Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mesoamerikan muotoutumisvaihe

Noin 2500 eaa alkoi muotoutumisvaihe, jolloin alettiin tehdä saviastioita. Kiinteä asutus levisi noihin aikoihin laajalle. Nykyisen tyyppisen maissin viljely yleistyi monin paikoin. Kankaankudonta yleistyi.

Ensimmäistä saviastiatyyliä Mesoamerikassa sanotaan Purronin keramiikaksi. Se saattoi tulla Etelä-Amerikasta, joka oli tuolloin kulttuurikehityksessä Mesoamerikkaa edellä.

Yli tuhannen vuoden päästä Etelä-Amerikan monumenttirakentamisen vaikutus levisi ehkä meritse Mesoamerikkaan.

Olmeekkien kivipää, joka esittää ehkä päällikköä.

Guatemalaan Tyynenmeren rannikoille syntyi kyliä 1800. Näistä kehittyi parissa sadassa vuodessa verkostoja, joissa suuret keskuskylät hallitsivat pienempiä kyliä. Tämä kertoi siitä, että jotkut kyläpäälliköt olivat sodilla vallanneet naapurikyliä ja pistäneet ne maksamaan veroja. Jo tuolloin pelattiin pallopeliä, jonka hävinnyt joukkue uhrattiin. Kulttuuria sanotaan Mokayan kulttuuriksi. Mokaya tarkoittaa "maissi-ihmistä".

Kulttuurin vaikutus lienee levinnyt sen ydinalueelta Soconuscosta Guerreroon ja Oaxacaan, jonne vuosisatojen kuluessa syntyi kaupunkien esiasteita.

Vasta Tabascon osavaltion olmeekkeja pidetään perinteisesti Mesoamerikan kaupunkisivilisaation tekijöinä.

Ensimmäinen olmeekkien suuri keskus oli muutaman tuhannen asukkaan San Lorenzo, joka rakennettiin noin 1200 eaa.

Omeekit tunnetaan suurista kiviveistoksistaan. He rakensivat myös suuria maapyramideja ja muita rakenteita. Meile säilyneet olmeekien kivipäät esittävät luultavasti päälliköitä. Nämä enteilivät Maya-sivilisaation syntyä.

Viimeistään noin 1200 eaa alkoi kasteluviljely Guerrerossa.

Noin 1200-1000 eaa mayat rakensivat ensimmäisen suuren keskuksensa, Nakben. Terasseja ja temppeleitä alkoi ilmestyä myös muualla maya-alueelle. Muotoutumiskauden keskivaihe alkoi.

Ajalta noin 900 eaa on löydetty ensimmäiset hieroglyfit, mutta niiden käyttö ei ollut yleistä vielä aikoihin.

Merkit mayaeliitistä olivat selvät noin 750 eaa., jolloin tehtiin ensimmäinen suuri temppeli.

Esimerkkinä ylängön muotoutumisvaiheen kehityksestä on noin 1500 eaa perustettu Chalcazingo. Se sai olmeekkivaikutteita noin 900 eaa. Huipussaan noin 700-700 eaa siellä asui 500-1000 asukasta. Paikan ala oli 40 ha. Se oli silloin mitä ilmeisimmin merkittävä pyhä paikka. Ilmasto täällä oli lämpimämpi ja kosteampi kuin muualla ylämailla. Noin 500 eaa kulttuuri taantui, kun Morelosin alueella kehittyi kasvavia keskuksia. Eteläisemmät maya- ja olmeekkialueet jne saivat Meskikon ylängöltä terätyökaluissa jne käytetyä obsidiaania eli laavalasia. Siksi ylängölle syntyi jo varhain keskuksia.

Noin 700 eaa Meksikon laakson Tlatilco kasvoi kaupungiksi.

n. 650 eaa- 150 jaa muotoutumisvaiheen lopuilla syntyivät ensimmäiset Mesoamerikan suuret keskukset. Näitä olivat mayojen varhaiset kaupungit, muun muassa El Mirador. Meksikon keskiylängöillä kukoistivat Tlatilco ja Cuicuilco. Cuicuilcossa oli pyöreä pyramidi. Kaupunki tuhoutui tulivuorenpurkauksessa. Myöhempää suurkaupunkia Teotihuacania alettiin rakentaa. Mayakirjoitus ilmestyi noin 400 - 300 eaa.