi, jolloin juhlittiin etruskien puhdistumisen ja manalan jumalaa Februus'ta. Etruskien kiinnostus tuonpuolleiseen elämään näkyy siinä, että manalaan ja kuolemaan liittyi suuri joukko jumalia ja pahojahenkiä eli demoneja.

Selvästi kreikkalaista lainaa olivat ainakin Semla (Semele) sekä Apulu (Apollo) ukkosen ja salamien jumala ja hänen sisarensa Artume (Artemis) yön ja kuoleman mutta myös kasvun jumalatar. Semlan poika oli kasvien, onnen ja terveyden jumala Puphluns, jota palvottiin Populonian (etruskiksi Pupluna) kaupungissa.

Ennustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Augur

Etruskit uskoivat läheiseen kanssakäymiseen Jumalien kanssa. He eivät tehneet mitään saamatta heiltä jotain merkkiä. Roomalaisten lainasivat etruskeilta monia ennustamistapoja. Erityisen kuuluisia olivat lintujen lennosta ja teuraseläimen maksasta ennustaminen. Ennustaa voitiin lisäksi myös salamoinnista ja muista luonnon enteistä.

Mallimaksa

Haruspex-pappien tehtävä oli ennustaa uhrattujen lampaiden ja lintujen maksasta. Lähi-idässä heeteillä ja babylonialaisilla oli vastaava ennustustapa. Heillä oli myös vastaavia maksan malleja kuin ne pronssimaksat, joita etruskipapit käyttivät. Tämä vahvistaa sitä epäilystä, että etruskien alkuperä oli Vähä-Aasiassa eli Anatoliassa, missä myös heetit vaikuttivat. Riittien opettelu liittyi Tages-jumalaan, jonka alaa oli viisaus. Hän oli ilmestynyt puinnin aikaan ja opettanut etruskeille jumalista. Maksa oli jaettu osiin, jotka olivat eri jumalien alaa.

Augur-pappien tehtävä oli ennustaa lintujen lennosta, lajista ja ääntelystä jumalten tahto. Lintujenkaan katsominen ei ollut etruskien etuoikeus, vaan se tunnettiin muun muassa muinaisella Kyproksella. Auguri ei ennustanut sitä, mikä suunta olisi valittava, vaan oliko jo valittu suunta myönteinen vai seuraisiko siitä jumalten aiheuttamia koettelemuksia.

Sanastoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anatolia - on suuri niemimaa Mustanmeren ja Välimeren välillä, jossa sijaitsee suurin osa nyky-Turkin alueista.

Heetit - nyky-Turkin alueella asustanut muinain kulttuurikansa.

Indoeurooppalaiset - kielisuku, johon suurin osa eurooppalaisista kielistä kuuluu esimerkiksi slaavilaiset kielet kuten Venäjä, germaaniset kielet kuten Englanti, Kelttiläiset kielet kuten Iiri eli Irlannin kieli ja latinalaiset kielet kuten Espanja kuuluvat näihin kieliin. Niihin kuuluu myös Kreikan kieli, jolla ei ole läheisiä kielisukulaisia.

Keltit - ovat kelttiläisten kielten puhuvia ja kelttiläistä kulttuuria edustavia kansoja ja heimoja. Nykyään kelttejä asuu lähinnä Brittein Saarilla, mutta aiemmin he olivat levittäytyneet ympäri manner-Eurooppaa. Roomalaiskaudella heitä asusti esimerkiksi Apenniinien niemimaan (eli Italian) pohjois-osissa.

Latina - Roomassa käytetty muinainen kieli, joka oli nykyisin puhuttujen ranskan, espanjan, italian ja romanian sekä muutaman muun pienemmän kielen esiäiti.

Latinalainen - käytännössä sama kuin roomalainen.

Lemnos - on kreikkalainen saari lähellä nyky-Turkin eli Anatolian niemimaan rannikkoa.

Lugano - kaupunki nykyisen Etelä-Sveitsin alueella lähellä Italian rajaa. Alueen asukkaista suurin osa puhuu italiaa.

Manala - eli kuolleiden valtakunta, oli uskomusten mukaan paikka, jonne kuolleet menivät kuolemansa jälkeen. Manala tunnetaan monissa uskonnoissa.

Oskit - olivat latinan ja italian sukuista muinaista oskin kieltä puhunut kansa, joka asusti nykyisen Napolin seutuvilla Campanian alueella.