Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Srivijaya

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Srivijaya Empire.svg

Kulttuuripiiri: Kaakkois-Aasia

Ajankohta: noin 600-1200-luvuilla

Srivijaya oli muinainen malaiji-kansan kuningakunta Sumatran saarella, josta käsin se vaikutti laajasti merelliseen Etelä-Aasiaan. Valtakunnan nimi oli sanskriittia ja tarkoittaa loistavaa voittoa.

Varhaisin todiste sen olemassaolosta on 600-luvulta, jolloin kiinalainen munkki kertoo vierailustaan siellä. Kuningaskunta lakkasi olemasta jossain vaiheessa 1200-lukua Majapahit-valtakunnan laajetessa. Kaatumisensa jälkeen valtio paljolti unohdettiin.

Yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Srivijaya oli rannikon kauppavaltio ja merivalta. Sen vaikutusvalta ei ulottunut kovin syvälle lähiseudun saaristojen ja rannikon ulkopuolelle. Osa väestöstä kuitenkin muutti jossain vaiheessa kauas Madagaskarille Intian valtameren toisella puolen.

Valtio muodostui kolmesta alueesta: pääkaupunkiseudusta, Musi-jokilaaksosta ja kilpailevista keskuksista. Pääkaupunki oli suoraan kuninkaan vallan alla, mutta takamaiden maakuntia johtivat paikalliset hallitsijat tai maaherrat, jotka olivat säännöllisissä yhteyksissä kuninkaaseen.

Srivijaya piti hallussaan tärkeitä merireittejä Intiasta Kiinaan Sundan ja Malagan salmien kautta. Sieltä käytiin kauppaa Arabian niemimaalle asti. Valtakunta tuotti monenlaisia erilaisia mausteita, lääkeyrttejä, norsunluuta, kultaa ja tinaa, jotka kaikki olivat arvokkaita kauppatavaroita ja lisäsivät kuninkaan varakkuutta. Rannikolla käytettiin kultakolikoita.

Buddhalainen uudelleensyntyneen valaistuneen patsas

Saaristo oli ollut alunperin hindulaista aluetta, jonne buddhalaisuus levisi 400-luvulta lähtien. Alueesta tuli vähitellen mystisen eli tantrisen buddhalaisuuden vahva linnake, joka oli omaksunut uskonnon siellä vierailleilta munkeilta. 1200-luvulla alueella oli käännytty islaminuskoon.

Laajenemiskehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sumatran saaren eteläosissa sijaitsi joskus 400-luvulla varhaisempi Kantolin hindulais-buddhalainen kuningaskunta. Sen lähettiläät solmivat kauppasuhteet Kiinan kanssa. Kaupankäynti romanti Sui-dynastian tultua valtaan Kiinassa ja keisarin kiellettyä hovilta ylellisyystavarat, joita oli tuotu muun muassa Kantolista. Kantolia pidetää Srivijayan edeltäjänä.

Todennäköisesti Srivijayan kuningaskunta perustettiin Etelä-Sumatralla jo 500-luvulla, vaikka ensimmäiset todisteet ovatkin 600-luvulta. 600-luvulla 600-luvulla Champa-satamat itäisessä Kaakkois-Aasiassa alkoivat houkutella kauppiaita. Se houkutteli kauppaa pois Srivijayan satamista. Tämän seurauksena kuningas teki hyökkäyksiä Indokiinan satamiin. 700-luvulla sen hallussa oli väliaikaisesti Indrapuran kaupunki Mekong-joella.

Sitten kuningaskunta vahvisti asemaansa Jaavalla, joka oli ollut sen vakava kilpailija merikaupan alalla. Valtakunnan vaikutusvalta ulottui Manilaan 900-luvulle tultaessa. 1100-luvun lopulla siihen kuului osia Sumatrasta, Ceylonista (Sri Lanka), Malajin niemimaasta, Borneosta, Filippiineistä ja muista alueen saarista. Se pysyi merkittävässä asemassa 1300-luvulle asti.


..

Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Buddhalaisuus - on Siddharta Gautama nimisen Buddhana tunnetun opettajan ajatuksille perustuva oppi ja uskonto. Se syntyi Pohjois-Intiassa 500-luvulla eaa. Buddha opetti olevansa ihminen, eikä jumala tai profeetta. Buddhalaisuus perustuu syyn ja seurauksen ymmärtämiseen. Lopullisena tavoitteena on irtautuminen kärsimyksestä ja elämänjanosta sekä jälleensyntymistä valaistumalla. Elämän aikaiset hyvät ja pahat teot aiheuttavat karmaa, joka määrää aseman seuraavassa elämässä. Ihmiseksi syntyminen on sinänsä jo harvinainen onni, sillä heillä on mahdollisuus ymmärtää valaistumisen tavoittelun tärkeys. Eräissä buddhalaisuuden suuntauksissa uskotaan Boddhisattyvoihin, valaistuneihin jotka nirvanan sijaan ovat jääneet ohjaamaan muita valaistumisen tiellä.

eaa - ennen ajanlaskumme alkua

Hindulaisuus - on ryhmä erilaisia intialaisia uskontoja ja niiden suuntauksia. Osittain ne poikkeavat toisistaan paljonkin, ja noudattavat eri uskonnollisia toimituksia eli rituaaleja ja eri pyhiä kirjoituksia. Hindulaisuutta pidetään usein vanhimpana tunnettuna uskontona ja se on vähintään 4000 vuotta vanha. SE ei ole tiukan opillinen ja monista muista uskonnoista poiketen hyväksyy piiriinsä näkemyksiä hyvinkin vapaasti. Alunperin uskonto on ollut monijumalainen, mutta nykyisin jumalistakin on eri käsityksiä. Keskeistä on usko jälleensyntymiin eli sielujen uudelleen syntymiseen maanpäälle. Hindulaisyhteiskunnassa keskeinen on myös jako kastilaitokseen yhteiskunnallisen tehtävän ja aseman mukaan.

Indokiina - on niemimaa Kakkois-Aasiassa, jolla nykyisin sijaitsevat mm. Burman, Thaimaan ja Vietnamin valtiot.

Madagaskar - on suuri saari Intian valtameren länsirannikolla, lähellä Afrikan mannerta. Etäisyyttä mantereeseen on 600 km. Välimatkan ansiosta sinne on kehittynyt omalaatuinen eläimistö, joka poikkeaa muualla tavatusta. Siellä puhuttava Malagassin kielikin ei ole kotoisin Afrikasta, vaan kuuluu malaijilais-polynesialaisiin kieliin. Saari asutettiin 500-300 eaa Vietnamin ja Kiinan rannikolta. Malaijin sukuista kieltä edustava väestö oli toista asutusaaltoa ajanlaskun ensivuosisatoina. Arabialaiset kauppiaat ja afrikkalaiset swahilit saapuivat Afrikan suunnasta 600-luvulla. Myöhemmät muuttajat ovat sulautuneet malagasseihin.

Majapahit - oli hindulais-buddhalainen kuningaskunta Malaijien-saaristossa 1293-1527. Valtakunnan kukoistuskausi sijoittuu 1300-luvulle, jonka jälkeen se hiljakseen rappeutui.

Malaijit - ovat Kaakkois-Aasiasta kotoisin oleva kansallisuus ryhmä. Polynesian ja Mikronesian saaristojen väestöt Tyynellä Valtamerellä ovat malajien sukulaisia. Malaijit asuttavat Malaijien saaristoa ja Malagan niemimaata. Heitä on nykyään 200-300 miljoonaa.

Malakansalmi - on Malakan niemimaan ja Sumatran saaren välinen salmi. Se on eräs maailman merkittävimmistä vesireiteistä. Se on tärkeä väylä Kiinan ja lännen välillä. Salmi on tullut kuuluisaksi merirosvoistaan. Leveyttä sillä on kapeimmillaan vain 2,8 kilometriä. Pituutta sillä on peräti 800 kilometriä.

Mekong - joki on yksi maailman suurimmista ja virtaa Indokiinan niemimaan halki. Sen alkulähteet lienevät Tiibetissä.

Munkki - on omaa uskonnollista tapaperinnettää noudattava mies, joka elää usein tiukan uskonnollista ja tarkkaan rajattua elämää kaltaistensa kanssa yhteisössä, jota kutsutaan luostariksi. Monilta munkeilta on kielletty sukupuolinen kanssakäyminen. Yleensä siirryttäessä munkiksi on aluksi jonkinlainen kokelasvaihe, jonka jälkeen pääsee täysivaltaiseksi jäseneksi.

Musi - on suurehko joki Sumatran saaren eteläisissä osissa.

Mystiikka - on pyrkimystä pyhän tai jumalan välittömään kohtaamiseen. Sillä voidaan pyrkiä myös perimmäiseen totuuteen. Mystiikka on sekä elämäntapa että ajatussuunta. Mystikot käyttävät eri menetelmiä ja harjoitteita kuten rukousta, mietiskelyä tai vaikkapa joogaa.

Norsunluu - on norsun syöksyhampaista saatava valkoinen, kova aine, jota käytettiin ennen muovien keksimistä biljardipallojen, pianon koskettimien, nappien ja koriste-esineiden valmistukseen. Sen myynti on ollut maailmanlaajuisesti kiellettyä 1990-luvulta saakka.

Sanskrit - on alunperin muinaisintialainen kieli, joka on sukua eurooppalaisille kielille. Se oli Intian klassinen sivistyskieli, jolla oli suurin piirtein sama asema kuin latinalla ja kreikalla Europpassa. Se oli sivistyneistön kieli, kun taas kansa puhui paikallisia murteita. Sanskritin varhaisimmat muodot olivat käytössä noin 1000 eaa. Viimeiset 2000 vuotta se on pysytellyt miltei muuttumattomana, sillä sen kielioppi on aikoinaan määritelty hyvin tarkasti. Hyvin pieni osa intialaisista pitää sitä edelleen äidinkielenään.

Sui-dynastia - eli kuningassuku hallitsi Kiinaa 581-681. Se yhdisti Kiinan edeltävän hajanaisemman sotapäällikköjen kauden jälkeen. Se oli lyhytaikainen ja hajosi sisäisissä ja Korean kanssa käydyissä kiistoissa. Sitä seurannut Tang-dynastia eli kuningassuku oli yksi Kiinan historian merkittävimmistä.

Sundansalmi - on kapeimmillaan 24 km leveä salmi Jaavan ja Sumatran saarten välissä. Se yhdistää Jaavanmeren ja Intian valtameren. Se oli tärkeä reitti Indonesian maustesaarilta.

Tantrinen buddhalaisuus - on buddhalaisuuden kolmas pääsuunta. Keskeisessä asemassa on kokemuksen välittäminen opettajalta oppilaalle. Suuntauksen merkittävin keskus on nykyään Tiibetissä.

Tina - on esihistoriallisilta ajoilta asti tunnettu metalli. Tinalla on tärkeä osansa monissa metalliseoksissa, joista tunnetuin lienee sen ja kuparin seos pronssi. Sitä käytetään myös koriste-esineisiin ja muiden metallien päällystykseen sekä metallin sitomiseen yhteen juotoksin. Aiemmin sitä käytettiin paljon tuubeissa. Tinapaperi oli ennen suosittu ruokatavaroiden pakkauksessa.