Siirry sisältöön

Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Kivikausi/Khirokitia

Wikikirjastosta
Khirokitian rauniot.
Ennallistettuja Khirokitian kylän kivikautisia taloja.

Khirokitia oli kivikautinen kylä Kyproksella. Kylä koostui pohjakaavaltaan pyöreistä taloista. Kylän asukkaat hankkivat elatuksensa mm.

mm metsästyksellä, karjanhoidolla ja viljelyllä. Kylässä asuttiin ehkä vuodesta 8500 eaa. Kylä autioitui noin 6000 eaa. jonkin luonnononnettomuuden tai hyökkäyksen takia.

Serttikivisiä teriä.

Kylän asuttaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyprokseen saattoi ilmaantua asutusta jo enen viljelyn alkua noin 15000-12000 vuotta sitten.

Khirokitian, joskus myös mm Choirokoitian kylän rauniot ovat Etelä-Kyproksessa. Varhaisimmat apaikan viljelijät saapuivat luultavasti Levantista tai Anatoliasta ehkä noin 8500 eaa.

0 eaaKulttuurissa onkin kivikauden Lähi-idälle tyypillisiä piirteitä.

Kylän pyöreät talot muistuttavat mm esihistoriallisen Palestiinan Ain Mallahasta löydettyjä taloja. Khirokitian tyyppinen kiviastia on löydetty Levantin Amuq A-kulttuuria.

Kun varhaisemmat asukkaat saapuivat Kyprokselle, he toivat monia villejä eläimiä mukanaan: mm peuroja.

Paikka sijaitsee Maroni-joen lähellä olevassa rinteessä. Merelle on matkaa 6 km.

Khirokitiassa oli melko pieniä, pyöreäpohjaisia kivistä, savesta, puusta ym rakennettuja taloja. Kylä oli rakennettu mehiläiskennomaisen tiiviisti.

Ennallistteu talo sisältä.

Taloissa oli 1 tai 2 kerrosta. Seinät olivat paksuja ja toisinaan kaksinkertaisia..

Talojen sisäosat olivat monesti pieniä, läpimitta 1.4 - 4.8 m. Aiemmin uskottiin kattojen olleen kupolimaisia, mutta uuden löydön mukaan olivat ainakin osin tasakattoja. Taloissa oli sisällä tulisija ja katossa reikä savupiippuna. Ilmeiseti muistuttivat tältä osin savupirttejä. Lattiat olivat poltettua kalkkikivilaastia tai terrazzoa.

Seinissä oli ikkunoita, ovien kynnykset korkeita. Seinissä syvennyksiä jotka toimivat kaappeina tai hyllyinä. Talojen pihat kivettyjä, joidenkin talojen väliset kulkutiet katettu. Joskus talot olivat toisiinsa kiinnittyneinä ryhminä.

Kylä on pitkulaisesti itä-länsisuunnassa matalan vuoren luonaisrinteessä.

Kylän halki kulki yksi pääkatu luoteesta kaakkoon. Kylää ympäröi korkea kiviaita. Muurit jakoivat kylän osiin. Tämä voi kertoa yhteiskuntaluokista tai esim eri sukujen asuinalueista.

Khirokititiassa asui noin 300 - 600 ihmistä. Rohkeimpien arvioiden arvioiden mukaan asukkaita saattoi olla jopa 1500 - 2000.

Ihmiset, kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmiset olivat pieniä ja lyhytikäisiä. Keskimäärin ihmiset elivät noin 33 - 35 vuoden ikään. Vainajat haudattiin polvet koukussa talojen lattioiden alle.

Työkalut olivat suuria kivisiä, ei ajalle muuten tyypillisiä mikroliittityökaluja. Paikalta on löydetty lampaan, vuohen, sian ja peuran jäänteitä. Elinkeinona oli viljely, keräily, karjanhoito, metsästys ja kalastus. Viljeltiin einkorn- ja emmervehniä. Kotieläimet olivat villimuotoja.

Vaatteita tehtiin luultavasti villasta. Nuijia käytettiin aseina. Kivistä tehtiin astioita. Läheiset Tentan löydöt täydentävät kuvaa varhaisesta perinteestä Kyproksella. Varhaisesta Kyproksesta on löydetty myös hyvin vanhoja kaivoja.

Hylkääminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khirokitia hylättiin kuivuuden, maanjäristyksen tai vieraiden valloittajien takia noin 6000 eaa. Oli sen jälkeen noin 1500 eaa asumaton kausi.