Siirry sisältöön

Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mogollonin kulttuuri

Wikikirjastosta
Mogollon-kulttuurin alue
Gila Cliffin pueblo.
Paquime, Mogollonin tunnetuin keskus nykyään.

Mogollon-kulttuuri oli Meksikon ja Yhdysvaltain rajamailla ollut aavikkokulttuuri, jossa

kylissä asuvat intiaanit viljelivät maata. Perinne vallitsi noin 200-1450/1540 jaa. Rakennettiin alussa kuoppataloja, myöhemmin maanpäällisiä taloja. Ne olivat monesti jyrkänteiden alla olevia puebloja. Kulttuurissa oli naapureiden Hohokamin ja Anasazin piirteitä. Kulttuuri kehittyi joko varhaisista arkaaisista viljelijöistä, tai sen edustajat muuttivat seudulle Meksikosta.

Kulttuurissa oli alueellisia eroja. Tunnetuin näistä paikalliskulttuureista oli Mimbres-jokilaakson kulttuuri. Myöhemmät acomat, hopit ja zunit lienevät olleen Mogollonin jälkeläisiä.

Mogollonin kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alussa paleointiaanit asuttivat aluetta harvakseltaan ehkä jo enen 11000 eaa.

Noin 5000 eaa saapui jostain alueelle muuttoaalto, joka toi Cochisen aavikkokulttuurin, jossa ihmiset asuivat kuoppataloissa.

Keski-Meksikosta saattoi saapua väkeä noin 3500 eaa.

Alussa noin 200 jaa kylät olivat lähinnä muutaman kuoppatalon ryhmiä. Mutta noin vuoden 1000 jälkeen maan pinnalle rakennetut pueblot, kiviset tai iiliset talorykelmät yleistyivät.

Noin 1200-1400 jaa oli levottomia aikoja, suojaisin kallionjyrkänteisin tehdyt pueblokylät olivat valtavirtaa.

Aikajako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusjako

  • Mogollon 1 200 – n. 400 jaa
  • Mogollon 2 400 – 650
  • Mogollon 3 650 – 850
  • Mogollon 4 850 – 1000
  • Mogollon 5 1000 – 1450


Myös tätä jatkoa käytetty

Varhaiset kuoppatalot 200–550 jaa.

Myöhäiset kuoppatalot 550–1000

Mogollon Pueblo 1000–1450

Mimbresin kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mimbresin kulttuuri vallitsi New Mexicon eteläosissa. Sen klassinen vaihe oli

Mimbresin kaunista keramiikkaa

Varhaisemmassa vaiheessa Mimbresin paikalliskulttuurin edustajat asuivat hyvinmuotoilluissa ja muuratuissa kuoppataloissa, joissa oli terävät nurkat. Maahan kaivettiin suuria uskonnollisia huoneita, kivoja. Niitä kutsutaan nimellä kiva. Keramiikka oli taitavasti tehtyä. Se oli joko musta-valkoista, punaista valkoisella ja uurre-kuvioitua keramiikkaa.

1000-luvulta eteenpäin kylät saattoivat olla hyvin suuria ja ne koostuivat suurista korttelimaisista rakennuksista, joissa saattoi olla jopa 150 huonetta. Kivat rakennettiin nyt vain osittain maan alle, kuten nykyäänkin. Suurimmat kylät sijaitsivat maissinviljelyyn sopivalla tulvatasangolla. Tällä kaudella syntyi hienosti kuvioitua keramiikkaa.

vedensäännöstely viljelyn apuna oli tavanomaista noin 1000 - 1200.

Sanastoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pueblo: talorykelmä, joka on yleensä kylä

Keramiikka: Poltettu savi. Yleensä saviastiat, monesti myös keraamiset veistokset.