Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Hatit ja Heettiläiset

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuuluu osana: Itäisen Välimeren kulttuureihin

Heettien hieroglyfejä

Heettiläiset olivat Anatoliaan (nykyinen Turkki) muuttanut kansa, joka toi hevosen ja raudan käsittelytaidon Lähi-itään. enen heettiläisä alueella asui hateiksi kutsuttu kansa. Heettiläiset taistelivat Egyptin kanssa Levantin omistuksesta, kunnes suurtavvat sopivat riitansa. merikansojen hyökkäys lienee tuhonnut heettiläisten valtakune noin 1180 eaa. Tämän jälkeenkin oli lukuisia heettiläisiä pikkuvaltioita.

Alueen esihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanviljely, karjanhoito ja savenvalanta levisivät melko varhain Anatoliaan. Varhaiselta kivikaudelta tunnetaan monia kyliä.

Hatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattien härkäidoli

Hatit olivat muinainen kansa, joka asusti Vähässä-Aasiassa eli Anatoliassa varhaisella ja keskisellä pronssikaudella (noin 2500 - 2000/1700 eaa). Hateilla ei ollut kirjoitettua kieltä, eli he olivat esihistoriallinen kansa. Maininta valtakunnasta löytyy akkadilaisista (noin 2300-2100 eaa) nuolenpääkirjoituksista. hatit kävivät tinakauppaa Vanhan Assyrian kanssa.

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattien kultamalja

Hattien uskotaan puhuneen jotain muuta kuin indoeurooppalaista kieltä, kenties muinaista luoteiskaukasialaista kieltä, joka olisi ollut nykyisten abhaasin ja tšerkessi kielten sukulainen. Näitä sukulaiskieliä puhutaan yhä paikoin nyky-Turkissa. Kielet ovat vahvasti konsonanttivoittoisia. Kielestä on säilynyt palasia paikannimissä ja heettien uskonnollisessa kirjallisuudessa. Hattia pidetään alueen alkuperäiskielenä.

Yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattien alue muodostui feodaalisista kaupunkivaltioista. Ne olivat tarkkaan hallittuja ja pappien johtamia. Heidän uskonnollaan on ollut vahva vaikutus heettien uskontoon. Pääjumalia olivat auringonjumalatar ja hänen miehensä myrskynherra. Hittienkin aikana hatit muodostivat suuren osan kansasta. Egyptiläisissä maalauksissa heidät kuvataan pitkänenäisinä.

Heetit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heetit olivat vanhahtavaa indoeurooppalaista kieltä puhunut kansa, joka saapui Anatoliaan noin 2000-1800 eaa ilmeisesti pienehköinä ryhminä. He asettuivat alueelle pääosin rauhanomaisesti, mutta paikoitellen myös sotien. Heidän kieltään on säilynyt nuolenpääkirjoituksena. Heillä oli myös oma hieroglyfikirjoituksena, joka ilmeisesti perustui egyptiläisiin hieroglyfeihin.

Heettien valtakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heettien valtakunta noin 1300 eaa

Heettiläiset heimot yhdistyivät niin sanotuksi Vanhaksi valtakunnaksi (1750-1500 eaa) todennäköisesti viimeistään 1650 eaa. Kuningas Hattušili siirsi tuolloin pääkaupungin hyvien vesivarojen yhteyteen Hattušaan. Heettiläiset kuninkaat valittiin aatelissäädyn suostumuksella, eikä kuninkuus aina ollut periytyvää. Kuninkaanmurhat olivat melko yleisiä. Heettiläisten ryöstöretki luhisti Vanhan Babylonian. Mutte heettiläiset eivät silti pitäneet babyloniaa hallussaan sen jälkeen.

Seurasi keskivaltakunnan taantumiskausi (1500-1430 eaa). Hurrilaisten tunkeutuminen Vähään-Aasiaan heikensi aluetta. Samalla alettiin palvoa joitakin hurrilaisia jumalia.

Egyptiläinen näkemys heettien vaunuista

Heettiläisten uusivaltakunta perustettiin 1400 eaa. Heettiläiset todennäköisesti kehittivät raudan käytön viimeistään 1350 eaa ja pitivät sen onnistuneeseti salaisuutenaan valtakunnan murtumiseen saakka. He kävivät rautaesineillä tuotteliasta kauppaa. Heettiläisillä oli myös sangen nykyaikaiset hevosjalostus- ja valmennusmenetelmät. Hevoset olivatkin tärkeä osa sotavaunuilla liikkuvaa armeijaa. 1344-1322 eaa välisenä aikana heettien kuningas kukisti hurrien Mitanni-valtakunnan, mikä muutti seudun poliittisia suhteita. He sotivat innokkaasti myös egyptiläisten kanssa Levantin hallinnasta ja onnistuivat valloittamaan itselleen Syyrian.

Suurvaltakunta hajosi 1150 eaa. , jolloin heettiläisten pääkaupunki Hattusas ryöstettiin ja poltettiin. Kaupungin hävittivät joko merikansat, kapinalliset tai muut viholliset. Heettiläisvaltiosta jäi pieniä paikallisvaltakuntia, jotka jatkoivat noin 700 eaa asti.

Rauta, hevoset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heettiläiset tunnetaan hevosistaan. Nykyään ei enää niin usein ajatella kuin enen, että heettiläiset käyttivät ensimmäisenä rautaa lähi-idässä.


Yhteiskunta ja Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jumalatar lapsineen

Heeteillä uskotaan olleen ensimmäinen perustuslaillinen kuningasvalta. Se koostui suurkuninkaasta, kuninkaallisesta perheestä sekä kuningasta valvovasta ylemmästä virkamiehistöstä ja usein kapinallisesta aatelistosta. Aatelistoon kuului paikalliskuninkaita, jotka hallitsivat alueellaan, mutta osallistuivat valtakunnan kustantamiseen ja sotavoimien muodostamiseen ja varustamiseen. Suurkuningas johti taisteluja sotilaittensa joukosta.

Heetit edistivät paljon oikeuskäytäntöä ja -järjestelmää. He loivat heettiläiset lait, joita oli yli kaksistataa. Rangaistukset olivat yleensä inhimillisiä ja kuolemanrangaistusta käytettiin harvoin, mikä oli tuona aikana vallankumouksellista. Usein rangaistiin sakoilla ja korvauksilla uhreille. Pakkotyö oli lähes aina pahin rangaistus. Näitä lakeja noudatettiin ainakin 500 vuotta. Ajan kuluessa rangaistuksia vielä hieman lievennettiin aiemmasta.

Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abhaasit - ovat kansa, joka asuu nimeään kantavassa Georgiaan kuuluvassa, käytännössä itsenäisessä osavaltiossa. Osa kansasta asusta myös Turkin puolella ja muualla Lähi-Idässä. Perinteisiä uskontoja ovat sekä ortodoksisuus että islam. Heillä oli oma kuningaskunta 700-luvulta lähtien, mutta 1800-luvulla heidät liitettiin Venäjään. Perinteisiä elinkeinoja ovat maanviljelys ja karjanhoito. Heillä on tarkka oma käytöstapajärjestelmänsä.

Akkad - oli seemiläisen kansan sumerilaisen kulttuurin pohjalta perustama valtakunta 2350 - 2150 eaa eteläisessä Kaksoisvirranmaassa. Parhaimmillaan valtakunta ulottui Välimeren rannikolle asti Syyriassa, hieman Anatoliasta etelään.

Anatolia - eli Vähä-Aasia on Mustanmeren ja Välimeren välissä oleva suuri niemimaa, joka muodostaa suurimman osan nykyisestä Turkista.

Feodaalinen - oli hallintojärjestelmä, jossa lääninherra suojeli alustalaisiaan ja sain näiltä palkkioksi työvoimaa. Lääninherrat saattoivat jakaa osia alueistaan läänityksinä vasalleilleen, jotka olivat eräänlaisia apuhallitsijoita. Lääninherrat saattoivat olla joko maallisia- tai uskonnollisia hallitsijoita. Feodaalijärjestelmistä tunnetuin vallitsi keskiajan Keski-Euroopassa. Sellainen on ollut myös esimerkiksi keskiaikaisessa Japanissa.

Hieroglyfit - ovat kuvallinen kirjoitusmuoto, jonka konkreettisia asioita esittävät kirjoitusmerkit voivat merkitä paitsi sanoja myös tavuja tai kirjaimia. Hieroglyfit esittämät asiat ovat kuvista tunnistettavissa. Niitä on käytetty useimmiten kiveen hakatuissa kirjoituksissa ja esimerkiksi Egyptissä oli erikseen niistä kehittynyt käsialakirjoitus, jonka merkit olivat vähemmän esittäviä.

Hurrit - olivat kansa vanhassa Lähi-Idässä. He saapuivat Kaksoisvirranmaan pohjoisosiin noin 2500 eaa. Vuosina 1800-1700 eaa he levittäytyivät voimakkaasti, kun indoarjalaiset ylimykset ottivat vallan ja pakottivat kansaa levittäytymään. Mahtavimmat heidän valtakunnistaan olivat Mitanni noin 1550-1350 eaa ja Urartu 850-620 eaa. Mitanni oli egyptiläisten liittolainen. Luultavasti hurrit toivat hevosen Lähi-Itään vuoden 2000 eaa tienoilla.

Indoeurooppalaiset - kielet ovat kieliä, jonka nykyisten kielten alkuperäinen puhumisalue alue ulottuu Euroopasta Intian niemimaalle saakka. Niitä puhutaan edelleen paljon myös Lähi-Idässä. Sittemmin indoeurooppalaiset kielet ovat levinneet myös muille mantereille siirtolaisten mukana. Kantaindoeurooppalaisten ajatellaan asustaneen nykyisen Ukrainan aroilla ja lähteneen sieltä liikkeelle viimeistään 4000 eaa.

Kaupunkivaltio - koostuu yhdestä suuresta keskuksesta ja sitä ympäröivästä maaseudusta kylineen. Varhaishistoriassa kaupunkivaltiot olivat usein suurempien valtioiden esimuotoja, jotka vähitellen yhdistyivät useamman kaupungin valtioiksi. Nykyään on enää harvoja kaupunkivaltioita, tunnetuimpana ehkä Monaco.

Merikansat - olivat pohjoisesta tulleita, pronssikauden lopulla vuoden 1200 eaa tienoilla itäisellä Välimerellä liikkuneita merirosvoja ja laivoilla liikkuneita sotaisia heimoja. He hävittivät kreikkalaisen Mykenen sivilisaation, heettiläisten valtakunnan, Mitannin ja monia Levantin eli Välimeren itärannikon kaupunkeja. Lisäksi he uhkasivat Egyptiä useaan otteeseen. Rajuin hyökkäys oli 1210-1170 eaa. Merikansat puhuivat indoeurooppalaisia kieliä.

Nuolenpääkirjoitus - kiiloilla saveen painelluista nuolenpään muotoisista kuvioista muodostuvista kirjoitusmerkeistä koostuva kirjoitusjärjestelmä. Kirjoitus oli tavukirjoitusta eli yksi merkki merkitsi kokonaista tavua, kuten KI.

Perustuslaillinen kuningasvalta - eli perustuslaillinen monarkia on hallitusmuoto, jossa hallitsijan vallan rajat on määritelty kirjoitetussa erityisessä lainsäädännössä, joka on koko lainsäädännön perustana ja muuta lainsäädäntöä merkittävämpi.

Sakko - on rahana tai muuna arvotavarana maksettu korvaus rikoksesta. Sakko maksetaan valtiolle tai muulle oikeudenkäyttäjälle yleisesti, kun taas vahingonkorvaus maksetaan uhreille tai hänen omaisilleen.

Tšerkessit - asuvat Venäjällä ja puhuvat luoteiskaukasialaista kabardin kieltä. Perinteisiä elinkeinoja ovat karjanhoito ja käsityöläisammatit. Perinteiset uskomukset ovat säilyneet kristinuskon ja myöhemmin Islamin rinnalla vahvoina.

Vanha Babylonia - eli Babylonian ensimmäinen dynastia eli kuningassuku noin 1950-1650 eaa. Sen aikakausi alkoi seemiläisen amorilaisten paimentolaiskansan saapuessa Babyloniin. Tunnetuin vanhan babylonian kuninkaista lienee ollut maineikas uuden lainsäädäntöjärjestelmän luonut ja koko Kaksoisvirranmaan valloittanut kuningas Hammurabi. Maa kuitenkin kutistui uudestaan hänen seuraajiensa aikana. Babylonia sijaitsi eteläisessä Kaksoisvirranmaassa ja sen pääkaupunki oli Babylon. Kuningassuku kaatui heettien ja kassiittien hyökkäykseen.