Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Sahel

Wikikirjastosta

Kulttuuripiiri: Afrikan kulttuurit

Ajankohta: 800 eaa -1800-luku jaa

Sahel tulee arabiankielen rantaa tarkoittavasta sanasta, mutta kyse ei ole merenrannasta, vaan Saharan autiomaan rannasta. Keitaat ja Sahelin kaupungit olivat Saharan satamia. Sahel on Saharan eteläpuolinen savannialue, jonka eteläpuolella alkaa puolestaan metsäinen vyöhyke. Sahelin tärkeimmät keskukset ovat sijoittuneet sen läntisiin osiin. Seuraavassa käsitellään muutamia tärkeimpiä valtakuntia ja alueita.

Alueen kaupankäyntiä on lisännyt erilaisten ilmastojen läheinen sijainti, sillä kustakin ilmastosta saadut erityiset luonnonvarat ovat kiinnostaneet läheisillä toisen tyyppisillä alueilla asustaneita. Monilla alueilla islamilaistuminen on kiihdyttänyt kaupungistumista. Kaupungistumista on helpottanut myös maatalouden ylituotanto ja mahdollisuudet liikkua vapaasti. Kaupungistumisen kultakaudella 900-luvulla alue oli nykyistä vehreämpää ja tiheämmin asuttua.

Läntiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ghana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ghanan kuningaskunta laajimmillaan

Tämä muinainen Länsi-Afrikkalainen kuningaskunta sijaitsi (noin 750-1250) nykyisten Mauritanian ja Malin rajamailla. Tiedot kuningaskunnasta ovat pääosin peräisin heidän kanssaan kauppaa käyneiltä Etelä-Espanjan Andalusian maakunnan kauppiailta ja islamilaiselta Almoravien valtakunnalta, joka hyökkäsi sen kimppuun 1100-luvulla.

Ghana rikastui sijaintinsa ansiosta Saharan halki kulkevasta karavaanikaupasta. Alueen merkitys alkoi kasvaa sen omaksuttua arabeilta kamelin, joka sopi hyvin erämaakuljetuksiin. Arabeilta he saivat myös muita kotieläimiä. Tärkeimmät karavaanikaupan tuotteet olivat suola ja kulta. Ghanan tuhouduttua sen perintöä jatkoivat Malin kuningaskunta ja Shonghain valtakunta. Mitään suoraa kytköstä nykyiseen Ghanaan valtakunnalla ei ole ollut.

Malin kuningaskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malin kuningaskunta. Sinisellä Niger joki.

Keskiaikainen Malin kuningaskunta (1200-1300-luvuilla) oli nykyistä Malia paljon laajempi. Sen asukkaista polveutuvat mandikat asuvat monen nykyisen länsiafrikkalaisen valtion alueella ja puhuvat sukulaiskieliä. Maa tunnettiin pohjoisessa erityisesti Timbuktun ja Wallatan kaupungeista. Marokkolainen tutkimusmatkailija Ibin Batun vieraili myös valtakunnassa.

Mansa Kankan Musan hallituskaudella 1300-luvun alkupuolella puolet koko maailman kullantuotannosta tuli alueelta, jossa sitä edelleen kaivetaan perinteisin kuoppamenetelmin. Maahan kaivetaan metrejä syvä kuoppa, josta kaivetun hiekan kaivaja huuhtoo purossa kullan löytämiseksi.

Rakennustaidetta Timbuktusta.

Musan kaudella islamilaisten uskonoppineiden koulutus kukoisti, ja sitä tarjoaviin madrasoihin eli niin sanottuun Timbuktun yliopistoon matkasi oppilaita myös kaukaa. Hän oli harras muslimi ja teki suurellisen pyhiinvaelluksen Mekkaan. Se teki hänet tunnetuksi muussa maailmassa, mutta rasitti ja vahingoitti hänen omaa maataan. Pian maa jakautuikin Malin ja Shonghain valtakunniksi ja sen lyhyt kukoistuskausi oli lopussa. Malin valtakunta hajosi lopullisesti 1500-luvun lopulla.

Timbuktu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarumainen Timbuktu on Saharan etelä-reunalla Sahelin alueella sijaitseva afrikkalainen kauppakaupunki. Eurooppalaisessa kielenkäytössä se on tullut merkitsemään eksoottista ja kaukaista paikkaa. Pääosa kaupungin asukkaista kuuluu songhalaisiin kansoihin. Kaupunki syntyi Tuareg-heimon tilapäisleiristä 900-luvulla. Se vaurastui erämaan norsunluu, suola, kulta ja orjakaupan vaikutuksesta. Madrasoissa ja koraanikouluissa oli parhaimmillaan väitetysti 25 000 lasta ja muuta opiskelijaa. Niiden kukoistus tuhoutui marokkolaisten hyökkäyksessä 1500-luvun lopulla. Timbuktu on nykyään Unescon maailmanperintökohde.

Songhai[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Songhai. Sininellä kuvassa Niger joki.

Songhai oli 1400-1500-luvuilla, Malin heikennyttyä, yksi Afrikan mahtavimmista. Sen pääkaupunki oli Nigerin rannalla sijainnut Gao. Ja sen valta keskittyi Nigerin mutkaan nykyisten Nigerin ja Burkina Fason tienoille. Nimensä se sai sitä hallinneelta Tuaregien sukuiselta Songhai-kansalta, joita edelleen asuu alueella.

Kuten Malin kuninkaat myös Songhain ensimmäinen kuningas Sunni Ali oli muslimi. Hän oli voittoisa soturi, joka alisti naapurimaita mukaanlukien Malin. Saatuaan haltuunsa tärkeimmät kauppareitit, valtakunta vaurastui. Alin seuraaja Askia Mohammad Ture muistetaan poliittisena uudistajana. Valtakunta heikkeni vallanperimysriidoista seuranneessa sisällissodassa ja murtui marokkolaisten hyökkäykseen 1500-luvun lopulla.

Keskiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nok

Nok[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nok patsas

Nok oli Nigerian alueella 800 eaa - 200 jaa hallinnut kehittynyt kulttuuri, joka katosi tuntemattomasta syystä. Se tunnetaan poltetusta savesta valmistetuista terracotta esineistä ja 500 eaa lähtien sen piirissä tunnettiin myös raudan käyttö. Samankaltaisuuksiin perustuen ajatellaan, että sillä saattoi olla yhteyksiä nykyisiin Jorubiin. Nok kulttuurin yhteiskunta oli pitkälle järjestäytynyt.

Kanem-Bornu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkkaa ajankohtaa, jolloin Kanem Bornu syntyi Tsad-järven rannalle ei tunneta. Tiedetään kuitenkin, että 800-luvulla arabialaiset alkoivat puhua Kanem-valtakunnasta. Lähinnä valtakunta sijaisi Tsadin ja Libyan alueella. Valtakunta hajosi vasta 1893 eli se on eräs Afrikan pitkäikäisimmistä tunnetuista valtakunnista.

Eräiden teorioiden mukaan Kanem olisi muinaisen kadonneen kreikkalaisen ptolemaioksen kuvaaman Agisymban valtion perillinen. Tuon muinaisen valtion tiedetään sijainneen vuoristoisella alueella nykyisestä Libyasta etelään ja Tsadista löytyy korkeita vuoria.

Kanem-Bornu laajimmillaan
Kanenbu sotureita

1000-luvulla valta siirtyi muslimihallitsijoille. Siirtymä ei kuitenkaan ollut sopuisa, vaan monet pitivät kiinni vanhoista perinteistään. 1200-luvulla valta vakiintui ja valtakunta laajeni. 1200-luvulta asti Kanemin historia on kirjattu kuninkaallisiin aikakirjoihin, jotka tunnetaan nimellä Diwain. Sodassa suosion voittaneista sotapäälliköistä syntyi vähitellen perinnöllinen aatelisluokka.

1300-luvulla valta siirtyi keskitsadilaiselle islamilaiselle Bulala kansalle. He olivat toisaalta sekä vitsaus, mutta toisaalta onnistuivat saaman valtakunnan kukoistamaan ja loivat tiiviit kauppayhteydet Egyptiin, jotka rikastuttivat aluetta. Heidän valtansa säilyi osittain siirtomaakaudellakin, jolloin he alistuivat ranskalaisten valtaan.

Samalla Kanem heimo pakotettiin palaamaan paimentolaiselämäntapaansa. Hieman myöhemmin he kuitenkin perustivat uuden valtakunnan Bornuun. Heidän yhteisavioliitoistaan Bornu-kansan kanssa syntyi uusi kansa Kanuri. Aikanaan valtakunnasta kasvoi kuitenkin jopa suurempi kuin edeltäjänsä. Perintöriidat, jotka olivat murtaneet Kanem-valtakunnan kuitenkin jatkuivat. 1500-luvulla Bornu onnistui yhdistämään itseensä Kanem-valtion. Alkoi Kanem-Bornun aikakausi. 1800-luvulle tultaessa valtakunta oli jo rappiolla ja 1890-luvulla itäsudanilaiset valloittivat alueen.

Hausamaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hausasotureita perinteisissä asuissaan 1900-luvun alussa.

Hausat ovat Niger joen laaksossa asuva afrikkalainen kansa, joka puhuu kieltä, joka on kaukaista sukua arabialle. Tämä helpotti kaupankäyntiä pohjoisen kauppiaiden kanssa. Hausat ovatkin tunnettuja kauppiaita. He saapuivat 500-700-luvulla Nuubiasta.

Hausa kuningaskunnat olivat kaupunkivaltioita Niger-joen ja Tsad-järven välimaastossa. Myyttiset seitsemän ensimmäistä kaupunkivaltioita olivat tarujen kuningattaren Magajiya Daurama ja pohjoisesta Saharan yli saapuneen sankari Bayajiddan poikien perustamia ja näiden jälkeläisten hallitsemia.

Kaupungit olivat henkinen koti Dauraa, raudankäsittelyn keskus Kano, kuoleman tuomion uhan alla hallitsevien Sarki-hallitsijoiden Katsina, suolakaupan keskus Zazzau sekä Gobir, Rano ja Biram. Valtiot tunnettiin nimellä Hausa Bakwai. Valtiot perustettiin 900-1200-luvuilla ja ne islamilaistuivat 1400-luvun lopulla tai 1500-luvulla. Hausamaan historioita kirjattiin menneisiin kroniikasta.

1200-luvulta lähtien ne kilpailivat Kanem-Bornun kanssa kaupan hallinnasta. Tärkeitä kauppatavaroita olivat kulta, kankaat, suola, kola-pähkinät ja henna. Valtiot toimivat itsenäisesti ja niiden keskinäinen kilpailu esti yhdistymisen ajoittaisista liittoutumista huolimatta.

Kaikki myyttiset valtiot kärsivät fulani sodista eli fulani jihadista 1804-1808. Osa niistä palautettiin Hausoille brittiläisten siirtomaaisäntien toimesta 1900-luvun alussa.

Fulanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fulanit eli fulbet, kuten he itseään kutsuvat, ovat keskisen Sahelin paimentolaiskansaa, joka on asunut alueella vähintään 500-luvulta lähtien ellei kauemminkin. He lienevät Länsi-Afrikkalaista alkuperää.

1600-1700 luvuilla he alkoivat kyllästyä hallitsijoidensa toimintaan ja alkoivat kapinoida. 1600-luvun lopulla he saivat valtaansa senegalilaisen Boron. 1700-luvulla he kapinoivat ja nousivat valtaan Fuuta Jalon ja Fuuta Toron valtioissa.

1800-luvulla alun taisteluissa, jotka tunnetaan fulani sotina tai fulani jihadina, he onnistuivat saaman vallan käsiinsä muun muassa hausamaassa. Valtakunnan perustamiseen pyrkiviä taisteluita johti islamilainen opettaja ja uudistaja Usman dan Fodio. He perustivat keskusjohtoisen islamilaisen valtakunnan, Sokoto Kalifaatin, jonka kukoistus päättyi 1900-luvun alussa eurooppalaisten siirtomaaisäntien saapumiseen.

Benin - Sahelista etelään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Benin 1625

Beninin kuningaskunta, joka kukoisti 1300-1600-luvulla, ei oikeastaan sijainnut Sahelissa, vaan sen eteläpuolisella alueella lähellä Niger joen suistoa sijaitsevalla orja-rannikolla. Sen pääkaupunki oli 1180 perustettu Ubini, joka nykyään tunnetaan nimellä Benin-city.

Norsunluunaamio

Valtio rikastui orjakaupalla, jota se kävi portugalilaisten kanssa 1400-luvulta lähtien. Vuodesta 1553 lähtien se kävi kauppaa myös Englantiin norsunluulla, palmuöljyllä ja pippurilla. Kukoistuksensa huipulla Benin oli suurvalta. Kulttuuri loi hienoja pronssi, rauta ja norsunluu esineitä.

Beninin kuningaskunta oli esimerkki hyvin järjestetystä ja hallitusta afrikkalaisesta valtakunnasta. Sen armeija oli hyvin koulutettu ja kurinalainen. Kuningas oli sen ylipäällikkö. Keskitettyjen joukko-osastojen lisäksi se koostui kylä-osastoista, joita kutsuttiin tarpeen tulleen aseisiin. 1400-luvulla he saivat haltuunsa tuliaseet, joka nosti Beninin alueelliseen ylivaltaan. Myös muonitus oli järjestetty tukemaan joukkojen toimintaa. 1700 lähtien valtakunta ja kaupunki rappeutuivat.

Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • aikakirjat - Valtakunnan virallinen historiankirjoitus. Eräs tapa pitää yllä historian tuntemusta aikana ennen historiantutkimuksen syntyä. Aikakirjoihin kirjattiin tapahtumat niin kuin hallitsija halusi ne muistettavan. Tosiasioita on siis saatettu kaunistella.
  • arabit - Arabian niemimaalta kotoisin oleva seemiläinen kansa, jotka puhuivat arabian kieltä ja myöhemmin levittivät islamia. He olivat innokkaita kaupankävijöitä.
  • autiomaa - Alue, jossa kuivuudesta, kylmyydestä tai muusta erityisestä syystä kasvaa suhteellisen vähän kasvillisuutta. Kasvillisuus saattaa kuitenkin lisääntyä huomattavasti esimerkiksi sateen saapuessa. Autiomaissa on monesti yllättävän paljon elämää.
  • henna - Henna-kasvista saatava punainen väriaine, jolla usein värjätään hiuksia tai tehdään iholle värikkäitä maalauksia, joita kutsutaan veikeästi myös hennatatuoinneiksi. Toisin kuin oikeat tatuoinnit, ne kuitenkin kestävät vain joitakin viikkoja.
  • ilmasto - Samanlaisen lämpötilan ja sateisuuden omaava laajahko alue. Monesti siellä on samantyyppinen kasvillisuus ja eläimistö.
  • islam - Arabian niemimaalla syntynyt uskonto, jossa seurataan profeetta Muhammedin opetuksia ja kunnioitetaan Allahia. Islamin seuraajia kutsutaan usein muslimeiksi. Suomessa asuvia muslimeita ovat muun muassa somalit.
  • jihad - Islaminuskoisten pyhä sota. Pyhä sota voi olla henkistä sotaa omia heikkouksia tai yhteiskunnallisia epäkohtia vastaan tai todellista sotaa islaminuskon puolesta.
  • kalifaatti - Kalifin johtama valtakunta. Kalifi on islamilaisten yhteisön johtajan saama arvonimi.
  • kapina - Kansan tai jonkin kansanryhmän nouseminen hallitsijaa tai hallitsevaa kansanluokkaa vastaan.
Karavaani Saharassa
  • karavaani - Muinainen, yleensä kauppiaiden varustama kulkue, joka yleensä muodostui kauppatavaralla lastatuista kameleista ja kameleilla ratsastavista kauppiaista ja matkustajista. Kameleita kutsuttiin erämaan laivoiksi.
  • kaupungistuminen - Väestön muuttaminen keskuksiin, jotka kasvavat kaupungeiksi tai aiempien kaupunkien kasvaminen maalta muuton johdosta.
  • keidas - Autiomaahan sijoittuva, yleensä maanalaisen lähteen ympärille syntynyt hedelmällinen alue, jonka kasvisto on huomattavasti ympäristöään rikkaampaa. Keitaat ovat eräänlaisia autiomaan saaria, joissa karavaanit täydentävät vesivarastojaan.
  • keskiaika - Antiikin (eli vanhan ajan) ja modernin (eli uuden ajan) väliin jäävä aikakausi.
  • keskusjohtoinen - Hallinto on keskitetty keskushallintoon ja paikallisesti on melko vähän tai tuskin lainkaan vapautta tehdä itsenäisiä päätöksiä.
  • kola-pähkinät - Afrikan sademetsistä kotoisin olevien koola-puiden hedelmiä, joita voidaan syödä sellaisenaan, käyttää juomissa tai värjäykseen.
  • koraanikoulu - Koulu, jossa tutustutaan islamin pyhään kirjaan Koraaniin ja opiskellaan islamin uskonnon oppeja.
  • luonnonvarat - Luonnosta saatavat rikkaudet, jotka voivat olla maaperästä peräisin olevia mineraaleja, kuten suolaa tai kultaa, tai elävästä luonnosta peräisin olevia, kuten puuta tai norsunluuta.
  • maatalouden ylituotanto - Syntyy, kun maatalous tuottaa enemmän kuin maanviljelijät jaksavat syödä. Syntyy usein kauppaa muiden kanssa ja käsityöläisiä, jotka erikoistuvat eri käsityötuotteiden kuten kankaiden tai työkalujen tuotantoon. Johtaa usein kaupungistumiseen.
  • muonitus - Armeijan ruuansaannin ja ruokahuollon järjestäminen
  • norsunluu - Norsun syöksyhampaat, joiden kova ja kaunis luu sopii hyvin koriste-esineisiin ja kaiverrukseen.
  • orjakauppa - Kauppa vapaudensa menettäneillä ihmisillä, orjilla, joita muut käyttävät työvoimana, jolle ei tarvitse maksaa palkkaa. Orjilla oli hyvin vähän, jos lainkaan virallisia oikeuksia ja heidän asemansa riippui omistajansa hyväntahtoisuudesta.
  • perintöriita - Riita tietyn henkilön jälkeensä jättämän perinnön jakamisesta.
  • pyhiinvaellus - Uskonnon hartaan harjoittajan matka uskonnon pyhälle paikalle. Muslimit matkustavat usein Mekkaan.
  • savanni - Kuuman ilmastonalan kasvillisuusvyöhyke, jossa sadekausi ja kuivakausi vuorottelevat. Savannilla kasvaa ruohoa ja usein harvakseltaan puita. Joskus savanni voi olla vain ruohosta tai pensaikosta koostuva. Toisinaan se on myös metsää. Savannilla on rikas eläimistö.
  • siirtomaakausi - Aikakausi, jolloin eurooppalaisten pyrkivät aktiivisesti hallitsemaan alueita, joilta ne saivat tärkeitä luonnonvaroja. Jatkui paikoitellen 1600-luvulta 1960-luvulle. Ajankohta riippuu kullakin alueella sen joutumisesta Eurooppalaisten hallintaan. Osa alueista oli puolittain itsenäisiä, osa kokonaan eurooppalaisten hallitsemia. Afrikassa vain Etiopia säilyi itsenäisenä. 1800-luku oli siirtomaakauden huippu, jolloin eurooppalaiset valtiot kilpailivat siirtomaa alueista.