Siirry sisältöön

Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Fremontin kulttuuri

Wikikirjastosta
Fremont
Fremontin kalliotaidetta

Fremontin kulttuuri oli nykyisessä Yhdysvalloissa Utahin seudulla perinne, joka syntyi eteläisten pueblokulttuurin vaikutteiden saavuttua Suuren Altaan alueelle. Fremontin kulttuuri n. 700 - 1300 jaa tunnetaan parhaiten kalliopiirroksistaan. Muuten kulttuurista tiedetään paljon vähemmän kuin etelän pueblokulyttuureista.

Kulttuurin harjoittavat olivat vuodenaikojen mukaan liikkuvia metsästäjä-keräilijöitä, jotka ajoittain myös viljelivät maata. Suuria asutuskeskuksia ei ollut. Tällöin perinne erosi etelän pueblojen perinteestä. Väki oli vähäistä elinympäristön niukkuuden takia.

Kulttuuri ei ollut yhteinäinen: pikemminkin kulttuurirypäs kuin kulttuuri.

Fremontin kulttuuria edelsi perinne, jossa ihmiset pääosin asuivat luolissa, kiertelivät ympäriinsä kasveja keräten ja metsästellen.

Paikoillaan pysyvää ja kiertelevää elämää

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmiset asuivat "kuoppataloissa". Coloradossa asuvat tämän kulttuurin ihmiset asuivat kivisissä, muuratuissa taloissa.

Fremontin elämäntyyli jakautui kiinteissä kylissä asuvien maanviljelijöiden ja paimentolaiselämää jatkavien metsästäjien välillä. Jälkimmäiset liikkuivat riistan perässä tilanteiden mukaan. Kolmannen ryhmän muodostivat ne ihmiset, jotka eivät osanneet päättää kumman elämäntyylin valitsisivat. Näin he olivat "puolinomadeja", puoliliikkuvia ihmisiä. Kylissä oli jopa 60 taloa, yleensä 2 - 12. Kylissä ei ollut etelän pueblojan tavoin suuria seremoniarakennuksia. Metsästys- ja keräilyleirit olivat yleisiä.

Viljelijät viljelivät perinteisiä intiaanien lajikkeita: maissia, kurpitsaa ja papuja. Fremontin pellot olivat pieniä verrattuna etelän pueblointiaanien viljelyksiin. Vilja-aitat ja pienet varastot sijaitsivat joissakin tapauksissa kylien keskellä. Usein ne kuitenkin sijoitettiin kapeiden kanjonien seinustoilla oleviin onkaloihin tai suojaisiin vaikeakulkuisiin paikkoihin jyrkänteiden reunoilla.

Fremontilaiset tekivät mokkasiineja toisin kuin eteläiset Anasazin heimot, jotka käyttivät sandaaleja. Myös Fremontin kalliotaide erosi pueblokulttuurien taiteesta.

Kallioon piirrettyjen Kuvien aihepiirit vaihtelivat jousin ja nuolin aseistetuista metsästäjistä sarvipäisiin eläinhahmoihin ja erilaisiin spiraaleihin ja geometrisiin kuvioihin. Monet kuvatuista hahmoista olivat suunnikkaan muotoisia, leveäharteisia ihmisen kaltaisia olentoja, jotka olivat koristelleet itsensä kaulariipuksin, korvarenkain ja sulkapäähinein. Yleisten savesta muovattujen pienten moniväriset veistosten uskotaan liittyneen sekä uskontoon että omistajansa henkisiin voimiin.

Fremontin ihmiset jättivät jälkeensä lukuisia savisia pienoispatsaita.

Fremontin kulttuuri syntyi välillä joskus 500 eaa-500 jaa, ehkä 200 jaa Ison suolajärven tienoilla, mistä se levisi laajemmalle.

Usein esitetyn kaavan mukaan varhaiskausi oli 1-600 jaa, varhaista viljelyä. Noin 500/600-900 Keski-Fremontin kaudella väestö akasvoi ja laajeni. Kauden alussa noin 600 jaa tapahtui laajalal alueella hyppäys keramiikassa, viljelyssä jne. Tunnetuin kausi myöhäisfremont 900/1000 - 1300 merkitsi voimakkaita pueblo I- varhainen pueblo III kulttuurivaikutteita etelästä. Hajallaan aiemmin olleet kylät keskittyivät nyt suurempiin kyliin. Suurimpia kyläkeskittymiä väestöjä luonnonvaraltaan runsaimmissa jokilaaksoissa.

Kuivuuskaudet 1150-1350 jaa koettelivat täälläkin päin väestöä. Noin v 1250-1300 jaa ksuuri 50v kuivuus ailkoi tehdä viljelystä mahdotonta. Tämä ajoi ihmiset taas liikkuvaan elämään. Luultavasti ihmisä matkuisti uusiin paikkoihin Utahin alueelta pois pohjoiseen ja länteen. Joidenkin mukaan Urahista pois matkanneita fremontilaisa olis liittynyt Na Dene-kansoihin, jotka matkaisvat etelään tulalkseen myöhemmin tunnetuiksi mm apasseina ja navajoina.

Seuraavan vuosisadan aikana etelästä ja lounaasta Utahiin kulkeutuneet uto-asteekkilaisia kieliä puhuvat utet ja shoshonit valtasivat Fremontin kulttuuripiiriin alueet. Samalla uudet maahanmuuttajat saattoivat adoptoida Fremontin viimeiset rippeet omaan kulttuuriinsa. Joidenkin mukaan tulivuorenpurkaus olisi hävittänyt viilentämällä ilmaa Fremontin kulttuurin.

  • Fremontin kulttuurissa oli eri heimojen omia alakulttuureita.
  • Suuri suolajärvi :400 - 1350 jaa, myös Utahin laakso
  • Uinta: 650 - 950
  • Sevier: 750 - 1300
  • Parowan: 900 - 1300 (sama kuin Snake Valley?)
  • San Rafael: 700 - 1200 (sama kuin Emery ?)