Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Tehuacánin laakso

Tehuacanin laakson kuivaa matorral-kasvillisuutta.

Tehuacánin laakso oli ensimmäisiä alueita, joissa Amerikoissa intiaanit viljelivät maissia. Laakso sijaitsee Meksikon ylängöllä, Pueblan osavaltion eteläosissa. Se on kuiva.

Alussa oli jääkauden lopun kierteleviä metsästäjiä. Riista oli pia metsästety loppuun. Ihmisten oli pakko alkaa keräillä luonnon antimia. Kun huomattiin, että kasvi itää siementestä, siirryttiin aikaa myöten viljelyyn.

Se johti kaupungistumiseen, joka onkin sitten eri tarina.

Laakso tuli arkeologien piirissä kuuluisaksi, kun amerikkalainen Richard McNeish tutki siellä viljelyn alkuvaiheita 60-luvulla. Myöhemmät tutkimukset muualla ovat täydentäneet kuvaa maissin viljelyn alkuperästä. Lisätutkimuksia silti tarvitaan yhä.

Tehuacánin laakso

Tehuacánin laakso on Meksikon osavaltion Pueblan eteläosassa. Se yhdistää Oaxacan ja Meksikon keskiylängön laaksoja.

Luoteis-kaakkoissuuntaisena se ympäröi nykyistä Tehuacánin kaupunkia. Laakso on noin 1600 m korkeudessa meren pinnasta.

Laakso on kuuma ja kuiva. Mutta sen pohjalla on noin yhden kilometrin levyinen tulva-alue. Balsas-joki virtaa laakson läpi. El Riegon seudulla on lähteitä. Laakson pinta-ala on noin 10 000 km2.

Luontainen kasvillisuus on mm kaktuksia, pensaita ja ruohokasveja. Sitä kutsutaan nimellä "matorral". Kavilajisto on kuivuudesta huolimatta runsas.

Vuoden keskilämpötila on nykyään 21 °C ja sademäärä 250 - 400 mm. Kesällä sataa enemmän kuin talvella. Ilmasto on lämpimän lauhkea ja aromaisen kuiva. Sierra Madre Orientalin vuoristo estää sateiden tulon laaksoon.

Alun metsästäjä-keräilijät

Jääkaudella ilmasto oli kostea. Hevosia ja antilooppeja eli.

Alussa n. 12000 eaa alkaen pienet, liikkuvat metsästäjä-keräilijäryhmät liikkuivat noin 4 - 8 hengen ryhmissä. He metsästivät suurriistaa. Lisäksi he keräilivät kasvien siemeniä jne.

Tämä kausi oli MacNeishin mukaan noin 11000 - 7000 eaa.

Noin 7000 eaa alkoi ns arkaainen kausi. Silloin suurriista mm hevonen oli metsästetty sukupuuttoon. Ihmiset elivät sadekautena suurissa leireissä, mutta hajaantuvat niukempana kuivana kautena pieniin ryhmiin ravintoa etsimään. Muiden kasvien lisäksi myös maissin edeltäjää, teosinttia, keräiltiin. Kun risita ehtyi, metsästys väheni lähes täysin. Ihmiset allkoivat silloin elää

keräillen luonnon antimia, vähän niin kuin myöhemmän Suuren Altaan intiaanien tapaan.

Viljelyn alku

Maissin viljely saattoi alkaa jo 7000-5000 eaa Meksikon lounaisessa osassa. Maissin alkuseutu on luultavasti jossain Guerreron, Chaiapasin ja Oaxacan alueella, Balsas-joen alajuoksulla.

Se levisi ehkä Oaxacasta Tehuacaniin noin 3500 eaa. Maissin tähkä oli silloin nykyistä pienempi.

Kurpitsaa kasvatettiin Tehuacanissa jo noin 5900 eaa. puutarhaviljelynä. Aiemmin sitä kasvatteiin jo 8000 eaa Oaxacassa.

Viljely oli lähinnä avokadon, kurpitsan, revonhännän jne viljelyä pienillä puutarhapalstoilla.

Pysyvä asutus

Jo noin 3000 eaa Tehuacanin laaksoon syntyivät luultavasti ensimmäiset pysyvät kylät. Ne yleistyivät vuoteen 1500 eaa mennessä kattamaan lähes koko laakson.

Saviastiat ilmaantuivat näihin aikoihin. Ilmeisesti ne olivat lainaa Etelä-Amerikasta. Maissin tähkän koko kasvoi vuosisatojen kuluessa. Ihmiset jalostivat maissia viljelemällä.

Kasteluviljely yleistyi vasta 850 - 600 eaa. Näihin aikoihin täysin varmasti kiinteitä kyliä.

Tehuacanin laakson suuri temppeli.

Suuria asutuskeskuksia

Noin 150 eaa - 700 eaa syntyi myös Tehuacanin laaksoon kasvavia päällikkökuntia. Myöhemmin kaupunkivaltioita.

Aikakausijako

• Ajuerado 10000 - 6800 eaa: Suuriistan metsästäjät. Tahuacanin laaksossa asui arviolta kolme 4 - 8 hengen mikroryhmää. Nämä olivat lähinnä perheitä. Tehuacanin laakson väestö oli silloin 12 - 28 henkeä.
• El Riego 6800-5000 eaa: Arkeologien löydöissä kostean ja kuivan ajan leirejä, joukkohautoja, ihmisuhreja. Kauden lopulla mahdollisesti chilipippurin, kurpitsan ym viljelyä. Väestön tiheys pieni, noin 0,022 as/km2. 48-96 ihmistä asui laaksossa. Se on 4 kertaa alkuperäinen väestömäärä.
• Coxcatlan 5000-3200 eaa: Maissin viljely yleistyi. Väestö 10 x allkuperäinen.
• Abejas 3200 - 2300 eaa: Puolipysyvä kyläasutus: osan vuodesta asuttiin kylissä. Puuvillan ja papujen viljelyä. Väentiheys 0,14 as/km2.
• Purron 2300 - 1500 eaa: Manaviljely yleistyi, saviastioita ensi kertaa.
• Ajalpan 1500 - 850 eaa: Kasteluviljelyä kauden lopuilla. Väestö 1000 eaa 0.43 as/km2. Kyläkoko ehkä jo 100 - 300 asukasta. Seremoniakeskuksia.
• Santa Maria 850 - 150 eaa: Kauden alussa asutus varmasti täysin ensi kertaa kiinteissä kylissä.
• Palo Blanco 150 eaa - 700 jaa: Täysitehoinen kasteluviljely, kasvavia temppelikeskuksia. Laaksossa asui 12000 - 24000 ihmistä. Väestö 1000 x aluperäinen. Väentiheys suurehko, 11 as/km2.
• Venta Salada 700 - 1521 jaa: Linnoitteuja kaupunkivaltioita, kalenteri ym sivilisaation tunnusmerkit. Väestö 5000x alkuperäinen. Alussa väentiheys melko suuri, 36 as/km2. Laaksossa asui 60000 - 120000 ihmistä.