Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Muinaisen Saharan asutus

Keski-Saharan Tassili n Ajjerissa olevaa muinaista kalliotaidetta.

Afrikan arvioitu kasvillisuuskartta englanniksi 7000 eaa. Saharassa oli laitumeksi sopivaa ruohoa ja viljelyynkin sopivaa maata nykyistä suuremman Tsad-järven ympärillä.

Muinaisen Saharan asutus merkitsee tässä lähinnä jääkauden jälkeistä Saharan asutusta: "Vihreän Saharan" kautta.

Saharan alue on nykyään pääosin kuumaa, kuivaa aavikkoa, jonka suotuisemmilla alueilla elää lähinnä paimentolaisia ja keitailla on asutusta.

Jääkaudellakin Sahara oli aavikkoa. Mutta jääkauden jälkeen Saharassa oli laajalti savannia, jokia ja järviä.

Kostea kausi oli noin 8000 - 3000 eaa. Sen väliin osui kuivia kausia. Näistä tunnetuin on 6200 eaa alkanut viilenemien ja kuivuminen.

Sahara kuivui noin 3500-500 eaa merkittävästi.

Niin sanotulla neoliittikaudella Saharassa oli karjaa hoitavia paimentolaisia. Toiset olivat afrikkalaisia. Jotkut taas olivat saapuneet Lähi-idästä.

Miksi Sahara kostui

Jääkauden lopussa maapallon akseli kallistui. Jäätiköt sulivat. Tämä lämmitti kesiä. Kasvanut lämpö haihdutti meristä enemmän vettä. Se myös ajoi trooppisia sateita pohjoiseen.

Myös Välimeren talvisateet siirtyivät etelään. Näin Saharaan syntyi kosteita vyöhykkeitä, joissa satoi jopa 400 - 1000 mm/v.

Myös Auringon muutokset vaikuttivat Saharan kuiviin ja kosteisiin kausiin.

Kun Maan akseli taas kääntyi pystympään: viileni, haihdunta ja sadanta vähenivät. Sahara kuivui monessa vaiheessa noin 6000-500 eaa.

Mega-Tshad järvi oli aikoinaan suunnilleen Iso-Britannian kokoinen.

Kostean kauden kasvillisuus

Sahelin raja siirtyi ainakin 500 km pohjoiseen. Saharaan ilmestyi aiemman hiekan ja kallion tilalle kasvillisuuden mosaiikki. Esim. Savannia, pensaikoita, ja ruhostoja tasangolla. Vuoristoissa kosteaa savannia.

Toisaalta vuorten sadevarjoissa ja muilla vähäsateislla seuduilla saattoi olla puoliaavikoita ja aavikoita.

Tshad-järvi kasvoi valtavan suureksi "Mega-Tshadjärveksi". Siihen laskevassa jokisuistossa eli virtahepoja. Savannin eläimiä mm kirahveja vaelteli Keski-Saharassa.

Keski-Saharan kulttuurikausia

Afrikkalaiset ja Lähi-idästä tulleet tulokaat synnyttivät kulttuureja, jotka joskus ottivat vaikutteita toisilta kulttuureilta.

• n. 8500 eaa Metsästäjä-keräilijät

• n 7500 - 5500 eaa pyöreäpäisen taiteen huippukausi

• ehkä n. 5500 eaa paimentolaisia

• n 5200 - 3800 eaa paimentolaistaiteen huippukausi

• n 3000 eaa megaliitteja: suuria kivirakennelmia

• n 2000 eaa hevonen saapui Saharaankin

• n 1500-700 eaa asutus kiinteytyi

• n. 200 eaa kameli ratsuksi ja juhdaksi