Siirry sisältöön

Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Pyu

Wikikirjastosta
Tärkeimmät kaupunkivaltiot

Kulttuuripiiri: Kaakkois-Aasia

Ajankohta: noin 100 eaa -800 jaa-luvuilla

Nämä muinaiset kaupunkivaltiot sijaitsivat nykyisessä keski-ja pohjois-Burmassa. Niistä on mainintoja sekä kiinalaisten matkailijoiden ja kauppiaiden kirjoituksissa sekä paikallisissa kivitauluissa, joissa on kirjoitusta joko paikallisilla Pyu-kielillä tai buddhalaisella pyhällä kielellä Palilla eri kirjoitusjärjestelmiä hyödyntäen. Uskotaan, että pyut olivat väestöä, joka edelsi alueen burmalaista asutusta ja saattoi sekoittua siihen avioliittojen kautta.

Ennen Puy-kansan saapumista alueen väestön oletetaan koostuneen mon-kansan jäsenistä. Heillä oli alueella varhainen 300 eaa perustettu kaupunkivaltio Suwarnabhumi. Jo tuolloin alueelle alkoi saapua buddhalaisia vaikutteita.

Pyut saapuivat alueella 1. vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua todennäköisesti Kiinasta ja perustivat viisi varhaisinta kaupunkivaltiota. Alueen läpi kulki tärkeä Kiinan ja Intian välinen maanteitse kulkeva vaihtoehtoinen kauppareitti.

Kaupunkivaltiot muodostivat löyhän liiton, jossa vahvemmat usein keräsivät veroja heikommiltaan. Vahvoin kaupungeista oli Sri Ksetra, joka oli arkkeologien mukaan Burman kaikkien aikain suurin kaupunki. Se menetti kuitenkin merkitystään 600-luvulla, jolloin liittovaltion keskus siirtyi kohti pohjoista. Pyu valtakunta päättyi 800-luvulla eteläkiinalaisen Nanzhao-kuningaskunnan laajentaessa valtaansa.

Kulttuuri ja uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppa Intian kanssa vaikutti vahvasti alueen kulttuuriin. Kauppayhteyksien mukana saapuivat paitsi buddhalainen uskonto, myös muunlaisia kulttuurivaikutteita. Kulttuurivaikutukset näkyivät vahvimmin alueen eteläisissä osissa, joka kävi Intian kanssa kauppaa meritse. Siellä kaupunkien nimetkin ovat intialaisperäisiä.

Buddhalaisen "pyhimyksen" eli boddhisatvan patsas pyu-tyyliin.

Uskonnoista alueella vaikuttivat vahvimmin theravada buddhalaisuus sekä mystinen tantrinen buddhalaisuus. Myös muilla buddhalaisilla koulukunnilla ja hindulaisuudella oli vaikutusta alueella. Tantrisessa buddhalaisuudessa keskeinen on rituaali eli pyhät toimitukset ja hymnit. Rituaali ja hymnit ovat tantrisessa buddhalaisuudessa tapa meditoida eli mietiskellä.

Theravada on vanhin buddhalainen koulukunta ja se on tunnettu siitä, että sen piirissä jumaluuksiin ja henkiin kiinnitetään hyvin vähän huomiota. Suuntauksen uskotaan olevan lähempänä alkuperäistä buddhalaisuutta. Theravada korostaa älyllistä ja opillista pohdintaa. Sen piirissä haetaan viisailta oppia ja pyritään soveltamaan sitä omaan elämään. Ihmisen todellisuuskuvan katsotaan olevan harhakäsitysten hämärtämä. Harhakäsitykset syntyvät esimerkiksi tunteista, toiveista ja haluista.

Pyu-kansan aikoinaan puhuma kieli oli sukua burmalle. Sittemmin se on kadonnut alueen burmalaistuessa. Samanaikaisesti kansankielen kanssa alueella käytettiin hovikielinä buddhalaisuuden pyhää kieltä palia ja hindulaisuuden pyhää kieltä sanskriittia. Monet tärkeimmät kirjoitukset on kirjoitettu näillä kielillä. Kirjoitusjärjestelmä perustui pohjoisintialaiseen kirjoitukseen ja saattoi toimia burmalaisen kirjoituksen esikuvana.

Uskonnon ja kielellisten vaikutteiden lisäksi pyut omaksuivat Intiasta tähtitieteen tuntemuksen. He osasivat tähtitieteellisten laskentojen taidon. Paikallinen kalenteri perustui buddhalaiselle kalenterille. Siinä vuoden ensimmäinen päivä oli 22. maaliskuuta. Saavuttuaan alueelle burmalaiset omaksuivat pyun kalenterin, joka on edelleen käytössä maassa.

Pyu-arkkitehtien rakentama pagoda. Pagodat ovat buddhalaisia pyhiinvaellus-kohteita, joissa säilytetään pyhäinjäännöksiä.

Aikakauden rakennustaito vaikutti vahvasti myöhempään burmalaiseen rakennustaiteeseen. Erityisesti tämä näkyi kastelujärjestelmien rakentamisessa. Kaupunkirakentaminen sai kyllä vaikutteita Intiassa, mutta siinä oli vahvoja paikallisia piirteitä.

300-luvulta eteenpäin buddhalainen uskonnollinen arkkitehtuuri kukoisti. Vaikutteita otettiin jonkin verran Ceylonilta eli nykyisestä Sri Lankasta, joka oli vahvaa theravada buddhalaista aluetta. Aikakauden buddhalainen arkkitehtuuri oli pohjana myöhemmälle burmalaiselle temppelirakentamiselle.

Kiinalaisten lähteiden mukaan Puyt olivat rauhanomaista väkeä ja alueella ei juuri sodittu. Riidat tavattiin sopia kaksintaisteluin tai mestarien kamppailuin. He jopa käyttivät kapokki-puusta (Ceiba pentandra) saatavia silkkimäisiä kuituja, jotteivät joutuisi tappamaan silkkiperhosen toukkia.

Merkittävin rikosten rangaistusmuoto olivat piiskaniskut, tosin hyvin vakavista rikoksista saattoi saada kuoleman tuomion. Vankiloita ei tunnettu. Puyt olivat theravada-buddhalaisia ja lapset kasvoivat luostareiden noviiseina 20-vuoden ikään saakka.

Paikalliset päälliköt hallitsivat kyliään itsenäisesti. Suurissa keskuksissa he julistautuivat kuninkaiksi ja perustivat intialaistyylisiä hoveja. Ne saattoivat kerätä veroja lähistön pienemmiltä keskuksilta ja kylistä.

Arkkeologi - on tutkija, joka muinaisjäännöksiä tutkimalla pyrkii selvittämään menneisyyden salaisuuksia.

Buddhalaisuus - on uskonto, jossa opettaja Gautama Buddhan neuvoja seuraamalla pyritään valaistumaan (eli saavuttamaan oikea hengellinen mielentila) ja sitä myötä irrottautumaan jälleensyntymien kiertokulusta ja vapautumaan kärsimyksestä.

Burmalaiset - ovat sinotiibetiläistä burman kieltä puhuva kansa, joka saapui Kiinasta Kaakkois-Aasiaan 500-800-luvuilla. Se on tällä hetkellä merkittävin kansallisryhmä Myanmarissa (eli entisessä Burmassa).

Hovi - tarkoittaa sekä hallitsijan asumusta että sen laajaa asujamistoa, johon kuuluivat paitsi henkilökunta myös usein erilaisia hallitsijan seuralaisia, kuten yläluokan jäseniä, älymystöä ja taiteilijoita tai muuten merkittäviä tai vaikutusvaltaisia henkilöitä.

Hovikieli - on hovissa yleisesti käytetty kieli.

Kaupunkivaltio - kaupungista ja sen vaikutuspiirissä olevasta maaseudusta muodostuva itsenäinen valtio.

Kirjoitusjärjestelmä - koostuu tietyistä yhteisesti käytössä olevista kirjoitusmerkeistä, joita käytetään säännöllisesti merkitsemään jotain tiettyä kirjoituksen osaa eli äännettä, tavua tai sanaa. Kaikki kirjoitusjärjestelmän kokeneet käyttäjät tuntevat nämä merkit.

Liittovaltio - osittain itsenäistä päätösvaltaa harjoittavista osavaltioista koostuva valtio.

Mon-kansa - on mon-kieltä puhuva kansa. Mon-kieli kuuluu austraasialaisiin mon-khmer kieliin, kuten myös khmer ja vietnam. Mon-kieli oli aiemmin vaikutusvaltainen kulttuurikieli laajoissa osissa Kaakkois-Aasiaa. Mon-kieltä käytetään edelleen Etelä-Myanmarissa ja Pohjois-Thaimaassa.

Mystiikka - eli tässä kohden uskonnollinen mystiikka on pyrkimystä yhteyteen tai kohtaamiseen esimerkiksi perimmäisen totuuden tai jumalan kanssa. Buddhalainen pyrkimys valaistumiseen on eräs tällainen mystinen pyrkimys. Esimerkiksi rukous ja mietiskely ovat keinoja mystisen kokemuksen saavuttamiseen. Arkikielessä mystiikka tarkoittaa usein salaperäistä tai selittämätöntä asiaa.