Siirry sisältöön

Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Persia/Seleukit ja Parthilaiset

Wikikirjastosta

Kulttuuripiiri: Persia

Ajankohta: 330 ennen ajanlaskumme alkua - 226 jälkeen ajanlaskumme alun

Seleukos I

Seleukit olivat Aleksanteri Suuren sotapäällikön Seleukos I:n perustama hallitsijasuku. Seleukos I oli alkuperäisen hallitsijan Perdikkaksen alainen ja yksi hänen murhaajistaan. Se hallitsi Persiaa 312-164 eaa. Sen jälkeen heille jäi enää vain pieniä osia Syyriaa. Parhaimmillaan valtakuntaan oli kuulunut osa Vähä-Aasia, Palestiina, Syyria, Kaksoisvirranmaa ja Persia.

Jopa ennen Seleukoksen kuolemaa, esiintyi vaikeuksia laajan valtion hallitsemisessa. Tämä joutui vaihtamaan intialaiset alueet ja tyttärensä 500 sotanorsuun, jotka tosin auttoivat valtakunnan varmistamisessa. Makedonialaisesta prinsessasta tuli Maurya-valtakunnan hallitsijan puoliso. Seuraavien sukupolvien aikana valtakunta joutui jatkuvasti taistelemaan olemassaolostaan, kun sen maakunnat itsenäistyivät toinen toisensa jälkeen. Heidän onnistui kuitenkin 223–191 eaa raivata itselleen paikka Syyriassa.

Parthia

Parthilaiset olivat noin 1000 eaa Iraniin muuttanut paimentolaiskansa. 300 eaa seleukkien parhilainen vasallikuningas perusti itsenäisen valtion, jota hallitsi Arsakidien kuningassuku. Tiedot parhilaisista ovat puutteellisia hajanaisen lähdeaineiston vuoksi ja perustuvat lähinnä muiden kertomuksiin. Heidän onnistui yhdistää sissisodänkäynti ja suuren valtakunnan vaatima järjestelykyky.

Vasallivaltiot muodostivat suuren osan valtakunnan alueesta ja hellenistisillä kaupungeilla oli tietty itsemääräämisoikeus. Valtakunnan johtavaluokka oli helleenejä ja uusien hallitsijoiden oli sopeuduttava heidän tapoihinsa pysyäkseen vallassa. He omaksuivatkin näiden kulttuurin ja hallinnon. Toisaalta vaikutteita ottettiin myös akemenidien valtakunta. Hovissa puhuttiin persiaa ja hallitsijat julistautuivat kuninkaiden kuninkaiksi. Valvonnassa oli 18 vasallikuningasta ja hovi kierteli kaupungista toiseen.

Maakuntia johtivat itsenäiset käskynhaltijat, joista monet olivat hovin jäseniä. Siteet valtakunnan eri osien välillä olivat löyhät ja kansoja, kieliä ja taloudenhoitotapoja oli monia. Eri alueilla oli jopa oikeus lyödä omia kolikoita, mikä oli antiikin aikana harvinaista. Paikallinen hallinto ei hovia paljon kiinnostanutkaan, kunhan kuningas sai veronsa. Verojen lisäksi hän sai tuloja tietulleista. Järjestelmä toimi ja kaupungit kukoistivat. Toisaalta hajanainen hallinto heikensi valtion kykyä toimia ja heikkojen hallitsijoiden aikana kasvaneet kiistat aateliston parissa uhkasivat rauhaa.

Parhialainen ratsumies

Armeija oli vahva, vaikkei kovin järjestäytynyt. Siihen kuului ratsastavia jousimiehiä, rengaspanssaroitua raskasta ratsuväkeä ja haarniskoitua jalkaväkeä. Heidän oli tapana hämätä vastustajaa niin että olivat pakenevinaan, mutta kääntyivätkin sitten ampumaan takaa-ajajia.

Vikkelä parhilainen ratsuväki oli hankala vastus armeijoille, joden perustana oli jalkaväki, minkä esimerkiksi roomalaiset saivat karvaasti kokea. Strategiana olivat jatkuvat nopeat hyökkäykset ja niitä seuranneet vetäytymiset. Tämä kulutti vähitellen vastustajan voimavaroja, kunnes se oli nujerrettavissa vahvalla ratsuväellä.

53 eaa roomalaiset hyökkäsivät parthiaa vastaan ja hävisivät. Tästä alkoi valtakuntien välille 300 vuotta kestänyt sota-aika. Toisaalta parthilainen ratsuväki oli roomalaisille kova pala, toisaalta taas piirityssotaan tottumattomilla parthilaisilla oli vaikeuksia miehittää valloitettuja alueita. Tämän vuoksi kumpikaan osapuoli ei onnistunut saamaan ratkaisevaa voittoa.

Parthilaisten valtakausi päättyi 224 jaa persialaisen vasallikuninkaan kapinaan ja sassanidien valtaan nousuun.

haarniska - metallilevyistä taottu panssariasu. Auttoi suojautumaan aseilta, mutta hankaloitti liikkumista. Haarniska oli myös usein painava ja kömpelö.

jalkaväki - jalan liikkuvat, yleensä lähitaisteluun kouluttautuneet sotilaat. Useimmat olivat antiikin aikana aseistettu keihäin tai miekoin.

makedonialaiset - Kreikan pohjoispuolella asustanut muinainen kansa.

piirityssota - kaupunkien ja linnoituksen eristämiseen eli piirittämiseen perustuva sotastrategia.

ratsuväki - hevosten tai muiden ratsujen selästä käsin taistelevat sotilaat.

rengaspanssari - pyöreistä yhteen sidotuista metallirenkaista koostuva kevyt ja joustava panssari, joka suojasi miekaniskuilta ja keihäänkärjiltä.

vasalli - eräänlainen apuhallitsija tai maaherra, joka hallitsee varsinaisen valtijaan alaisuudessa osaa tämän alueistaan. Usein jonkinlaisia ritareita ja sotajoukkojen komentajia, jotka auttoivat vihollisia vastaan