Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Kiinan imperiumit

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kulttuuripiiri: Itä-Aasian kulttuurit

Ajankohta: noin 250 eaa - 200 jaa

(kesken)

Qin-dynastia 221 - 206 eaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Qin-dynastia 210 eaa

Sotaisista valtioista Qin nousi johtoon, kun sen kuningas Qin Shi Huagndi valloitti muut taistelevat vallat, yhdisti Kiinan ja nousi ensimmäiseksi keisariksi. Kausi ei kestänyt pitkään, mutta se loi pohjan ajatukselle yhtenäisestä Kiinasta.

Great Wall of China.jpeg

Keisari oli kunnianhimoinen rakennuttaja, joka aloitti Kiinan muurin rakentamisen pohjoisia barbaareja vastaan, laajensi tieverkostoa sotilaita varten ja rakennutti itselleen hautamuistomerkin, jota suojelee tuhansien ainutlaatuisten elävänkokoisten sotilaiden terrakotta-armeija. Uskotaan, että sotilaiden muotokuvien mallina ovat olleet aidot sotilaat. Kiinan nimikin tulee Qin-dynastian nimestä.

Aiemmin kirjoituksesta oli ollut paikallisia versioita, mutta Qin-kaudella kirjoitus yhtenäistettiin, samoin kuin monet muutkin asiat kuten mittayksiköt, kolikot ja jopa teiden leveys. Keisari kiinnostui taolaisuudesta ja lähetti tutkimusryhmän etsimään kuolemattomuuden saaria. Luonnonilmiöitä pidettiin taas taivaallisina merkkeinä.

Byrokraattinen keskushallinto korvasi paikallisjohtajat ja virkamiehiä palkittiin ja rangaistiin heidän saavutuksiensa mukaan. Verot maksettiin nyt luontaissuorituksina, eikä enää työpalveluna ja kaikki saivat ostaa ja myydä maata. Talonpoikien tuli kuitenkin palvella armeijassa. Dynastian kukistumisen taustalla olikin talonpoikaistyövoiman liikakäyttö. Heidät kun laitettiin rakentamaan julkisia rakennelmia kuten teitä ja palvelemaan armeijassa. Tapahtui Kiinan ensimmäinen talonpoikaiskapina. Se johti pitkään sotaan aatelisten ja puoliaatelisten välillä.

Han-dynastia 206 eaa -220 jaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Han dynastia 189 jaa, maakuntajakoineen

Han dynastian kausi oli rauhan, vaurauden ja sivistyneisyyden aikaa, jolloin tieteet ja taiteet kukoistivat. Korkeiksi virkamiehiksi nimitettiin kunfutsealaisia oppineita, joihin valittiin erityisillä kokeilla. Kunfutselaisuudesta tuli valtion virallinen oppi. Huolimatta kauniista ideologiasta korruptio lisääntyi ja oli lopuksi hyvin yleistä. Han-dynastian kaudella myös buddhalaisuus saapui Intiasta Kiinaan.

Han-kaudella tehtiin merkittäviä keksintöjä, joista tärkeimpiä lienevät paperi ja posliini. Aikakaudella kirjoitus omaksui nykyisen muodon ja syntyi ns. virkamieskirjoitus. Merkit neliöitiin, eli jokainen merkki sovitettiin ikään kuin samankokoiseen neliöön.

Sotilaallisesti dynastia oli hyvin voimakas, mitä voidaan pitää eräänä rauhan takeena rauhanomaisen ideologian lisäksi. Turvaamalla erämaiden läpi kauppareittejä Keski-Aasian läpi länteen syntyi silkkitie, joka johti Bagdadiin ja aina Egyptin rannikolle Alexandriaan asti. Sitä kautta kuljetettiin silkkiä Rooman valtakuntaan asti. Vaikka osia Pohjois-Koreasta ja -Vietnamista valloitettiin, niiden annettiin jäädä autonomisiksi liittolaisiksi. Näiden autonomisten alueiden kanssa vaihdettiin lahjoja hyvän tahdon osoitukseksi.

Läntinen Han[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lamppu

Aluksi Han-dynastia ei poikennut paljoakaan Qin-dynastiasta. Ensimmäiset hallitsijat olivat dynastian perillisiä ja jatkoivat sen työtä. Perinteinen historiankirjoitus on mustamaalannut Qin-dynastiaa ja ylistänyt Han-dynastiaa, vaikka niillä oli samat käsitykset filosofiasta ja uskonnosta. Vähitellen kuitenkin tapahtui kehitystä, joka erotti dynastian edeltäjästään.

Taatakseen rauhan sotia vihollisiaan vastaan keisari Wu alkoi jakaa maita rikkaille ja kauppiaille ja samalla laillisti maiden yksityistämisen. Maatalousvero perustui pinta-alaan, eikä maan tuottoon, mistä seurasi, etteivät talonpojat useinkaan kyenneet maksamaan veroja. Näin varakkaiden kauppiaiden oli helppo houkutella heidät myymään maansa.

Maa alkoi tuottaa voittoa uudelle maataomistavalle yläluokalle. Yhä uusia veroja määrättiin itsenäisille viljelijöille ja yhä useammat hakeutuivat maanomistajien suojiin. Maatalousväestön elämä kurjeni vähitellen. Monet maanomistajat antoivat vääriä tietoja ja lahjoivat virkamiehiä.

Xin-dynastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Xin-dynastia kesti 9-23 jaa. Dynastian ainoa keisari oli maataomistavasta luokasta noussut uudistaja Wang Mang, joka harjoitti henkilökulttia. Hän väitti, että Han-dynastia oli menettänyt taivaallisen oikeutuksensa. Uusi hallitsija sai radikaaleilla uudistuksillaan talouden entistä huonompaan kuntoon. Syntyi talonpoikaiskapina, jossa keisari kuoli ja Han dynastia palasi takaisin valtaan.

Itäinen Han[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terrakotta hevonen

Talonpoikaiskapinaa johtanut Liu Xiu, poikineen ja pojanpoikineen olivat kyvykkäitä ja heidän hallintokaudellaan Itäinen Han dynastia kukoisti. Sotilaallisestikin elettiin kulta-aikaa. Sisäinen ja ulkoinen valvonta kuitenkin heikkenivät, mikä lisäsi salakuljetusta ja yksityiskauppaa. Ulkomailta saapui kauppiaita ja uusia vaikutteita, kuten buddhalaisuus.

Kolmen ensimmäisen hallitsijan jälkeen kulisseissa alkoi valtataistelu hovin eunukkien, keisarinnan klaanin ja konfutsealaisten oppineiden virkamiesten välillä. Vallan väärinkäyttö ja lahjonta lisääntyivät. Talonpojat ja muutkin ryhmittymät kapinoivat tiheään tahtiin. Kaupungit taantuivat ja tuottavuus kärsi. Maa ja valta kasautuivat yläluokan käsiin, mikä jatkui seuraavilla kausilla. Vuonna 220 jaa Cao Pia pakotti keisari Xianin luopumaan vallasta. Alkoi Kiinan keskiaika.

Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

autonominen alue = itsehallinnollinen alue, jolla on paljon valtaa omista asioissaan, mutta joka joutuu joissain rajatuissa asioissa kuitenkin alistumaan ylemmän vallan alle

barbaarit = vähemmän sivistyneinä pidettyjä muukalaisia

buddhalaisuus = Gautama Buddhan opetuksille perustuva valaistumiseen ja jälleensyntymien kierrosta ja kärsimyksest vapautumiseen pyrkivä uskonto, joka puhuu rauhan ja elämän kunnioituksen puolesta

dynastia = saman hallitsijasuvun valtakausi

eaa = ennen ajanlaskun alkua

eunukki = tahallisesti lisääntymiskyvyttömäksi tehty mies

filosofia = näkemys todellisuudesta, elämästä tai siitä kuinka tulisi elää

jaa = jälkeen ajanlaskun alun

ideologia = aatejärjestelmä tai -rakennelma eli poliittinen käsitys siitä kuinka asioita pitäisi yhteiskunnassa hoitaa

kapina = väkivaltainen yritys syrjäyttää hallitseva valta

klaani = lähisukua laajempi sukuyhteisö

kunfutselaisuus = oppi toisten inhimillisestä ja vastavuoroisesta suhtautumisesta toisiin ihmisiin

vero = valtion keräämä osuus tuloista tai omaisuudesta

virkamies = hallinnon tai valtion asiamies, joka toimittaa valtion hoidolle tarpeellisia tehtäviä ja avustaa maan hallinnassa pienessä tai suuremmassakin määrin