Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Nauhakeraaminen kulttuuri

Nauhakeraaminen kulttuuri oli se kulttuuri, joka levitti maanviljelyn Balkanilta Keski-Eurooppaan. Nauhakeraaminen perinne vallitsi noin 5600-4500 eaa. Nauhakeramiikan tekijät asuivat pitkissä puutaloissa, joissa saattoi asua monta perhettä. Ihmiset elivät pääosin viljelyllä ja karjanhoidolla. Kauden lopuilla alettiin tehdä ympyräkaivantoja. Nauhakeraaminen perinne hajosi paikalliskulttuureiksi.

Nauhakeraaminen elämäntapa

Nauhakeraaminen elämä oli maalaiselämää. Nauhakeraamiset ihmiset asuivat suurissa hirsistä tehdyissä pitkätaloissa. Nissä karja ja monta perhettä asui saman katon alla. Näistä suurista taloista koostui eri kokoisia kyliä. Maanviljely pohjautui vehnän ja ohran viljelyyn sekä sikojen ja karjan hoitoon. Metsästys tuotti myös merkittävästi syötävää, tosin kuin Balkanin ja Välimeren varhaisissa maanviljelyperinteissä. Yleensä nauhakeraamiset kylät olivat linnoittamattomia, joitain linnoitettuja on löydetty. Ne sijaitsivat lähes aina jokivarsilla, seuduilla joissa oli viljalle ravinteikasta lössiä.

Pitkätalot

Tonavan seuduilla Bylanyssa asuttiin pitkissä taloissa (hallitaloissa). Nämä olivat monen perheen yhteisasuntoja, esimerkiksi 45 m pitkiä ja 5,5–7 m leveitä. Kattoa tuki kolme rinnakkaista pylvästä, ja pylväiden välit oli muurattu savella tai kuivettuneella lehmänlannalla vuorattua risupunosta. Seinien rakentamisessa käytettiin halkaistuja lankkujakin, jotka asteltiin pystysuoraan. Talojen pituus vaihteli, ja niissä saattoi asua jopa 5 perhettä päätellen monista tulisijoista. Pitkätaloissa saattoi olla yläkerta karjan rehuvarastoksi jne. Katto lienee ollut oljella päällystettyä risupunosta.

Uskonto, haudat

Nauhakeraamiset ihmiset ilmeiesti palvoivat äitijumalatarta. Nauhakeramiinan tekijät yleensä hautasivat vainajansa. Polttohautaus yleistyi ajan mukana. Haudossa vain kolmasosalla oli hautalahjoja. Tämä saattaa kieliä yhteiskunnallisista eroista. Oli rikkaita ja köyhiä.

Keitä nauhakeramiikan tekijät olivat

Naukeramiikan tekijöitä on joskus sanottu varhaisiksi indoeurooppalaisiksi. Nämä olisivat tuoneet maanviljelyn Eurooppaan. Tämä ei pidä perintötekijöiden tutkimusten mukaan paikkaansa. Nauhakeraaminen väestö oli alkujaan Lähi-idän-Turkin seuduilta. Nauhakeraamiseen väestöön saattoi sekoittua paikallista väestöä. Mutta nauhakeramiikan tekijät ja heidän seuraajansa saattoivat elää melko lähellä asuvien alueen alkuperäisten metsästäjä-keräilijöiden kanssa rinnan jopa 2000 vuotta.

Nauhakeramiikan synty

Kun puhutaan nauhakeramiikasta, tarkoiteaan yleensä ns läntistä nauhakeramiikkaa. Syntyalue oli keski-Tonavan jokilaaksossa jossain nykyisten Wienin ja Budapestin seuduilla. Nauhakeraaminen perinne eroaa Balkanin varhaisista perinteistä siten, että pidetyt kotieläimet olivat useammin nauta ja sika, kuin lammas ja vuohi. Nauhakeramiikka lienee kehittynyt jostain Balkanin varhaisesta maanviljelykulttuurista noin 5750–5500 eaa. Lähtökulttuuri saattaa olla Starcevon tai Vincan kulttuuri. Nauhakeramiikka lienee syntynyt Länsi-Unkarissa. Ensimmäinen varma nauhakeramiikka esiintyi Itävallassa Tonavan varsilla noin 5600 eaa.

Nauhakeramiikan leviäminen

Nauhakeramiikka alkoi levitä Unkarin seuduilta kohti pohjoista ja länttä ehkä noin 5600 eaa. Leviämisen vauhti oli noin 0.8 km vuodessa. Nauhakeramiikka levisi luultavasti Etelä-Puolaan ja Etelä-Saksaan noin 5200 eaa mennessä. Belgiassa tehtiin nauhakeramiikkaa noin 5000 eaa. Kun nauhakeramiikka oli noin 5300 eaa levinnyt Alankomaihin ja Etelä-Puolaan, kylien ympärille alettiin kaivaa vallihautoja, joita saattoi olla muutama sisäkkäin Noin 5200 eaa ilmestyi "nuottikeramiikka".

Itäinen nauhakeramiikka

Ns. itäinen nauhakeramiikka oli erilaista kuin läntinen. Siinä esiintyi kaskiviljelyä ja talot olivat pieniä yhden perheen asuntoja.

Myöhempi nauhakeramiikka

Saksassa tuli varhaisen nauhakeramiikan jälkeen "viivaornamenttikeramiikka" 4800-4200 eaa. Tätä kutsutaan monesti lyhenteellä STK, joka tulee saksan kielen sanoista Stichbandkeramik. Kulttuuri levisi Keski-Saksasta aiemman nauhakeramiikan alueelle. Tässä kulttuurissa syntyi trapetsinmuotoinen pitkätalo, joka levisi moniin myöhempiin kulttuureihin. Kulttuuri suosi polttohautausta. Viivaornamenttikeramiikan jälkeen alkoi Keski-Tonavalla Lengyelin kulttuuri. Se rakensi alkuvaiheessaan ympyräkaivantoja. Osa Lengyelin varhaisesta keramiikasta valkoista, punaisella maalattua. Myös naisapatsaita. Pitkätalot jykeviä ja trapetsimaisia.

Ympyräkaivannot

Ympyräkaivannot olivat päältä katsoen pyöreitä kaivantoja, joita ympäröivät paaluaitaukset. Rondeleita alettiin tehdä viivaornamenttikeramiikan aikoihin noin 4800 eaa. Gosekista Berliinistä etelään on löydetty kaksinkertainen paalukehä. Se muistuttaa rengaskaivantoineen ja portteineen etäisesti Egllannin Stonehengen kiviympyrää. Se olisi silloin ajallisesti Stonehengen puinen edeltäjä.

Noin 4800 eaa alettiin Saksan-Itävallan-Tsekin-Slovakian seuduilla tehdä temppeleiksi epäiltyjä ympyräkaivantoja, "rondeleita". Perinne ei kestänyt kuin parisataa vuotta. Nauhakeramiikkaa oli vielä 4100 eaa. Belgiassa.