Siirry sisältöön

Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Misteekit

Wikikirjastosta
Misteekkien asuinalue

Misteekit (aiemmin usein myös mixteekit) ovat Etelä-Meksikossa oleva intiaanikansa.

Kulttuurikehitys täällä tapahtui hieman myöhemmin kuin muualla Mesoamerikassa. Misteekit sotivat usein keskenään ja mm sapoteekkien kanssa.

Misteekit nousivat kukoistukseen vasta jälkiklassisella ajalla, mutta heidän mahtinsa kesti melko lyhyen ajan. Ensin asteekit, sitten espanjalaiset valtasivat heidän alueensa.

Jotkut toiset tunnetut intiaanikansat, sapoteekit ja otomit ovat misteekkien sukulaisia. Misteekkejä elää nykyään hieman alle puoli miljoonaa.

Ote eräästä misteekkien kirjasta.

Misteekkien koodeksit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Misteekit tunnetaan ehkä parhaiten kirjoistaan, joita heiltä on säilynyt. Misteekkien kirjoja kutsutaan nimelllä koodeksi. Misteekit kirjoittivat nahalle tai paperille. Paperi oli tehty keittämällä pehmennetystä fiikuksen sukuisen puun kuoresta. Intiaanien käyttämä paperi oli nykyistä karkeakuituisempaa ja epätasaisempaa.

Misteekkien alaryhmät, kaupungit, kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alamaan misteekit asuivat länteen ja pohjoiseen kantamaasta ja rannikon misteekit eteläisillä tasangoilla ja Tyynenmeren rannoilla. Ylämaan misteekit olivat yleensä johtavassa asemassa ja Oaxacan laakso itse sotien kohteena. Misteekkien keskuksia olivat Tilantongo, Achiutla, Cuilapan, Huamelupan, Mitla, Tlaxiaco, Juxtlahuaca ja Yucuñudahui. Misteekkien kantakieli jakautui ensi kerran noin 4400 eaa. Niinpä suuri osa kymmenistä misteekkikielistä ehti hävitä jo enen espanjalaisten tuloa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Misteekkien alueella alettiin viljellä maata joskus 3000-2000 eaa: maissia, papuja, chiliä. La Mixtecassa asetuttiin asumaan paikalleen noin 1600 eaa. Muotoutumisvaiheen misteekkikylä Yucuita oli noin 1300-luvulla eaa. Mutta asutuskeskukset olivat pienempiä kuin samaan aikaan esimerkiksi zapoteekkien alueella. Ylämaan misteekkien alueella oli 1. vuosituhannella näkyvissä olemeekkivaikutusta. Myös olmeekkialueella oli paikoin misteekkien saviastioita. Näihin aikoihin ei misteekkialueella näkynyt merkkejä suuresta ylimystön ja tavallisen kansan erosta.

Misteekialueelle alkoi ilmestyä pikkukaupunkeja ajanjaksolla noin 500 - 200 eaa. Näitä olivat mm Tayata ja Yucuita, jossa oli julkisia rakennuksia. Ensimmäiset kaupunkivaltiot syntyivät. Noin 300 - 200 eaa. Huamelulpan syrjäytti Tayatan suurimpana kaupunkina. Jäljistä päätellen Sapoteekit levittivät vaikutuksensa misteekkialueelle, muttei ole varmaa valloittivatko kaupunkeja siellä.

Sapoteekkien ja Teotihuacanin vaikutuksesta olivat alamaan misteekit huipussaan.

Klassinen vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 100 jaa alkaneella klassisella jaksolla suuri ja mahtava Teotihuacan vaikutti misteekkien kulttuuriin. Tästäkään misteekkien historian kaudesta ei ole hirveästi tietoja säilynyt. Misteekkialue säilyi yhä hajaantuneena eri kaupunkivaltioihin. Jotkut kaupunkivaltiot kukistivat toisia. Esimerkiksi Yucuita syrjäytti Yucuñudahuin Nochixtlánin laaksossa. Esiklassisen kauden Huamelulpan kutistui ja menetti merkittävän asemansa. Toisilla ylämaan misteekkien asuinseuduilla muutoksia ei tapahtunut.

Ylämaan alueella väestö kasvoi, ja uusia kaupunkikeskuksia syntyi. Alamaan merkittävä keksus Cerro de las Minas erosi muista Mesoamerikan kaupungeista siinä, että pyramidit olivat monen, ei yhden ainoan aukion ympärillä. Paikalta löydetyt hieroglyfit muistuttivat sapoteekkien kirjoitusta. Monessa muussakin paikassa oli samaa kirjoitusta, ja myös Pueblan alueen keramiikkaa muistuttavia savastioita. Myös veistoksissa oli sapoteekkien jumalien piirteitä. Tätä kulttuuria kutsutaan nimellä ñuiñe. Misteekkien kaupunkivaltiot sotivat keskenään ja sapoteekkien kanssa. Alamaan misteekkien temppelit ja palatsit olivat korkeilla paikoilla ja linnoittetuja, muu kaupunki alavammalla.

Sapoteekkivaikutteinen nuine-kulttuuri katosi kun Teotihuacan romahti. Jotkut merkittävät paikat hylättiin kokonaan. Mutta toiset, esimerkiksi Cerro Jazmín ja Tilantongo, pysyivät asuttuina. Muutosten syynä oli kuivuus, kapinat tai sodat.

Jälkiklassinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ocho Venado kuvassa oikealla, vasemmalla hänen liittolaisensa.

Misteekkien kulta-aika kuitenkin alkoikin vasta 600-luvulla jaa.

Misteekit valtasivat rannikkomisteekkien alueen vasta joskus 900-1100 jaa. pistäen alkuperäisen alueen asukkaat valvontaansa.

1100-luvun lopussa Tilantongo nousi johtoasemaan mm tolteekkien tuella. Myöhemmin Ocho Venadoksi kutsuttu hallitsija pyrki haalimaan misteekkialueella vallan käsiinsä. Ocho Venado valtasikin noin 100 eri kokoista kaupunkia ja suurta kylää.

Mutta jäljelle jääneet kaupungit pelkäsivät nousevaa uutta kuningasta, joka valtasi kaupukeja ja tappoi näiden johtajat.

He solmivat sotaliiton Tilantongoan vastaan. Vuonna 1115 Ocho Venado hävisi taistelun, ja uhrattiin. Misteekkien vaikutusvalta oli huipussaan oli 1300-luvun alkupuolella, jolloin he valtasivat sapoteekeille kuuluneita alueita. Mutta kostoksi 1400-luvulla sapoteekit valtasivat paljon alueitaan kuitenkin takaisin.

Asteekkien kuningas Ahuizotl valloitti misteekkien valtakunnan 30 vuotta ennen espanjalaisten saapumista hieman enne vuotta 1500. Kun espanjalaiset tulivat, vain muutamat mistekkialueet vastustivat miehitystä.