Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Persia/Vanha Persia

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kulttuuripiiri: Persia

Ajankohta: noin 648-330 ennen ajanlaskumme alkua

Kyyros Suuren vaakunaviiri

Vanha Persia kuvaa Akemenidien hallitsijasuvun valtakautta. Vapauduttuaan meedialaisten vasallivallasta, Akemedit hallitsivat Persiaa kunnes Aleksanteri Suuri kukisti Dareios III:n 330 eaa. Kyyros Suuren luoma Persia oli aikansa todellinen suurvalta ja olisi ollut suurvalta myös nykymittapuulla. Valtio ulottui laajimmillaan Intian länsiosista Välimeren rannoille. Persialaiset kävivät useita sotia kreikkalaisia vastaan ja hallitsivat myös Egyptiä muutamaan otteeseen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vielä 800-1000 eaa indoeurooppalaiset persialaiset asuttivat aluetta lähellä nykyisen Turkin rajaa, nyky-Iranin kaakkois nurkassa. Tämää on voitu päätellä sekä assyrialaisista teksteistä että paikalla tehdyistä löydöistä.

Suurvallan synty ja laajeneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osana indoeurooppalaisten kansojen vaellusta, persialaiset vaelsivat vuoristoiselle alueelle, joka oli ollut elamilaisten hallussa ja joita he sitten kaappasivat itselleen. Heistä tuli ensin meedialaisten vasalleja. Sitten Kyyros II valtasi Meedian, Lyydian ja Babylonian.

Kyyroksen poika valtasi Egyptin. Hänen pojanpoikansa hyökkäsi Kreikkaan, mutta torjuttin Marathonin taistelussa. Tästä alkoi persialaisten ja kreikkalaisten valtataistelu, joka päättyi vasta Aleksanteri Suuren voittoon. Huolimatta vaikeuksistaan kukistaa kreikkalaiset, Persia oli antiikin suurin suurvalta.

Kulttuurin kehitys ja levittäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

400-luvun puolivälissä eaa kuningas Artakserkses I:n valtakaudella tapahtui melkoinen kulttuurin murros, kun seemiläinen aramea syrjäytti elamin hallinnon kielenä, zarathrustalaisesta uskonnosta tuli valtionusko ja aurinkokalenterista virallinen kalenteri. Vaikka valtion rajat eivät muuttuneet, persialainen kulttuuri levisi ja vakiintui valtakunnan alueella. Hänen kuolemaansa seurasivat valtataistelut hänen poikiensa välillä. Valtataistelut jatkuivat myös seuraavien sukupolvien aikana.

Kaimansa Artakserkses II:n valtakausi 404–358 eaa oli seuraava suhteellisen rauhan aikakausi, jolloin pystytettiin paljon muistomerkkejä ja kesäpääkaupunkia koristettiin. Zarathrustralainen jumalanpalvelus muotoutui tällä kaudella, jolloin uskontoa levisi Vähässä Aasiassa (eli Anatoliassa), Levantissa ja Armeniassa. Temppelien rakentaminen ei ollut täysin pyyteetöntä, vaan se takasi jatkuvia tuloja. Persialaiset olivat näet omaksuneet babylonialaisilta pakollinen temppeliveron, jonka asukkaat maksoivat lähimpään temppeliin.

Aleksanteri Suuri taistelee persialaisia vastaan

Valtakunnan kukistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toista rauhallista kautta seurasi jälleen kuningassuvun sisäiset rajut valtataistelut. Persialaiset laajensivat jälleen alueitaan Egyptiin noin 345 eaa. Samoihin aikoihin Makedonian kuningas Filip yhdisti Kreikan valtiot. Hänen poikansa Aleksanteri III (Suuri) hyökkäsi 334 eaa valtataistelujen heikentämää Persiaa vastaan ja valtasi vähitellen käytännössä kaikki sen alueet kukistaen viimeisen kuninkaan Dareios III:n 330 eaa. Aleksanterin valtakausi jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi hänen varhaisen kuolemansa ja valtion vakiintumattomuuden seurauksena. Vallan alueella kaappasivat Seleukit.

Kulttuuri ja yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Persialaisen kulttuurin keskeinen periaate oli totuudenmukaisuus. Valhe oli kuolemansynti. 400-luvulla eaa kirjoittaneen kreikkalaisen historioitsijan Herodotuksen mukaan, persialaiset pojat oppivat ratsastamaan, ampumaan nuolella ja puhumaan totta. Valehtelemisen jälkeen häpeällisintä oli olla veloissa, sillä velallinen joutui valehtelemaan. Monissa persialaisissa nimissäkin oli sana "totuus".

Kun hallitsija halusi kehua itseään hän väitti puhuneensa totta ja olleensa oikeudenmukainen. Selvitellessään erästä kapinaa Dareios I:n totesi, että valhe oli saanut alamaiset kapinoimaan. Sitten hän opetti poikaansa rankaisemaan valehtelijoita.

Persialaisten kerrotaan rakastaneen syntymäpäivän viettoa ja toruneen kreikkalaisia, jos nämä jättivät osallistumasta juhliin. Juhlapöytään kuului runsaasti makeita herkkuja.

Hallinto ja talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Persian valtakunta, kuninkaallinen valtatie ruskealla

Kyyros Suuren luoma suurvalta koostui monista valtioista. Sen koossapitävä voima oli ennen näkemättömän tehokas keskushallinto. Sillä oli neljä pääkaupunkia: Pasargadai (Persiassa), Babylon (Kaksoisvirranmaassa), Susa (Elamissa) ja Ekbatana (Meediassa). Pasargadai oli Kyyros Suuren itsensä perustama ja muut hänen valloittamiensa kansojen pääkaupunkeja.

Vaakunaeläimenä oli kultainen kotka purppura pohjalla. Orjuus oli valtakunnassa periaateessa kiellettyä, vaikka kapinoivia armeijoita saatettiinkin kaupata. Persialaisten uskonto zarathrustralaisuus ei hyväksynyt orjuutta.

Elamilaisia kuolemattomia

Valtakuntaa johdettiin käskynhaltioiden eli satrarppien avulla. Satrarpit olivat oikeastaan vasallikuninkaita, jotka hallitsivat alueita, toimivat sen kenraalina ja huolehtivat virallisesta kirjanpidosta. Satraappikunta olivat maantieteellisiä hallinnollisia yksiköitä. Satraappijärjestelmän loi Kyyros Suuri (II), mutta sen viimeisteli Dareios I (521-485 eaa).

Kyyroksen luoman armeijan erikoisjoukkoja olivat 10 000 niin sanottua kuolematonta. Haavoittuneet ja sairaat korvatiin niin, että jalkaväen sotilaita oli aina 10 000. Kreikkalaisen historioitsija Herodotuksen mukaan joukkoihin kuului vain syntyperäisiä persialaisia ja meedialaisia. Kuolemattomat olivat saaneet vaativan erikoiskoulutuksen ja sen ansiosta he saivat myös erityiskohtelua.

Dareioksen kolikko

Kyyros loi koko valtakunnan kattavan postilaitoksen, joka perustui postiasemien verkostoon. Suurin osa näistä postiasemista eli kuriiritaloista sijaitsi Dareios I:n rakentaman 2700km pitkän Vähä-Aasian Sardeksesta Elamin Susaan johtavan Kuninkaallisen valtatien varressa. Matka vastasi suurin piirtein ajomatkaa Helsingistä Roomaan. Matkalla kuljettiin useiden vuoristoisten alueiden läpi ja ylitettiin suuria jokia.

Postiasemilla lähetit saivat ruokaa ja tuoreet nopeat hevoset voidakseen jatkaa matkaa tehokkaasti eteenpäin. Näin viestit kulkivat valtakunnan halki nopeasti, mikä oli eräs suuren valtakunnan hallitsemisen edellytys. Nopean tiedonkulun edellytyksenä oli myös tie, jonka kuriirit saattoivat kulkea viikossa kun kävellen siihen olisi kulunut yli pari kuukautta.

Dareios loi myös kulta ja hopea kolikoihin perustuvan rahajärjestelmän sekä asetti säännöllisen veron. Laaja suhteellinen rauhallinen valtakunta mahdollisti sujuvan kaupankäynnin pitkienkin matkojen päähän. Valakunta saikin melkoisen osan tuloistaan tullimaksuista. Muita Dareioksen saavutuksia oli tehokas tiedonkeruu, lakien yhtenäistäminen ja uuden pääkaupungin Persepoliksen rakentaminen.

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niin kauan kuin Persian pääkaupunki oli Susassa, oli hallinnon kielenä perinteinen elamin kieli. Tämä näkyy valtakunnan kirjanpidossa ja päivittäisissä muistiinpanoissa. Muistomerkeissä elam sai aina rinnalleen myös akkadin ja persian kieliset tekstit. Näissä tapauksissa pohjakielenä on ollut persia. Tämän vuoksi uskotaan, että vaikka Susan hallinto käytti elamia, kieli ei ollut valtakunnan laajuinen yleiskieli.

Sen sijaan arameasta oli Kaksoisvirranmaan valloittamisen seurauksena tullut yleiskieli kansojen välisessä kanssakäymisessä. Puhutaankin virallinen eli kuninkaallinen arameasta. On todennäköistä, että tämän yhdistävän kielen käyttö auttoi pitämään valtakuntaa koossa. Aramean vaikutus oli läpitunkevaa ja sen vaikutus säilyi persian kielessä ja kirjoituksessa. Vaikka persia esiintyi sineteissä ja taide-esineissä, sen käyttö rajoittui nykyisen Länsi-Iranin alueelle. Koska kieltä ei käytetty asioiden hoidossa, se ruostui ja unohtuikin.

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zarahtrustralainen symboli Persepoliksessa

Persialaisella kaudella profeetta Zarathrustran perustamasta filosofisesta uskonnosta tuli epävirallinen valtionuskonto. Todennäköisesti tämä yksijumalainen uskonto oli kehittynyt 1400-600 eaa muinaispersialaisesta monijumalaisesta uskonnosta. Kerrotaan, että vanhan uskonnon papit olisivat tappaneet profeetan, joka opetti, että rappeutunut ja paha uskonto oli kuin huumetta. Hän uskoi pelastajiin, joiden tehtävänä oli opettaa ihmisille parempaa ja totuudellisempaa elämää.

Akkademilainen Zarahrustran temppeli

Avesta on muinaspersialaisella avestan kielellä kirjoitettu pyhien kirjoitusten kokoelma. Sen vanhin osa Zarathrustran hymnit olivat olemassa jo akkamedien aikana. Vanhimmat arkeologiset löydöt, jotka viittaavat Avestan käsittelemään luonnonjärjestystä ylläpivään Viisauden herraan ovat noin 600 eaa. Jumalan merkkinä on aurinko ja jumalanpalveluksen keskipisteenä temppeleissä aurinkoa kuvastava ikuinen tuli, johon jumala yhdistyy ja jota papit ylläpitävät. Pappeus kulkee suvuissa.

Zarahtrustralaisen opin perustana on vahva erottelu hyvän ja pahan välillä. Se mikä on luonnonmukaista, on hyvää ja totta ja ilmenee kasvien, eläinten ja ihmisten välisenä sopusointuna. Järjestyksen vastakohta on paha ja rappio. Luonnonvastaiset teot rikkovat sopusointua ja aiheuttavat sairautta ja surumielisyyttä. Luonnonjärjestystä kunnioittava ihminen on totuuden seuraaja ja sitä vastaan toimiva on valheen seuraaja. Järjestystä rikkovat vahingoittavat maata, jota uskonnossa pidetään pyhänä.

Hyveitä ovat ihmisten veljeys, rehellisyys ja hätää kärsivien auttaminen. Ne edistävät iloisuutta, terveyttä ja hyvää mieltä. Ihminen sai teoistaan palkkion jo täällä, vaikka tuonpuoleisessa odottaakin vielä tuomio. Siellä viisauden seuraajat pääsevät laulujen taloon ja valheen seuraajat valheen taloon kärsimään huonon omantunnon piinasta. Zarahtrustralaisuudella oli suuri vaikutus juutalaisuuteen ja sitä kautta myös kristinuskoon ja islamiin.

Rannerengas noin 500 eaa

Taide ja arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taide koostui monista erilaisista piirteistä ja heijasti akkamedien valtakunnan suvaitsevaa suhtautumista erilaisiin perinteisiin. Akkamedit kokosivat yhteen lähi-idän kansojen uskonnolliset ja kulttuuriset perinteet ja ilmaisivat ne yhdessä muodossa. Sekä raaka-aineet että taiteilijat oli koottu ympäri laajan valtakunnan ja jopa sen ulkopuoleltakin.

Taustalla vaikutti vahva ja pitkä-ikäinen paikallinen iranilainen perinne. Aiheiden suunnittelu, käsittely ja viimeistely oli kuitenkin persialaista. Tämä oli suurvallan taidetta sellaisessa mitassa, jota maailma ei ollut vielä koskaan nähnyt.

Persepolis on eräs vanhan maailman arvokkaimmista arkkitehtoonisista aarteista. Tämä on seurausta huolella suunnitellusta kokonaisuudesta, joka koostuu sopusuhtaisesta pohjapiirrustuksesta, rikkaasta koristelusta ja seinien mahtavista kohokuvista. Kaupunki juhlii kuningas Dareiosta ja kuvataa hänen näkemystä itsestään yhdistämiensä kansojen johtajana.

Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akkad - oli muinainen seemiläinen kieli (sukua hebrealle ja arabialle), jonka murteita olivat assyria ja babylonia. Se oli kaksoisvirranmaan sivistys- ja kirjakieli, jolla monet nuolenpääkirjoitetut tekstit on kirjoitettu.

Aleksanteri Suuri - makedonialainen kuningas ja sotapäällikkö, joka kreikkalaisten sotilaittensa kanssa valloitti lyhyen elämänsä aikana laajoja alueita Intian rajoilta Välimerelle.

Antiikki - eli vanha-aika oli kulttuurikausi ennen keskiaikaa. Se jatkui noin 800 eaa - 500 jaa välisen ajan. Ajatellaan, että nykyaisen yhteiskunnan juuret ovat tuolla ajalla.

Arkkitehtooninen - rakennustaidetta edustava.

Aramea - on seemiläinen kieli, josta tuli Lähi-Idän yleiskieli nykyisen englannin tapaan. Siitä tuli ensin Assyrian valtakunnan virallinen kieli 700-luvulla eaa ja sitten myös Persian valtakunnan kieli. Seemiläisenä kielenä aramea on sukua hebrealle ja arabialle. Sen nykymurteita puhutaan edelleen osassa Lähi-Itää.

Assyrialaiset - sotaisa Kaksoisvirranmaan kansa, joka aikanaan hallitsi isoa osaa Lähi-Idästä (ennen Persialaisten valtakautta).

Babylonialaiset - Kaksoisvirranmaassa, Persiasta länteen, asustanut merkittävä kulttuurikansa.

Elamilaiset - olivat Iranin alueella asunut muinainen kansa, joka puhui kieltä, jolla ei ole tunnettuja sukulaisia. He sulautuivat vähitellen iranilaisiin ja sen mukana heidän oma kulttuurinsa hävisi.

Levantti - Välimeren itäisen rannan rannikkoalueet esimerkiksi Palestiina, Jordania, Libanon ja osa Syyriaa.

Lyydia - oli muinainen valtakunta nykyisen Turkin alueella, Anatolian niemimaalla. Se oli ensimmäinen maa joka alkoi lyödä kolikoita. Sen tunnetuin kuningas oli Kroisos.

Meedialaiset - Persiassa ennen Akkamedeja hallinnut kuningaskunta.

Makedonia - oli eurooppalainen kuningaskunta Kreikan pohjois puolella noin 700 eaa lähtien. Makedonia kuului kreikkalaisen kulttuurin piiriin. Aleksanteri Suuri oli makedonialaista hallitsijasukua.

Seleukit - olivat Aleksanteri Suuren kenraalin perillisistä koostuva hallitsijasuku.

Vasalli - eräänlainen apuhallitsija tai maaherra, joka hallitsee varsinaisen valtijaan alaisuudessa osaa tämän alueistaan. Usein jonkinlaisia ritareita ja sotajoukkojen komentajia, jotka auttoivat vihollisia vastaan.

Vähä-Aasia - nykyisen Turkin alue.

Zarathrustralaisuus - persialaisen profeetan Zarathrustran perustama uskonto, jossa maailman on luonut hyvä jumala ja jossa vastakkaiset hyvän ja pahan voimat taistelevat. Pahan ja hyvän voimien vastakkain asettelu on voimakkaampaa kuin useimmissa muissa uskonnoissa. Hyvin elämänsä elävät ihmiset pääsevät eräälaisee paratiisiin. Zarathrustralaisuuden pyhät kirjoitukset tunnetaan nimellä Avesta.