Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Teotihuacán

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuuluu osana Esikolumbiaanisiin kulttuureihin.

Suuri "Auringon pyramidi", josta Teotihauacán on kuuluisa.
Teotihauacánin sijainti Meksikon kartalla

Teotihuacán on muinainen intiaanien rakentama kaupunki. Se oli suurelta osin raunioina jo asteekkien aikaan. Kaupunki oli rakennellta taidokkaasti ja melko säännölliseksi. Asukkaiden määrän arvioidaan olleen noin 125 000. Kaupungissa on suuria rakennelmia. Tunnetuimpia sanotaan "Auringon pyramidiksi", "Kuun pyramidiksi" ja "Sulkakäärmejumalan temppeliksi", Teotihuacán oli aikoinaan suuren valtakunnan keskus. Siellä harjoitettiin monenlaisia uhrirituaaleja. Kaupungin temppelialue paloi noin 550 jaa. Paikka hylättiin ehkä kuivuuden, sodan tai kapinan takia.

Arvoituksellinen paikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungista ei ole jäänyt mitään tietoja tai luotettavia tarinoita. Emme tunne siellä asunutta kansaa, emmekä tiedä, mitä tai millaista kieltä he puhuivat. Kaikki, mitä tiedämme perustuu arkkeologien kaivauksissaan tekemiin löytöihin. Kaikki paikan ja rakennusten nimet ovat myöhempien kulttuurien antamia.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saitsee 40 kilometriä luoteeseen Meksikon pääkaupungista Meksiko Citystä, espanjalaisten myöhemmin kuivattaman Texcocojärjen muinaisella rannalla yli 2500 metrin korkeudella. Asteekit antoivat löytämälleen rauniokaupungille sen nimen "paikka, jossa jumalat syntyivät" tai "paikka, josta on tie jumalten luo".

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä kuolleiden kujalle Kuun pyramidilta katsottuna. Vasemmalla näkyy Auringon pyramidi.
Auringon ppyramidin rakannelmaa lähempää.


Alussa paikalla oli pieni kylä. Kaupunkia alettiin rakentaa 300 eaa. ja viitisenkymmentä vuotta myöhemmin ylänkö-alueen väestö räjähti hurjaan kasvuun. Auringon pyramidia alettiin rakentaa n. 150 eaa. Tuolloin kaupungin alue muodostui muutamasta kylästä, jossa oli yhteensä ehkä noin 5000 asukasta. Seuraavan 150 vuotta Teotihuacán taisteli johtoasemasta läheisen Cuicuilcon kaupungin kanssa, joka kuitenkin tuhoutui tulivuoren purkauksessa.

Kaupunki laajeni nopeasti 100-200 jaa, jolloin suurin osa ylängön asukkaista pakkautui kaupunkiin. Seuraavina vuosisatoina se kasvoi ajan mittakaavaan nähden valtavaksi. Kukoistuskausi ajoittuu vuosiin 250-750 (jaa). Noin vuoden 500 tienoilla kaupunki oli koko maailman kuudenneksi suurin.

Mikä mahtoi olla romahduksen syy?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin romahduksen syy on arvoitus. Syynä saattoi olla kulkutauti, kapina tai vieraat valloittajat. Kaupungin koko on saattanut asettaa sen alttiiksi piirityssodalle. Tuhon yhteydessä aatelin kortteli paloi, mikä antaa aiheen epäillä kapinaa. Luurankojen hampaiden perusteella epäillään olleen nälänhädän.

Kivinaamio. Arvoituksellisia naamioita on löydetty paljon. Mikä merkitys niillä mahtoi olla kaupunkilaisille?

Toisaalta samoihin aikoihin hylättiin asutuskeskuksia ympäri Väliamerikkaa. Jotkut epäilevätkin tuhon syyksi liian tehokkaasta maanviljelystä seurannutta kuivuutta ja nälänhätää. Alueella kärsittiinkin kuivuudesta 500-luvulta asti. Voi olla myös, että kaupunki oli kasvanut liian suureksi, eikä jätehuoltoa onnistuttu järjestämään, mikä edisti kulkutauteja.

On melko todennäköistä, että tuhoutumisen taustalla oli useiden syiden yhdistelmä. On mahdollista, että kuivuuden seurauksena nälkäiset talonpojat kyllästyivät ylläpitämään pappeja, joiden rituaaleista ei ollutkaan hyötyä ja ryhtyivät kapinaan. Joka tapauksessa väestö romahti melko yhtäkkisesti noin 70 000:sta pariin tuhanteen eli murto-osaansa.

Usein on epäilty, että pohjoisen heimot olisivat kukistaneet Teotihuacanin. Nämä heimot olivat ehkä kikimeekkejä tai tolteekkeja. Ne olivat asteekkien sukuisia nahuatl-heimoja, joita oli vaeltanut pohjoisesta

Meksikon laaksoihin.

Vaikutteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teotihuacán sai muiden Väli-Amerikan kulttuurien tavoin vaikutteita olmeekeilta. Kehittyneisyydestään huolimatta kaupunkilaisten ei tiedetä tunteneen kirjoitustaitoa, jonka toiset samanaikaiset kulttuurit (Maya ja Monte Alba) tunsivat.

Pyramidien rakentamisen ajatellaan levinneen Teotihuacanista maya alueelle. Alueiden välillä oli ahkeraa vuorovaikutusta. Kulttuuri jätti jälkensä alueelle ja sillä oli vaikutusta sen myöhempiin tolteekkien ja atsteekkien kulttuureihin.

Millainen kaupunki oli?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taludtablero.png

Kaupunki oli säännöllisesti rakennettu ja siellä käytettiin väliamerikkalaista talud-tablero rakennustyyliä, jonka on ajateltu olevan sieltä kotoisin. Kaupunki olikin täynnä erikokoisia pyramideja.

Kaupungin keskuksena toimivat kaksi suurta pyramidia, joita nykyään kutsutaan auringon ja kuun pyramideiksi. Auringon pyramidi on 63 metriä korkea ja Kuun pyramidi ehkä parikymmentä metriä matalampi. Vain yksi maya pyramideistä on Auringon pyramidia korkeampi.

Kuolleiden bulevardi oli kaupungin pääkatu, joka lähti Kuun pyramidin aukiolta. Se oli 2,5 kilometriä pitkä ja 40 metriä leveä. Sitä reunustivat yläluokan asuinpyramidit tasaisesti molemmin puolin. Riippuen

Keskeisin osa katua päättyi valtavalle Ciudadela-aukiolle, jolle on arvioitu helposti mahtuneen 100 000 henkeä. Aukion reunalla sijaitsi Sulkakäärmepyramidi ja kaksi palatsia. Pyramidi oli yksi kaupungin näyttävimmistä rakennuksista valtavine käärmeenpäineen, joista useimmat on kuitenkin myöhemmin tuhottu.

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurta jumalatarta kuvaava seinämaalaus.

Kaupungin uskontoa ei tunneta tarkkaan. Tiedetään kuitenkin, että kaupungissa on uhrattu niin ihmisiä kuin eläimiäkin. Uskotaan, että uskonto muistutti melkoisesti samalla alueella myöhemmin vaikuttaneiden asteekkien uskontoa.

Kaupungista on löydetty upeita seinämaalauksia, joiden pääväri on punainen. Maalaukset kuvaavat usein kahta jumalaa: suurta jumalatarta ja sateen (tai myrskyn) jumalaa. Jumalattareen on liitetty kuvissa maankasvuun ja satoon liittyviä merkityksiä. Myrskyn jumalalla on yleensä kädessään salama. Heidän lisäkseen maalauksissa kuvataan myös eläimiä, erityisesti pöllöjä, kojootteja ja jaguaareja.

Tärkeita palvonnan kohde oli muinaisten väliamerikkalaisten yleisesti rakastama sulkakäärme. Vaikka kulttuuri ei perustunutkaan sodankäynnille, kaupunki pyrki kuitenkin laajenemaan ja lisäämään valtaansa. Sodanjumalaa onkin palvottu siellä jo varhain. Uskontoa harjoitetiin monenlaisin uhrirituaalein, joissa uhrattiin ihmisäkin. Nämä leinevät monesto olleen sotavankeja. Sotia luultavasti käytiin ihmisuhrien hankkimiseksi.

Elämää kaupungissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin asukkaiden tiedetään syöneen ainakin maissia, kurpitsaa ja chiliä. Lihan he saivat peuroista, kaniineista ja kasvattamistaan koirista. Kaupunkilaisten tiedetään peseytyneen saunomalla. Kaupunki oli monikansallinen ja siellä oli omat asuinalueensa ainakin mayoille, misteekeille, sapoteekeille ja nahua-kansalle.

Muiden keskiamerikkalaisten tapaan kaupunkilaiset pelasivat hieman koripalloa muistuttanutta pallopeliä. Pelissä käytetty kokokumisen pallon liikuttelu oli raskasta, sillä se painoi paljon enemmän kuin nykyajan ilmalla täytetyt pallot. Pallo painoi suurin piirtein kolmen maitotölkin verran (eli 3 kiloa).

Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

arkeologia = on tiede, joka tutkii menneisyyttä esimerkiksi muinaisten esineiden, luiden ja rakennusten raunioiden pohjalta. Arkkeologian kohteena on siis historiasta jääneet kiinteät merkit siitepölystä suuriin kivenlohkareisiin. Arkkeologiaa harjoitetaan usein kaivamalla maaperää, joka on kasaantunut muinaisten esineiden päälle. Näin ei kuitenkaan ole aina, sillä sitä voidaan harjoittaa myös sukeltamalla ja tutkimalla vedenalaisia hylkyjä, joiden tutkimuksiin ei välttämättä liity lainkaan kaivamista.

eaa = ennen ajanlaskumme alkua

jaa = jälkeen ajanlaskumme alun

kapina = kansanryhmän nousu hallitsijoita tai hallitsevaa ihmisryhmää vastaan

kulkutauti = nopeasti leviävä sairaus, joka aiheuttaa epidemioita eli tautiaaltoja, jotka saattavat sairastuttaa ja jopa tappaa suuren osan väestöstä. Historiallisia kulkutauteja ovat olleet muun muassa rutto, tulirokko ja isorokko. Pelättyjä kulkutauteja meidän aikana ovat olleet SARS-epidemia, mahdollinen lintuinfluenssa ja koronavirustauti.

pyramidi = kivestä tai maasta rakennettu tasaisesti ylöspäin kapeneva yleensä nelisivuinen rakennus tai rakennelma, mahdollisesti myös eräänlainen keinokukkula. Pyramideja on rakennettu yhtälailla Amerikoissa kuin Lähi-idän kulttuureissakin, eikä suinkaan sielläkään vain Egyptissä. Lähi-idän pyramidien esikuvana lienevät Sumerien temppelikukkulat eli Zikkuratit. Etelä-Amerikassa rakennuskulttuurilla on vähintään yhtä pitkät juuret.

uhrata = antaa lahjaksi jumalalle; antaa jotakin arvokasta, saadakseen vastineeksi jotakin kaivattua. Ihmis- ja eläinuhreissa yleensä uhrattu tapetaan. Uhraus voi olla ihmisen kohdalla myös vapaaehtoinen ja kunnioitettu, mutta tämä lienee harvinaista.