Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Etruskien rappio ja perintö
Kuuluu osana: Etruskeihin
Kriisit ja rappio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
600-luvun lopulla ja 500-luvun alkupuolella eaa. etruskikulttuurin piirissä tapahtui useita kriisejä, joista he eivät enää selvinneet. Rooman itsenäistyminen ja Tiberin haltuunotto 509 eaa. katkaisi heidän tiensä Campanian maakuntaan. Hieman tämän jälkeen he menettivät Tyrrhenanmeren hallinnan taistelussa Hieron Syrakuusalaista vastaan 474 eaa. Kun Campania oli nyt täysin eristyksissä Etruriasta, sen haltuunottoa naapuriheimojen toimesta ei enää voitu estää. Tästä seurasi talouden rapistuminen ja kaupan väheneminen.
Po-joen laaksossa kukoistus jatkui hieman pitempään, kunnes he joutuivat kelttien painostuksen kohteeksi. 390 eaa. keltit ulottivat retkensä aina Etelä-Italialaiseen Apuliaan asti. Tilanne kuitenkin parani niemimaalla tapahtuneiden muutosten johdosta ja Etruria rikastui uudelleen ja aatelisto kukoisti. Hautamaalauksissa huomaamme kuitenkin tunnelman muuttuneen - kuoleman jälkeinen tulevaisuus oli muuttunut pelottavaksi.
Tiberin takaisihallintaan saaminen ei onnistunut, vaan sen sijaan roomalaiset alkoivat valloittaa Etruski kaupunkeja erityisesti Etrurian eteläosissa. Yhteiskunta oli jakautunut luokkaristiriitojen vuoksi ja niiden seurauksena Pohjois-Eturiaan syntyi laaja vapaiden miesten luokka ja pienet maatilat levittäytyivät kukkuloille. Joidenkin kaupunkien yläluokka haki roomalaisilta apua kapinoivia orjia vastaan. 300-luvun puolivälin tienoille tultaessa Etruria oli rauhoitettu roomalaisen vallan alle. Seuraavan parin vuosisadan ajan kaupungit elivät rauhallista aikaa nimellisen autonomian turvissa.
Roomalaistaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]90 eaa. roomalaiset myönsivät itaalisille kansoille kansalaisoikeudet, mikä yhdisti roomalaisitalialaisen valtion ja poisti Etruskikaupunkien viimeisen itsenäisyyden. Lisäksi Pohjois-Eturia jäi Mariuksen ja Sullan välisen sisällissoidan jalkoihin. Monet olivat Mariuksen puolella ja saivat kärsiä Sullan kovasta kostosta (80-79 eaa).
Useiden kaupunkien alueet jaettiin hänen voittoisille sotilailleen. Uudet asukkat olivat julmia paikallisia kohtaan, mutta sittemmin velkaantuivat. Kapinoita seurasi ja ne kukistettiin. Roomalaistaminen huipentui Augustuksen valtakaudella (31 eaa. - 14 jaa.), joka toi taloudellisen vakauden ja rauhan. Tähän mennessä etruskikieli oli vaihtunut latinaan.
Etruskikulttuurin perintö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Roomalaiset saivat paljon vaikutteita etruskeilta, vaikka he historiankirjoituksessaan yrittivätkin vähätellä näitä. Se näkyy mm. Rooman ensimmäisten kuninkaiden nimissä. Etruskilainen elämäntapa vaikutti paljon roomalaisiin tapoihin ja uskomuksiin. Etruskivaikutus näkyi erityisesti myös kaupunkisuunnittelussa, rakennustaiteessa ja uskonnossa.
Roomalaista kietaisuvaatetta toogaa pidetään etruskien vaatteena ja roomalainen talo, domus oli rakennettu etruskien mallin mukaan. Roomalaisten hallintoelimillä kuten senaatilla lienee ollut etruskijuuret ja roomalainen ennustustapa oli suoraan etruskien uskonnosta. Etruskeilta lienee lainattu myös voitonkulkueet eli triumfit. Roomalaisen arkkitehtuurin pyörökaaret olivat nekin etruskeilta peräisin.
Sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]aatelisto - on perinnöllinen yläluokka, jolla oli kansaan nähden erioikeuksia.
Apulia - on historiallinen maakunta, joka sijaitsee Italian saappaan korossa.
Augustinus - (63 eaa. - 14 jaa.) oli ensimmäinen roomalainen keisari. Hän oli hyvämaineinen ja pidetty itsevaltias. Hänen tärkein saavutuksensa oli ns. roomalainen rauha, joka oli rauhan ja hyvinvoinnin aikaa.
Campania - on historiallinen maakunta Italiassa, Napolin eli Neapoliksen kaupungin ympärillä.
eaa. - ennen ajanlaskun alkua
ennustus - on yritys etukäteen tietää tulevaisuus. Yleensä ennustaminen noudattaa uskomuksia, eikä päättelyä.
Etruria - on historiallinen alue, jota Etruskit hallitsivat. Alue tunnettiin myös kreikkalaisittain nimellä Tyrrhenia. Alueen sydämenä oli nykyinen Toskanan alue, vaikka se varsinkin laajimmillaan ulottui myös laajasti sen ulkopuolelle.
itaaliset kansat - olivat sukulaiskansoja, jotka puhuivat latinan sukuisia kieliä kuten umbrit, oskit ja falskit. Itaalisiin kansoihin kuuluivat myös todennäköisesti umbreille sukua olleet sabinit, jotka liittyvät kiinteästi roomalaisten historiaan.
jaa. - jälkeen ajanlaskun alun
kansalaisoikeus - on tietyn valtakunnan asukkaalle kuuluvat laissa määrätyt oikeudet. Alunperin Rooman kansalaisoikeudet kuuluivat vain alkuperäisille roomalaisille, ei näiden italialaisille liittolaisille.
keltit - olivat sotaisia indoeurooppalaisia kansoja ja heimoja, joiden kulttuuri lienee peräisin Keski-Euroopasta. He levittäytyivät nopeasti laajoille alueille Eurooppaan, mutta omaksuivat vähitellen paikalliset kulttuurit. Heitä oli paljon Pohjois-Italian alueella, jossa he myöhemmin latinalaistuivat.
orja - on ihminen, jonka katsotaan olevan toisen ihmisen omaisuutta. Hänellä ei ole oikeutta päättää elämästään ja hän työskentelee omistajalleen. Orjia tuotiin muun muassa sotasaaliina.
Po - on Koillis-Italian viljavan alankoalueen läpi laskeva joki.
sisällissota - on valtion sisäinen kamppailu, jossa eri kansanryhmät tai etujoukot taistelevat toisiaan vastaan.
Senatti - oli roomalaisen yläluokan eli aateliston parista valittu edustuselin, jolla oli useimmiten valtakunnan päätösvalta käsissään.
Sulla - elikkä Lucius Cornelius Sulla (noin 138–78 eaa.) oli roomalainen sotapäällikkö ja yksinvaltias. Marius oli roomalaisia pitkään hallinnut sotapäällikkö, jonka kunnianhimoon alettiin suhtautua epäilevästi liittolaisten kapinoidessa vuosina 91-87 eaa. Tuossa sodassa Sulla pääsi näyttämään taitonsa ja hänet valittiin konsuliksi. Uuden konsulin lähdettyä kukistamaan itäistä kapinaa, entisen konsulin joukot juonittelivat. Seurasi keskinäistä kamppailua, joka johti lopulta Sullan voittoon ja siihen, että senatti valitsi hänet eliniäkseen diktaattoriksi 81 eaa. Päästyään yksinvaltiaaksi hän aloitti vastustajiensa karkoitukset ja hirmuvallan. Uudistuksillaan hän paransi yläluokan asemaa kansan kustannuksella. Vuonna 80 eaa. hän kuitenkin luopui yllättäen vallastaan ja kuoli parin vuoden kuluttua.
Syrakuusa - on merkittävä Sisilialainen kaupunki, jota etruskien aikaan hallitsivat kreikkalaiset. Hieron oli Syrakuusan kaupunkivaltion tyranni eli yksinvaltias. Syrakuusan tyrannit olivat hyvämaineisia hallitsijoita ja hallitsivat kaupunkia roomalaisvalloitukseen 211 eaa. saakka.
Tiber - on joki, joka virtaa Apenniineilta Tyrrhenanmereen kulkien Rooman lävitse.
Tyrrhenanmeri - on merialue, joka sijaitsee Italian länsipuolella sen rannikon ja Sisilian, Sardinian ja Korsikan saarten välissä. Se on saanut nimensä etruskien kreikankielisestä nimestä.