Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Kuparikausi
Kuparikausi oli ajanjakso, jolloin osattiin sulattaa kuparia, muttei tehdä pronssia. Kivityökaluja käytetiin paljon, kun kupari oli monesti harvinaista. Kuparikausi oli noin 5000-3000 eaa Lähi-idässä. Joillakin maailman alueilla, kuten Suomessa, ei ollut kuparikautta. Kuparikausi päättyi, kun opittiin tekemään pronssia.
Kuparikauden nimitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuparikautta sanotaan usein kalkoliittiseksi kaudeksi. Nimitys tulee kreikan kielen sanoista khalkós, "kupari" ja lithos, kivi. Tästä tulee joskus käytetty nimitys kivi-kuparikausi. Käytetään myös nimitystä eneoliittinen kausi. Tämä puolestaan tulee latinan sanasta aeneus ja kreikan sanasta lithos, kivi.
Varhaisin kupari 9000-5000 eaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaakkois-Turkin vuorilla ihmiset löysivät muinoin mm malakiittia. Se on kuparimineraali. Siitä tehtiin väriä ja helmiä noin 10000 vuotta sitten. Mutta noin 8500-7500 eaa muutamissa kaakkois-Turkin maanviljelykylissä osattiin kuumentaa puhdasta luonnonkuparia nuotiossa pehmeämmäksi ja takoa sitä. Sulattaa ei osattu, koska se vaatii korkean, yli 1000 C lämpötilan. Cayonusta onkin löydetty varhaisia neuloja, naskaleita ja koukkuja. Varhaisesta kuparista tehtiin helmiä. Timnan laaksossa Etelä-Israelissa saatetiin louhia kuparia 7000-5000 eaa. Noin 6000 eaa kuparin takominen yleistyi ja levisi Lähi-idässä.
Sulatettu kupari 5000 - 1800 eaa - varsinainen kuparikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Poltettujen asviastioiden tekotaito oli levinnyt Lähi-idässä laajalle noin 5000 eaa mennessä. Tällöin joku huomasi ilmeisesti Turkin kuparialueella, tai jossain muualla, että kupari sulaa savenpolttouunissa. Nyt voitiin tehdä suuria kupariesineitä.
Euroopassa kuparia louhittiin ja käytettiin Espanjassa, Alpeilla ja Balkanin niemimaalla. Täällä ovat nykyään Serbia, Romania ja Bulgaria. Täälläkin sulatteiin kuparia jo 5000 eaa. Kuparikautisista kylistä kasvoi suuria tuolla alueella.
Italiaan Alpeista löydetty jäähän muumioitu Ötzi eli kuparikautta noin 3300 eaa.
Kuparikauden merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuparikaudella tapahtui Lähi-idässä kehitystä kohti myöhempää sivilisaatiota. Kaksoisvirranmaahan syntyi suuria asutuskeskuksia, joiden keskuksena oli temppeli. Näistä tunnetuin on Eridu. Egyptissä alettiin päälliköt haudata erikseen. Näin yhteiskuntaluokat olivat syntymässä. Kirjoitusta ei kaudella osattu, Myös pyörän keksiminen saattoi olla kuparin ansiota: metallityökaluilla voitiin puuta työstää tarkasti, mitä pyörän teko vaatii.
Kuparikauden päättyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kupariin alettiin alussa sekoitaa arseenia, sitten tinaa. Arsenikkipronssi oli myrkyllistä ja sen jatkuva valmistus lienee aiheuttanut sepille mm jalkojen heikkoutta. Noin 3200-1800 eaa tinapronssi levisi laajalle Eurooppaan, ja kuparikausi päättyi. Tähän ajanjaksoon osuu indoeurooppalaisten kansojen sotaisa levittäytyminen Eurooppaan: nuorakeraaminen ja kellopikarikulttuuri.
Kupari muualla Euraasiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kupari levisi Lähi-idästä Intiaan, Kiinaan ja kaakkois-Aasiaankin noin 5000-3500 eaa.
Amerikan mantereella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-Amerikassa oli suurten järvien alueella oma kuparikulttuurinsa noin 5000 eaa. alkaen. Mutta Pohjois-Amerikassa ei osattu kuparia sulattaa, vaikka sitä käytetiinkin melko laajalti ja taitavasti.
Etelä-Amerikassa alettiin takoa kuparia noin 1400-1100 eaa. ja sulattaa sitä Mochen kaudella noin 200 eaa. - 600 jaa. Keski-Amerikkaan kupari saapui vasta 600-800 jaa. Monesti intiaanit sekoittivat kultaa ja kuparia tumbagaksi. Pronssiakin intiaanit oppivat monin paikoin tekemään, sekä tavallista että arseenipronssia.