Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Kiinan esihistorialliset kulttuurit

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ajankohta: noin 67000 - 1600 eaa

Kiina on yksi ihmiskunnan vanhimmista korkeakulttuureista ja sillä on hyvin pitkä historia. Nykyihminen saapui Etelä-Kiinaan noin 67000 vuotta sitten. Maanviljely saapui Kiinaan lännestä noin 8500 eaa. Etelässä alettiin viljellä riisiä, pohjoisessa hirssiä. Sika oli varhaisimpia kotieläimiä Kiinassa. Kiinalaisilla oli jo varhain mieltymys jadeen, joka on puolijalokivi. Kiinan sivilisaation synty tapahtui Keltaisen joen mutkassa sisämaastossa. Seutu on kuivaa lössialuetta. Kuivan alueen kosteisin jokilaaksoihin syntyneet kylät kilpailivat maasta keskenään noin 4000 eaa alkaen. Silkkiä saatettiin kasvattaa jo 8000 eaa, mutta varmemmin joskus 3500 eaa. Noin 3000-2600 eaa syntyi Longshanin kulttuuri, joka edelsi Kiinan dynastioita. Longshan-kauden lopussa pronssi yleistyi. Näihin aikoihin oli Taosin kaupunki, jossa oli erikseen ylimystön ja tavallisen kansan asuinalueet. Longshanin kulttuurin ei lopulta varhaisen kiinalaisen Erlitoun kulttuurin syntyyn. Vaikka Erlitoun ajalta ei ole löydetty kirjallisia lähteitä, paikan suuri koko paljastaa, että Erlitou oli kuningaskunnan pääkaupungista.


Esi-ihmiset ja nykyihminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tältä saattoi näyttää Pekingin ihminen.

Ihmisen esi-isä pystyihminen saapui Kiinaan ehkä jo 1,7 miljoonaa vuotta sitten. Myöhemmin noin 500000 vuotta sitten Zhoukoudianin Pekingin ihminen saattoi osata käsitellä tulta. Neandertalin ihminen, joka oli nykyihmistä kehittymättömämpi sukulainen, eli Kiinassakin noin 200000-100000 vuotta sitten. Kiinaan tullut nykyihminen luultavasti osin hävitti, osin sulautti itseensä avioliittojen kautta Neandertalin ihmisen.

Varhaiset metsästäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan varhaisin kulttuuri oli suurriistan metsästäjien kulttuuri. Näitä saapui Kiinaan ainakin kahtena aaltona jääkaudella. 1. aalto tuli noin 60000 vuotta sitten, seuraava noin 35000 vuotta sitten. Tämä aalto toi kiinalaisten esi-isät. Koillis-kiinassa työstettiin jadea jo noin 10000 eaa.

Maatalouskulttuurin synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maatalous: karjan hoito ja viljan kasvatus, lienevät saapuneen Kiinaan noin 8500 eaa luultavasti Lähi-idästä. Silkki saatetiin tuntea jo Janttsejoen alajuoksulla lähellä rannikkoa, Hemudussa 8300 eaa. Mutta ensimmäiset silkkilankojen jäänteet ovat ajalta noin 7000 eaa. Maatalouden pohjalla syntyi kasvavia kyliä. Mutta ilmaston muutokset ja jokien kulun muutokset toivat myös nälkäkatastrofeja. Ehkä 7000 eaa ilmestyi savenvalanta. Varhaiset kiinalaiset viljelijät työstivät jadea ja tunsivat noin 6500 eaa kylmätaotun kuparin. Peltojen viljely keinokastelulla omaksuttiin ehkä 7000-5000 eaa. Jo varhaiselta ajalta on löydetty ruukkujen kyljistä raapustuksia, joita jotkut pitävät kirjoituksen esiasteena. Mutta oikea kirjoitus lienee alkaneen Kiinassa vasta paljon myöhemmin, 1200 eaa, Maatalous mahdollisti Kiinassakin väestön kasvun ja aikaa myöten sivilisaation synnyn.


Kolmijalka Yangshao kaudelta

Yangshaon kulttuuri n. 5000 - 3000 eaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyajan näkemys muinaisesta Juangzhain kylästä. Se kukuisti Yangshaon kulttuurin alkuvaiheessa.
Yagshao-kulttuurin ydinalue oli Wei-joen laaksossa. Wei on keltaisen joen sivuhaara. Seutu on kuivaa lössialuetta.

Yangshao oli Keltaisenjoen keskijuoksulla sijainnut maatalouskulttuuri noin 5000-3000 eaa. Tälle alueelle syntyi myöhemmin Kiinan sivilisaatio. Seutu oli melko kuivaa lössialuetta. Lössipitoinen maaperä on viljavaa.

Yangshaon ihmiset elivät pääosin hirssin viljelyllä ja sikojen hoidolla.

Banpo-vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yangshaon kauden alkuvaiheessa noin 5000-4000 eaa kylät olivat vielä melko pieniä. Tältä ajalta on läydetty Banpon kylä, jonka ala oli noin 5 hehtaaria ja jossa asui noin 300 asukasta. Kylä oli Wei-joen laaksossa. Sen piiristä on löydetty erilaisia maataloustyökalujen osia, kuten hakkuja, lapioita ja kaivuukeppien painoja. Kotieläiminä on ollut koirien ohella karjaa, vuohia,lampaita ja porsaita.

Tältä kaudelta on jo löydetty onttojalkaisia kolmijalkaisia savipatoja, jotka myöhemmin yleistyivät. Keramiikka on punaista ja siinä on mustat koristeet. Myöhemmin keramiikan valmistusta helpottanutta dreijaa ei vielä tunnettu. Talot olivat savella muurattua risupunosta ja yleensä pyöreitä. Tällä aikakaudella ei ainakaan alussa liene ollut suuria eroja eri kansanluokkien sekä rikkaiden ja köyhien välillä.

= Yangshaon keskivaihe: kasvavia kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mutta noin 4000-3500 eaa. kylät olivat kasvaneet suuriksi. Kylien asukasluku oli paikoin ainakin 5-10 kertaa niin sio kuin Yangshao-kauden alussa.

Paikoin oli syntynyt kaksikerroksisia päällikkökuntia. Nämä olivat pikkukyliä, joita johti suuren keskuskylän päällikkö. Keskuskylät mitä ilmeisimmin kävivät sotia keskenään. Kylien ympärille alkoi nyt ilmestyä muureja. Oli julkisia temppeleitä, ja ihmisillä alkoi olla varallisuuseroja. Luultavasti kyliä johtivat mahtisuvut, jotka tuovat mieleen kiina myöhemmät dynastiat. Luultavasti mahtisuvuissa oli päällikkösuku ja pappisukuja. Varhaisessa Kiinassa papit tekivät ennustuksia muun muassa kuumennetuista kilpikonnan kuorista. Uskonto kokosi osaltaan ihmisiä. Esi-isien ja maan palvonta lienee ollut valtauskonto.

Puristettu maa on tekniikka, jossa puulankuista tms. tehdään suuri muotti, ja syntyneeseen muottiin kannetaan maata. Vaikka syntynyt seinä ei olekaan yhtä vahvaa kuin kivi ja betoni, se on silti riittävän hyvä.

Yangshaon loppuvaihe_: suuria päällikkökuntia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yansgshaon loppuvaiheessa noin 3500-3000 eaa. Kiinassa kukoisti monia kulttuureja. Tällöin ilmasto kuivui, sademäärä puoliintui. Tämä keskitti paltoalaa.

Yangshaon alueella olivat kaksi- ja monikerroksiet päällikkökunnat levittäytyneet aiempaa kautta laajemmalle. Viimeistään tällöin tehtiin kylien muureja ja temppeleitä puristetusta maasta, Xishanissa. Rannikolla Dawenkoun kulttuurissa alkoi ilmestyä hautalahjoihin varallisuuseroja.

Tältä ajalta on peräisin Hongshan-kulttuurin noin 5 km2 laajuinen temppeli- ja hautakeskus, jossa ei asuttu. Nioheliangin temppeliä sanotaan "jumalatteren temppeliksi", koska sieltä on löydetty pieni jumalatteren patsas. Sen haudoista on löydetty varhaisia kiinalaisa "sikalohikäärmeitä", jotka ovat koukkumaisia jedeveistoksia. Niissä käärmeellä on sian pää. Tosin kuin läntisemmissä kulttuureissa, lohikäärme oli Kiinassa myönteinen eikä kielteinen.

Longshan kulttuuri n. 3000 - 1900 eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Longshan-kauden ohut saviastia.
Kirjoitusta edeltäviä merkkejä Longshan kaudelta

Longshan on se kulttuuri, josta yleensä katsotaan Kiinan sivilisaation syntyneen. Mutta Kiinan syntyyn vaikutti myös eteläinen riisinviljelyalue ja rannikon Dawenkoun kulttuuri.

Longshanin kulttuuri lienee levinnyt Shandongin niemimaalta tai sen läheltä keltaisen joen alajuoksulta länteen päin keltaisen joen varteen. Longshan-kaudella käytetiin työkaluissa yhä enimmäkseen kiveä. Kuparia sulatettiin. Pronssi lienee tunnettu, mutta se oli harvinaista.

Longshanin perinne tunnetaan mustista saviastioista, jotka ovat erittäin taitavasti tehtyjä. Kaunis keramiikka oli ammattilaisten valmistamaa ja apuna käytettiin dreijaa eli savenvalajan pyörivää alustaa. Vehnän viljely lienee levinnyt Kiinaan aiempian viljojen rinnalle noin 3000-2600 eaa.

Longshan vallitsi alussa Keltaisenjoen ala- ja keskijuoksulla. Myöhemmin se levittäytyi laajalle alueelle, etelässä Jangtse-joelle asti. Longshanin aikana syntyi suuria asutuskeskuksia. Rikkaat ja köyhät erottuivat nyt selvästi. Päällikkökunnista kehittyi varhaisia valtioita. Niissä kuningas oli kuin heimopäällikkö, mutta paljon tätä mahtavampi.

Keltaisen joen rannoilla viljeltiin hirssiä ja pidettiin koiria, sikoja, nautoja ja lampaita. Riisin viljely ja silkin valmistus eivät olleet vielä yleistyneet, vaikka ne tunnettiinkin jo. Linnoitettuja kaupunkeja kasvoi kymmenittäin aiempien pienien maatalouskylien tilalle ja niiden välit olivat sotaisat. Isojen keksusten välimatka oli noin 40-50 km. Neliömäisissä kaupungeissa oli kehittynyt viemärijärjestelmä ja voimakkaasti kerrostunut yhteiskunta. Kuningas ja papisto pitivät uskonnon mukaan yhteyttä taivaaseen muun muassa erilaisten ennustusten avulla. Saviastioissa oli kirjoitustaidon syntyä ennustelevia merkkejä.

Tunnettuja Longshanin suuria keskuksia on mm. Taosi. Paikka syntyi noin 2300 eaa., mutta kukoisti noin 2100-2000 eaa. Se oli noin 230 ha suuruinen kaupunki, jossa asui ehkä 11 000 asukasta. Taois oli ympäröity puristetusta maasta tehdyllä paksulla muurilla. Taosi ei liene vielä ollut valtio, se oli valtion esiaste. Taosi lienee ollut 2-kerroksinen päällikkökunta, jossa kuninkaan käskyläisinä oli joukko alipäälliköitä.

Taosin suuri keskus hallitsi paria 10-20 km päässä olevaa suurta keskusta, Lisäksi oli pienempiä kyliä. Joskus 1900 eaa. nouseva Erlitou lienee kukistanut Taosin. Taosista löydettyä pyöreää tasannetta pidetään monesti varhaisena observatoriona.

Erlitou[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvun alussa löytyi valtava muinaine kaupunki, joka kukoisti n. 1800-1600 eaa. Tämä oli suuren valtakunnan pääkaupunki. Erlitoun vaikutusala oli ainakin 5000 km2. Monesti Erlitouta pidetään muinaisen Xia-dynastian pääkaupunkina. Eritou-kulttuuri on ehkä kehittynyt Longshan-kulttuurista, mutta se oli kuitenkin levinnyt edeltäjiään laajemmalle alueelle. Erlitou kävi kauppaa isolla alueella. Muinaisten tekstien mukaisista paikoista on Henanin provinssissa löydetty kaupunkimaista asutusta, pronssiesineitä ja hautoja.