Siirry sisältöön

Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Sydänsimpukkakeramiikka

Wikikirjastosta
Kaksoisastia, joka on sydänsimpukkakeramiikkaa.

Sydänsimpukkakeramiikka ("sydänkulttuuri", "painannekeramiikkakulttuuri" ) oli kivikaudella tehtyjä saviastioita, joissa oli sydänsimpukalla tehtyjä yleensä nauhamaisia painanteita. Sydänsimpukkahan muistuttaa litteää sydäntä. Sydänsimpukkakeramiikkaa tehneet ihmiset levittivät Välimeren pohjoisrannikolla ja Atlantinkin rannalla maanviljelyä. He purjehtivat laivoilla myöhempien foinikialaisten ja viikinkien tapaan.

Sydänsimpukkakeramiikka ilmaantui Luoteis-Kreikan Epiruksen ja Korfun seudulle noin 6400–6200 eaa. Sieltä kulttuuri levis pohjoiseen Kroatian rannikolle asti n 5900 eaa mennessä. Etelä-italiaan ja Sardiniaan perinne saapui noin 6000 eaa,. Kulttuuri levisi 2000 km päähän 100-200 vuodessa. Espanjassa kulttuuria oli noin 5500 eaa,

Keitä olivat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sydänsimpukkakeramiikka tehnyt kansa oli alkujaan kotoisn Lähi-idästä.

Geenitutkimuksilla voidaan johtaa sydänsimpukkakeramiikan väen alkukoti PPNB-kauden Lähi-itään. Niihin aikoihin maanviljely alkoi vakiintua ja levitä.

Viljelykansa sitten vaelsi Korfun seuduille Anatolian ja Etelä-Balkanin kautta. Myös Kaukasian vaikutusta oli sydänsimpukkakeramiikaka tehneiden geeneissä.

He olivat väkeä, jota kutsutaan "varhaisen Euroopan viljelijöiksi". Nykyään näiden jälkeläisiä asuu Sardiniassa ja Baskimaassa,

Varsinkin Espanjassa sydänsimpukkaväkeen oli sekoittunut aiempaa paikallista väestöä.