Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Foinikialaiset

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Foinikialaisten kauppareittejä

Kuuluu osana: Itäisen Välimeren kulttuureihin

Foinikealaiset olivat Levantissa (eli Välimeren itäisessä pohjukassa), suurin piirtein nykyisen Libanonin tienoilla (3500-146 eaa) asunut kansa, joka perusti siirtokuntia ympäri Välimeren aluetta ja jopa Atlantin valtameren itärannikolle ja kävi niistä käsin kauppaa paikallisten kanssa.

Foinikealaiset kehittivät aakkoskirjoituksen ja johdattivat kreikkalaiset sen saloihin. Nimitys Foinikea tulee muinaiskreikan purppuraa tarkoittavasta sanasta ja foinikialaisilla olikin hallussaan kuninkaallisen purppuravärin valmistuksen salaisuus.

Ensisijaisesti kauppiaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Purppurakotiloita

Voimakkaimmillaan foinikialaisten kauppiaiden vaikutus oli 1200 - 800 eaa. Foinikia oli hyvä lähtökohta kaupankäynnille noina aikoina. Lähi alueelta saatiin kuuluisaa Libanonin setriä ja purppurakotiloita. Alue oli myös idästä tulevien karavaanireittien päätepiste. Foinikialaiset olivat tunnettuja valmistamastaan lasista ja purppuranvärisestä kankaasta. He valmistivat myös muita väriaineita. Heidän uskotaan keksineen kirkkaan lasin valmistuksen ja lasinpuhalluksen taidot. Foinikialaiset kasvattivat purppurakotiloa myös nykyisen Marokon rannikolla.

Välimeren pronssikautisen romahduksen jälkeinen uusi nousukausi oli paljolti kiitos foinikialaisten kauppiaiden perustamien kauppareittien Egyptin ja Kaksoisvirranmaan välillä 1000-luvulla eaa. Libanon setriä vietiin Egyptiin ja se oli foinikialaisten tapa kunnioittaa egyptiläisiä 1400-luvulta eaa lähtien. He ostivat hopeaa Espanjasta, kuparia Kyprokselta ja tinaa Iso-Britanniasta (siis näiden nykyvaltioiden alueelta). Kauppiaina foinikialaiset saattoivat olla epäluotettavia. He harjoittivat myös orjakauppaa.

Karthago[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karthago = punainen piste

Foinikian tärkein siirtokunta oli Karthagon kaupunki nykyisessä Libyassa. Tyyroksesta tulleet foinikealaiset perustivat sen 813 eaa. Legendan mukaan paikalliset suostuivat myymään heidän kuingattarelleen maata vain sen verran kun tämä pystyisi eristämään härän vuodalla. Nokkela nainen leikkasi nahan ohuiksi suikaleiksi ja osti heiltä niemimaan, jolle kaupunki perustettiin. Karthago tulee heidän kielensä uutta kaupunkia tarkoittavasta nimityksestä.

Kaupungin paikka on strategisesti oivallinen Välimeren kaupan hallinnan kannalta. Karthago oli nousevan Rooman valtakunnan vastustaja, jonka roomalaiset löivät kolmessa puunilaissodassa (246 - 146 eaa). Sotien lopuksi kaupunki tuhottiin. Myöhemmin roomalaiskaudella kaupungista tuli tärkeä roomalainen keskus.

Baal

Foinikialainen kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Foinikealaiset puhuivat seemiläistä kieltä. Foinikialaisten tunnetuimpia jumalia olivat pääjumala El (Elohim) sekä hedelmällisyyden jumalat Baal ja Astarte. Foinikialainen jumaljako Baalin, Motin (kuolema) ja Yamin (meri) välillä lienee vaikuttanut kreikkalaiseen maailman jakoon Zeuksen, Poseidonin ja Haadeksen valtakuntiin. Kaikki kolme (Yam, Baal ja Mot) olivat El-luojajumalan poikia.

Heidän uskonnolla oli luonnollisesti vaikutusta myös Raamattuun, jossa israelilaiset usein taistelivat foinikealaisten eli kanaanilaisten jumalien palvontaa vastaan. Monista foinikealaisten temppeleistä tehtiin klassisella kaudella kreikkalaisen jumalan Herakleen temppeleitä.

Foinikialaista taidetta

Foinikealaiset omaksuivat vaikutteita taiteeseensa assyrialaisilta ja egyptiläisiltä, joiden parissa taiteilijat opiskelivat. Foinikealaisella taiteella oli vaikutus kreikkalaiseen muotoutumiskauden (arkaainen) taiteeseen. He toimivatkin taiteellisen näkemyksen välittäjinä. Joonian kapinan johdossa olleiden filosofien: matemaatikko-filosofi Pythagoraan ja luonnonfilosofian perustajan Thales Miletoslaisen isät olivat foinikealaisia.

Foinikealaisilla oli myös keskeinen vaikutus Etruskien kulttuurin nousussa. Monet välimeren alueen kaupungeista kuten Palermo (Sisilia), Genova (Italia), Malaga (Espanja), Lissabon (Portugali) ja Tanger (Marokko) ovat alunperin foinikealaisten perustamia.

Foinikealaisella kirjoitustaidolla oli keskeinen vaikutus eurooppalaisen kirjoituksen syntymiseen. He omaksuivat kirjoitustaidon eli nuolenpää kirjaimet Kaksoisvirranmaasta. He muokkasivat siitä omanlaatuisensa aakkoskirjoituksen n. 1050 eaa. Samanlaisen kirjoituksen omaksuivat myös heidän naapurinsa muinaishebrealaiset. Aakkoset vastasivat myös numeroita. A (aleph) oli yksi, kun taas viimeinen kirjain Th (tâw) merkitsi neljää sataa.

Aakkoset

Yksinkertaistettua ja tehokasta kirjoitusta tarvittiin kauppakirjojen ja kuittien laadinnassa. Kauppiaskansan mukana kirjoitus levisi tehokkaasti uusille alueille ja se oli pohjana minolaisille ja mykeneläisille aakkosille, joista puolestaan kehittyi kreikkalaisten aakkosten kautta meidän tuntemamme roomalainen kirjoitus.

Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aakkoskirjoitus - kirjoitus jossa jokainen merkki vastaa yhtä äännettä, eikä esimerkiksi tavuja (tavukirjotus) tai sanoja (kuvakirjoitus).

Assyrialaiset - Kaksoisvirranmaan pohjoisosien sotaisa seemiläistä kieltä puhunut kansa. Vaikutuskausi ulottui noin 1900-600 eaa.

Etruskit - Italian niemimaan muinaiskansa, joka kehitti varhaisen, esiroomalaisen kulttuurin. Heidän kulttuurinsa oli saanut vaikutteita esimerkiksi kreikkalaisilta ja foinikialaisilta. Etruskien kulttuuri puolestaan vaikutti paljon roomalaiseen kulttuuriin. Heidän kulttuurinsa perustui ilmeisesti paljolti metallikauppaan.

Eaa. - ennen ajanlaskun alkua. Lasketaan vuosia ajanlaskun alusta eli vuodesta nolla taaksepäin.

Herakles - kreikkalainen puolijumala ja sankari. Ylijumala Zeuksen poika. Zeuksen mustasukkainen vaimo, jumalatar Hera vainosi Heraklesta, jonka Zeus oli saanut ihmisnaisen kanssa. Herakles suoritti 12 urotyötä ja liittyi kuoltuaan jumalten joukkoon.

Joonian kapina - joukko persialaista valtaa vastaan tapahtuneita kapinoita nykyisen Turkin länsirannikolla sijainneissa kreikkalaiskaupungeissa vuosina 499-493 eaa. Kapinat alkoivat kreikkalaisten tyytymättömyydestä Miletoksen kaupunkia hallinnutta tyranni Aristagorasta kohtaan. Sieltä se levisi muihin alueen kaupunkeihin. Joonian kapina oli ensimmäinen yhteenotto kreikkalaisten ja persialaisten välillä.

Kaksoisvirranmaa - foinikealaisten asuinalueesta idän suunnassa sijainnut kahden joen hedelmällinen laakso, joka oli varhaisen kaupunkikulttuurin kukoistuspaikkoja.

Karavaani - kamelien jono, jonka kaltaiset kuljettivat tavaroita ja ihmisiä Kiinasta Rooman valtakuntaan ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta Lähi-Itään.

Muinaishebrealaiset - nykyisten juutalaisten esi-isiä, jotka harjoittivat yksijumalaista uskontoa, poiketen monijumalaisista naapureistaan foinikealaisista eli kanaanilaisista. Raamatussa on kertomuksia muinaishebrealaisten historiasta.

Mykeneläinen kulttuuri - vallitsi Kreikan mantereella ja Aegean meren saarilla vuosina 1600 - 1100 eaa. Pronssikautinen kulttuuri otti vaikutteita foinikealaisesta ja Kreetalla vallinneesta minolaisesta kulttuurista.

Minolaiset - Kreetalla ja eräillä muilla Välimeren saarilla vaikuttanut varhainen kauppakultuuri noin 3000-1450 eaa. Minolaiset olivat läheisessä yhteydessä egyptiläisten kanssa. Heidän kulttuurinsa uskotaan olleen suhteellisen rauhanomainen. Kulttuuri tuhoutui ilmeisesti suurimmaksi osaksi Theran (eli nykyisen Santorinin saaren) tulivuoren purkauksen myötä noin 1450 eaa. Purkaus paitsi tuhosi Theran siirtokunnan myös synnytti valtavan hyökyallon eli tsunamin, joka tuhosi asutusta myös Kreetalla. Kulttuurista jäi jäljelle ilmeisesti vain rippeitä.

Orjakauppa - kaupankäynti orjatyöhön eli pakkotyöhön käytetyillä ihmisillä. Orjia saatiin valloitussotien myötä ja orjaksi saatettiin myös ryöstää lapsia. Toisinaan orjat olivat valloitettujen armeijoiden sotilaita.

Seemiläinen kieli - monet varhaishistorian ja antiikin Lähi-Idän kansojen kielet olivat seemiläisiä. Nykyisistä kielistä seemiläisiä ovat esimerkiksi juutalaisten hebrea, arabia ja syyria. Muinainen hebrea oli ilmeisesti läheistä sukua foinikealle.