Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Teotihuacán

Kuuluu osana Esikolumbiaanisiin kulttuureihin.

Teotihuacán on muinainen intiaanien rakentama kaupunki. Se oli suurelta osin raunioina jo asteekkien aikaan. Kaupunki oli rakennellta taidokkaasti ja melko säännölliseksi. Asukkaiden määrän arvioidaan olleen noin 125 000. Kaupungissa on suuria rakennelmia. Tunnetuimpia sanotaan "Auringon pyramidiksi", "Kuun pyramidiksi" ja "Sulkakäärmejumalan temppeliksi", Teotihuacán oli aikoinaan suuren valtakunnan keskus. Siellä harjoitettiin monenlaisia uhrirituaaleja. Kaupungin temppelialue paloi noin 550 jaa. Paikka hylättiin ehkä kuivuuden, sodan tai kapinan takia.

Arvoituksellinen paikka

Kaupungista ei ole jäänyt mitään tietoja tai luotettavia tarinoita. Emme tunne siellä asunutta kansaa, emmekä tiedä, mitä tai millaista kieltä he puhuivat. Kaikki, mitä tiedämme perustuu arkkeologien kaivauksissaan tekemiin löytöihin. Kaikki paikan ja rakennusten nimet ovat myöhempien kulttuurien antamia.

Sijainti

Saitsee 40 kilometriä luoteeseen Meksikon pääkaupungista Meksiko Citystä, espanjalaisten myöhemmin kuivattaman Texcocojärjen muinaisella rannalla yli 2500 metrin korkeudella. Asteekit antoivat löytämälleen rauniokaupungille sen nimen "paikka, jossa jumalat syntyivät" tai "paikka, josta on tie jumalten luo".

Historiaa

Seudulla on lähteitä, mikä houkutteli asutusta. Alussa paikalla oli pieni kylä. Kaupunkia alettiin rakentaa 300 eaa. ja viitisenkymmentä vuotta myöhemmin ylänkö-alueen väestö räjähti hurjaan kasvuun. Auringon pyramidia alettiin rakentaa n. 150 eaa. Tuolloin kaupungin alue muodostui muutamasta kylästä, jossa oli yhteensä ehkä noin 5000 asukasta. Seuraavan 150 vuotta Teotihuacán taisteli johtoasemasta läheisen Cuicuilcon kaupungin kanssa, joka kuitenkin tuhoutui tulivuoren purkauksessa.

Kaupunki laajeni nopeasti 100-200 jaa, jolloin suurin osa ylängön asukkaista pakkautui kaupunkiin. Seuraavina vuosisatoina se kasvoi ajan mittakaavaan nähden valtavaksi. Kukoistuskausi ajoittuu vuosiin 250-750 (jaa). Joskus 400- 500-luvuilla kaupungin vaikutus ulottui maya-alueellakin. Se tapahtui joko sotien, uskonnon tai kaupan välityksellä. Eräidne tutkijoiden mukaan sotien, koska mayojen hieroglyfien mukaan vuonna 378 nousi lännestä tullut "Keihäänheittäjäpöllö" niminen kuningas nousi valtaistuimelle. Muissakin kaupungeissa mainitaan myös luultavasti kenraali "Savusammakko", joka valtasi myös Uaxactunin ja Copanin. On kiistelty siitä, olivatkoatko nämä valtias ja kenraali kotoisin Teotihuacanista vai ei. Noin vuoden 500 tienoilla kaupunki oli koko maailman kuudenneksi suurin. Näihin aikoihin seinämaalausten teko saavutti huippunsa. Tämän jälkeen kaupunki kutistui hieman ennen romahdusta.

Mikä mahtoi olla romahduksen syy?

Mitä on tiedossa?

Teotihuacánin väestö romahti miltei äkkiä murto-osaansa joskus 550 - 750 jaa. Kun kaupungin väestö oli ensin 70000, se kutistuikin äkkiä puoleen - neljäsosaan, jopa vähemmäksi. Asutus kaupungissa hajosi moneen osaan. Meksikon ylängöllä kaukokauppa romahti. Luultavasti Teotihuacanin yhtenäisvaltio hajosi kaupunkivaltioiksi. Teotihuacan säilyi yhä merkittävänä paikkana, mutta sillä oli monta kilpailijaa joista yksi oli Xochicalco. Teotihuacan hylättiin lopullisesti noin 950 jaa.

Romahduksen yhteydessä aatelin kortteli ja temppelit paloivat tai rikkoutuivat. Mutta asuinalueet säilyivät ehjinä. Ravinnon laadun väitetään huonontuneen 500-luvulla. Luurankojen hampaiden perusteella epäillään olleen nälänhädän.

Seudulla vallitsi alussa ajan mukana paheneva kuivuus välillä 500-900 jaa. Vuosien 536 ja 540 tulivuorenpurkaus aiheutti monin paikoin maapallolla vilenemistä, satojen menetystä ja nälänhätää maapallolla. Uusien ajoitusten mukaan temppeli paloi näihin aikoihin. Kuivaa oli erityisesti noin 600 ja 800 jaa. Samoihin aikoihin hylättiin muitakin asutuskeskuksia ympäri Väli-Amerikkaa.

600-luvulta asti Meksikon laaksossa ja lähialueilla tehtiin aiemmasta eroavaa uutta Coyotlatelco-keramiikkaa. Sen tekijät asuivat muutamia sukupolvia yleensä helposti puolustettavien vuorten huipulla. Teotihuacanin romahduksen jälkeinen asutus tuotti juuri tätä keramiikkaa. Uusi keramiikka oli joko Taotihuacanin vallasta vapautuneiden paikallisten ja/tai maahan muuttaneiden pohjoisten kansojen tekemää.

Nämä heimot olivat ehkä kikimeekkejä, tolteekkeja tai muita asteekkian sukuisia nahuatl-heimoja. Näitä oli vaeltanut pohjoisesta eteläisen Meksikon laaksoihin. 600-luvulla näkyikin nahuatl-nimistöä etelän maya-alueella asti.

Xochicalcon kaupunki näyttää nousseen kukoistukseensa kun Teotihuacanin romahti.

Teorioita

Kaupungin romahduksen syynä saattoi olla kuivuus, kapina, sisällissota, vieraat valloittajat, kulkutauti tai jokin näiden yhdistelmä.

Kuivuus vähensi vettä viljelylle, kuivatti lähteitä. Tämän takia ihmisiä kuoli nälkään ja ehkä muutti pois.

Temppelien palaminen viittaa sisällissotaan, kapinaan, vieraan valloittajaan tai siihen, että papit kuivuuden takia hylätessään kaupungin määräsivät temppelit poltettavaksi.

On mahdollista, että kuivuuden seurauksena nälkäiset talonpojat kyllästyivät ylläpitämään veroillaan pappeja, joiden rituaaleista ei ollutkaan hyötyä ja ryhtyivät kapinaan. Toisen vaihtoehdon mukaan kuivuus olisi ajanut vielä kuivemmilta alueilta heimoja nälän heikentämän kaupungin kimppuun. Nälkä saattoi heikentää ihmisten vastustuskykyä tauteja vastaan. Erään teorian mukaan kaupungin vähäarvoisempi eliitti kapinoi rikkaampaa eliittiä vastaan. Tällöin myös ulkopuolisia tuli ryöstelemään kaupunkia.

Kilpaileva Xochicalco saattoi hyökätä, nahuatlia puhuvat heimot tunkeutua kaupunkiin.

Kaupungin koko on saattanut asettaa sen alttiiksi piirityssodalle. Sen suurelta väestöltä nimittäin loppui ruoka nopeasti.

Jotkut epäilevät tuhon syyksi liian tehokkaasta maanviljelystä seurannutta maaperän kulumisesta johtuvaa nälänhätää. Viljely ehkä suolaannutti maata tai kulutti sen ravinteita.

Voi olla myös, että kaupunki oli kasvanut liian suureksi, eikä jätehuoltoa onnistuttu järjestämään, mikä edisti kulkutauteja. Kulkutautiajatusta vastaan puhuisi kuitenkin se, ettei esim Musta surma tuhonnut myöhempää eurooppalaista järjestystä, vaikka toki tappoi paljon ihmisiä.

Vaikutteet

Teotihuacán sai muiden Väli-Amerikan kulttuurien tavoin vaikutteita olmeekeilta. Yhteiskunnan kehittyneisyydestään huolimatta kaupunkilaisten ei tiedetä tunteneen kirjoitustaitoa, jonka toiset samanaikaiset kulttuurit (Maya ja Monte Alban) tunsivat.

Pyramidien rakentamisen ajatellaan levinneen Teotihuacanista maya alueelle. Alueiden välillä oli ahkeraa vuorovaikutusta. Kulttuuri jätti jälkensä alueelle ja sillä oli vaikutusta sen myöhempiin tolteekkien ja atsteekkien kulttuureihin.

Millainen kaupunki oli?

Kaupunki oli säännöllisesti rakennettu ja siellä käytettiin väliamerikkalaista talud-tablero rakennustyyliä, jonka on ajateltu olevan sieltä kotoisin. Kaupunki olikin täynnä erikokoisia pyramideja.

Kaupungin keskuksena toimivat kaksi suurta pyramidia, joita nykyään kutsutaan auringon ja kuun pyramideiksi. Auringon pyramidi on 63 metriä korkea ja Kuun pyramidi ehkä parikymmentä metriä matalampi. Vain yksi maya pyramideistä on Auringon pyramidia korkeampi.

Kuolleiden bulevardi oli kaupungin pääkatu, joka lähti Kuun pyramidin aukiolta. Se oli 2,5 kilometriä pitkä ja 40 metriä leveä. Sitä reunustivat yläluokan asuinpyramidit tasaisesti molemmin puolin.

Keskeisin osa katua päättyi valtavalle Ciudadela-aukiolle, jolle on arvioitu helposti mahtuneen 100 000 henkeä. Aukion reunalla sijaitsi Sulkakäärmepyramidi ja kaksi palatsia. Pyramidi oli yksi kaupungin näyttävimmistä rakennuksista valtavine käärmeenpäineen, joista useimmat on kuitenkin myöhemmin tuhottu.

Uskonto

Kaupungin uskontoa ei tunneta tarkkaan. Tiedetään kuitenkin, että kaupungissa on uhrattu niin ihmisiä kuin eläimiäkin. Uskotaan, että uskonto muistutti melkoisesti samalla alueella myöhemmin vaikuttaneiden asteekkien uskontoa.

Kaupungista on löydetty upeita seinämaalauksia, joiden pääväri on punainen. Maalaukset kuvaavat usein kahta jumalaa: suurta jumalatarta ja sateen (tai myrskyn) jumalaa. Jumalattareen on liitetty kuvissa maankasvuun ja satoon liittyviä merkityksiä. Myrskyn jumalalla on yleensä kädessään salama. Heidän lisäkseen maalauksissa kuvataan myös eläimiä, erityisesti pöllöjä, kojootteja ja jaguaareja.

Tärkeita palvonnan kohde oli muinaisten väliamerikkalaisten yleisesti rakastama sulkakäärme. Vaikka kulttuuri ei perustunutkaan sodankäynnille, kaupunki pyrki kuitenkin laajenemaan ja lisäämään valtaansa. Sodanjumalaa onkin palvottu siellä jo varhain. Uskontoa harjoitetiin monenlaisin uhrirituaalein, joissa uhrattiin ihmisäkin. Nämä lienevät monesti olleen sotavankeja. Sotia luultavasti käytiin ihmisuhrien hankkimiseksi.

Elämää kaupungissa

Myöhemmistä Mesoamerikan kulttuureista päätellen kaupungissa kuningas, papit ja muu ylimystö hallitsivat tavallista kansaa. Näihin kuului sotilaita, käsityöläisiä, viljelijöitä ja orjia. Liike-elämä lienee ollut kukoistavaa, torilla ostettiin ja myytiin tavaroita. Luultavasti myös

nuoret kävivät koulua, jossa opetettiin muun muassa sotataitoja ja uskontoa.

Kaupungin asukkaiden tiedetään syöneen ainakin maissia, kurpitsaa ja chiliä. Lihan he saivat peuroista, kaniineista ja kasvattamistaan koirista. Kaupunkilaisten tiedetään peseytyneen saunomalla. Kaupunki oli monikansallinen ja siellä oli omat asuinalueensa ainakin mayoille, misteekeille, sapoteekeille ja nahua-kansalle.

Muiden keskiamerikkalaisten tapaan kaupunkilaiset pelasivat hieman koripalloa muistuttanutta pallopeliä. Pelissä käytetty kokokumisen pallon liikuttelu oli raskasta, sillä se painoi paljon enemmän kuin nykyajan ilmalla täytetyt pallot. Pallo painoi suurin piirtein kolmen maitotölkin verran (eli 3 kiloa).

Sanasto

arkeologia = on tiede, joka tutkii menneisyyttä esimerkiksi muinaisten esineiden, luiden ja rakennusten raunioiden pohjalta. Arkkeologian kohteena on siis historiasta jääneet kiinteät merkit siitepölystä suuriin kivenlohkareisiin. Arkkeologiaa harjoitetaan usein kaivamalla maaperää, joka on kasaantunut muinaisten esineiden päälle. Näin ei kuitenkaan ole aina, sillä sitä voidaan harjoittaa myös sukeltamalla ja tutkimalla vedenalaisia hylkyjä, joiden tutkimuksiin ei välttämättä liity lainkaan kaivamista.

eaa = ennen ajanlaskumme alkua

jaa = jälkeen ajanlaskumme alun

kapina = kansanryhmän nousu hallitsijoita tai hallitsevaa ihmisryhmää vastaan

kulkutauti = nopeasti leviävä sairaus, joka aiheuttaa epidemioita eli tautiaaltoja, jotka saattavat sairastuttaa ja jopa tappaa suuren osan väestöstä. Historiallisia kulkutauteja ovat olleet muun muassa rutto, tulirokko ja isorokko. Pelättyjä kulkutauteja meidän aikana ovat olleet SARS-epidemia, mahdollinen lintuinfluenssa ja koronavirustauti.

nahuatl = asteekkien ja tolteekkien sukuisia intiaanikansoja, joita muutti Etelä-Meksikoon pohjoisesta

pyramidi = kivestä tai maasta rakennettu tasaisesti ylöspäin kapeneva yleensä nelisivuinen rakennus tai rakennelma, mahdollisesti myös eräänlainen keinokukkula. Pyramideja on rakennettu yhtälailla Amerikoissa kuin Lähi-idän kulttuureissakin, eikä suinkaan sielläkään vain Egyptissä. Lähi-idän pyramidien esikuvana lienevät Sumerien temppelikukkulat eli Zikkuratit. Etelä-Amerikassa rakennuskulttuurilla on vähintään yhtä pitkät juuret.

uhrata = antaa lahjaksi jumalalle; antaa jotakin arvokasta, saadakseen vastineeksi jotakin kaivattua. Ihmis- ja eläinuhreissa yleensä uhrattu tapetaan. Uhraus voi olla ihmisen kohdalla myös vapaaehtoinen ja kunnioitettu, mutta tämä lienee harvinaista. Monesti Keski-Amerikassa uhrattiin sotavankeja, ja sotia käytiin ihmisuhrien saamiseksi.