Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Japani
Kulttuuripiiri: Itä-Aasian kulttuurit
Ajankohta: noin 200 eaa. - nykyaikaan
Japanilainen kulttuuri on vuosisatojen kuluessa saanut paljon vaikutteita mantereen kiinalaisesta kulttuurista, mutta myös kehittänyt omia erityispiirteitään. Se on puolestaan vaikuttanut sekä etelän Okinawan että pohjoisen Korean kulttuureihin.
Hieman esihistoriaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]On erilaisia teorioita siitä, mistä japanilaiset ja japanin kieli on peräisin. Maassa on ollut asutusta yli 10 000 vuotta, kenties huomattavasti kauemminkin. 200 eaa. asti kulttuuri oli melko alkeellista, vaikka jonkinlaista maatalouttakin harjoitettiin.
Varsinainen maanviljelys alkoi riisinviljelyn saapuessa mantereelta Japaniin. Pronssi ja rauta saapuivat saarille samoihin aikoihin. Noihin aikoihin japanilaiset mainittiin ensi kertaa kiinalaisissa kronikoissa. Väki asui kylissä ja alkoi jakautua eri ammattiin ja yhteiskuntaluokiksi. Klaaneja oli yli 400 ja ne kamppailivat keskenään vallasta.
Yamamoto klaani nousi valtaan 200-luvulla jaa., minkä jälkeen Japani alkoi yhtenäistyä paikallista heimoista kohti valtakuntaa. Aikakausi tunnetaan valtavista hautakummuistaan. Valtataistelu jatkui edelleen.
Japanin perinteinen uskonto ennen buddhalaisuuden saapumista ja aina tähän päivään saakka on shinto, jossa palvotaan henkiä ja jumaluuksia, joiden nimi on kami.
Klassinen kausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Klassisella kauden alussa 500-luvulla japanilaiset omaksuivat Kiinasta ja Koreasta uuden kirjoitusjärjestelmän maahan vastikään saapuneen buddhalaisuuden mukana. Kirjoitustaidon myötä saapui tietoa, taiteita ja uudenlaisia maailmankatsomuksia. 600-luvulla hallitsija vahvisti sekä uudet arvot maahan tuoneen buddhalaisuuden että keskushallinnon asemaa. Keisarin valtaa kasvatettiin vähitellen aatelin kustannuksella.
Aluksi pääkaupunki muutti aina uuden keisarin valtaan nousun myötä, mutta 700-luvulla se jäi pieneksi aikaa Naraan. Tällä kaudella kerättiin laajat runokokoelmat ja keisarista tuli Amaterasu-auringonjumalattaren (kami) poika. Se vahvisti keisarin asemaa ja nosti Japanin arvoa naapurimaiden silmissä.
Naran kauden jälkeen pääkaupunki vakiintui Kiotoon yli tuhannen vuoden ajaksi. Kun Japani 800-luvulla katkaisi suhteensa Kiinaan, maahan alkoi kehittyä omintakeista taidetta ja kirjallisuutta. Myös japanilainen buddhalaisuus sai omanlaisiaan muotoja. Japanilaiset naiset eivät saaneet samanlaista koulutusta kiinalaisten merkkien käyttöön kuin miehet, joten he kehittivät yksinkertaisemmat kama-kirjaimet, joiden merkit kuvaavat tavuja ja joita on paljon vähemmän kuin kiinalaisia merkkejä.
Klassisen kauden lopulla maan talous heikkeni, eikä lopulta enää pystytty painamaan rahaa tai ylläpitämään poliisivoimia. Keisarin ja hovin asema heikkeni, kun maaseudun sotilasluokka samurait alkoivat saada yhä enemmän valtaa.
Samuraiden valtakausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jos Euroopan keski-aika oli ritareiden kautta, oli Japanissa vuorostaan vallalla samurai-sotureiden kausi. Japania hallitsivat shogunit, sotilasruhtinaat. Heistä ensimmäinen Minamoto no Yoritomo perusti 1185 hallituksensa Kamakuraan voitettuaan ensin vihollisensa pitkällisten taistelujen jälkeen. Zen-buddhalaisuudesta tuli suosittu varsinkin samurai-luokan piirissä. Keisari oli muodollinen hallitsija, mutta valta oli sotilasluokan käsissä.
1200-luvulla saapui tieto, että mongolien Kublai-Kaani oli valloittanut Kiinan ja vaati nyt Japaniakin alistumaan. Shogunaatti onnistui karkoittamaan kaksi suurta mongolien hyökkäystä apunaan taifuunit, "jumalan tuuli" eli kamikatse. Näillä legendaarisilla voitoilla olikin sitten merkitystä Japanin tulevalle historialle, mutta ne johtivat sisäiseen epäjärjestykseen, kun shogunaatilla ei ollut varoja palkita sankareita.
1300-luvulla keisari Go-Daigo onnistui hetkeksi karistamaan sogunaatin vallan harteiltaan ja maalla oli muutaman vuosikymmenen kaksi hallitsijaa, mutta sen jälkeen keisarit olivat entistä tiukemmassa arestissa.
1400-luku oli levotonta aikaa, joka jatkui aina 1600-luvulle saakka. Tuona aikana paikalliset sotaruhtinaat, joita kutsuttiin Daimioiksi, saivat enemmän valtaa. 1500-luvulla ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat Japaniin. Eurooppalaisista tuotteista tuli suosittuja ja maahan saapui katolilaisia lähetyssaarnaajia, joita kutsuttiin jesuiitoiksi. 1500-luvulla uuden shogunaatin valta vakiintui sen onnistuttua kukistamaan kilpailijat tekniikkansa avulla.
1630-luvulla Japani eristäytyi muusta maailmasta. Kristinusko kiellettin ja hollantilaisia lukuunottamatta eurooppalaiset karkoitettiin. Eristyneisyydestä huolimatta talous ja kaupungit kehittyivät ja tietoja eurooppalaisesta tieteestä tihkui maahan. 1800-luvun alussa shogunaatti alkoi heiketä, mikä yhdessä läntisten maiden japaniin kohdistaman kiinnostuksen ohella johti vähitellen sekä eristyneisyyden että samuraikauden päättymiseen.
Sananselityksiä:
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]eaa. = ennen ajanlaskun alkua
jaa. = jälkeen ajanlaskun alun
buddhalaisuus = Buddhan Intiassa kehittämä mietiskelyyn ja yksinkertaiseen elämään painottunut uskonto, joka on ollut suosittu mm. Japanissa ja Kiinassa
klaani = suku laajasti käsittäen
kroniikka = aikakirja, alkeellista historian kirjoitusta