Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Keski-Aasian varhaiset kulttuurit
Keski-Aasian varhaiset kulttuurit olivat kivi- ja pronssikautisia varhaisia kulttuureja Keski-Aasiassa. Näistä tunnetuin lienee Margianakulttuuri.
Varhaiset viljelykylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maanviljely levisi tänne jostain Lähi-Idästä, ehkä Iranista joskus 7000-8000 eaa. Alueen ensimmäiset mutatiilitalot tehtiin Jeitunissa noin 6000 eaa. Tuona aikana oli pieniä viljelykyliä.
Kuparikausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luultavasti uutta väestöä tuli alueelle kuparikauden alussa ehkä Keski-Iranista. Kuparikaudella noin 4000 eaa alettiin kyliä linnoittaa. Tuon ajan kylissä oli temppeleitä ja polttouhrausalttareita. Isoimmat taajamat olivat Namazga Tepe ja Kara Tepe. Kaupankäynti ulottui kauas, ammatit olivat eriytyneet. Tämä oli sivilisaatiota edeltänyttä kehitystä.
Kaksi kulttuuria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Noin 3500 eaa esiintyi kaksi keramiikkatyyliä. Lännessä Anaun, Kara-Tepen ja Namazga Tepen värikkääksi maalattu keramiikka. Idässä Altyn-Tepessä ja Geoksiurin keitaalla pelkistetympi saviastiatyyli. Ehkä 3000 eaa Geoksiurin keitaan ihmiset vaelsivat Muhrgabin suistoon.
Noin 3500 eaa alkoi syntyä Mesopotamian vaikutuksesta suurempia asutuskeskuksia, ja pieniä hylättiin. Namazga ja Altyn Tepe suurempia keskuksia kuin muut. Noin varhaispronssikautisia 3000 asutuskeskuksia, joissa oli jo joitain kaupungin piirteitä. Dreija, tehokas 2-kammioinen savenpolttouuni, ilmeisesti Kaksoisvirranmaasta. Altyn Tepe linnoitettiin vahvasti.
Suuret keskukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Noin 2600 eaa keksipronssikaudella syntyi suuria taajamia, joissa oli temppeleitä. Namazga ja Altyn olivat ympäröivien kylien keskuksia, joissa oli monumenttirakennelmia. Oli luokkayhteiskunta. Ikään kuin korkeakulttuuri ilman kirjoitusta. Indoiranilaisia heimoja alkoi saapua alueelle noin 2500-2000 eaa. Vaikka Anaun ihmiset rakensivat suuria kyliä, kyseessä ei ollut vielä sivilisaatio, koska kirjoitusta ei käytetty.
Margianakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Namazga ja Altyn hylättiin, ja monissa muissakin kulttuuri taantui ja väestö väheni, ehkä kuivuuden takia. Margianakulttuuri nousi noin 2100-2000 eaa. "siirtolaisaikana", jolloin käytettiin tavallisimmin arsenikkipronssia. On löydetty muutamia merkkejä pohjoisen paimentolaisista: hevoset ja tietyn tyyliset saviastiat.
Noin 2000 eaa asutuksen painopiste siirtyi itään Margianakulttuurin alueelle. Margianakulttuuri oli laajimmillaan ja kukkeimmillaan. Tällöin tinapronssi yleistyi lähinnä seudun itäosassa. Jaksolla 2000-1800 paimentolais-saviastiat yleistyivät. Tämä saattaa johtua siitä, että pohjoisen paimentolaiset jo valloittivat kaupunkeja, tai kasvaneesta kaupasta.
Kauden lopulla alueelle saapui väkeä Gorgenin tasangolta.
Paimentolaiset hajottavat kulttuurin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Noin 2000-1600 eaa Namazga kasvoi sadeviljelyllä eläväksi 60 ha keskukseksi. Kazahstanin indoiranilaiset paimentolaiset uhkasivat aluetta. Pohjoisen Andronovon kulttuurin paimentolaisten ehkä sotainen, ehkä kaupan vaikutus kasvoi noin 2000 eaa. Noin 1900 eaa pohjoisen paimentolaiset alkoivat hyökätä Margianakulttuurin kaupunkeihin ja vallata niitä. He toivat mukanaan hevosten vetämät sotavaunut: Margianakulttuurin ihmiset käyttivät aaseja kärryjen vetämiseen.
Amu-Darjan suistossa. Noin 1800 eaa Margianakulttuurin keskukset kutistuivat äkkiä. Kulttuuri hajosi paikalliskulttuureiksi. Sotaisat arjalaiset valtasivat alueen noin 1700 -1600 eaa. Näihin aikoihin Gonur Tepen toinen keksus paloi, ja toinen hylättiin kiireellä. Tämä viitata valloitukseen ja ryöstöön. Noin 1600 eaa Altyn-Tepe hylättiin ja Namazga kutistui.