Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Tolteekit
Kuuluu osana: Mesoamerikan korkeakulttuureihin

Tolteekit olivat pohjoisesta saapunut valloittajakansa, joiden uskotaan ryöstäneen Teotihuacánin kaupugin. He olivat ihmisiä uhrannut sotilaskansa, niin kuin asteekitkin. Tolteekkien valtakunta oli olemassa noin 900 - 1150 jaa.
Sen ydinalue oli Meksikon laaksossa.
Tolteekkien pääkaupunki oli nimeltään Tula , mutta sen tarkkaa sijaintia ei ole varmistettu. Tolteekit palvoivat sekä sulkakäärmejumalaa että sodan jumalaa.
Tolteekkivaikutus ulottui laajalle, mm Jukatanin niemimaalle mayojen alueelle.
Vuonna 1150 jaa. pohjoisesta saapui taas uusia kansoja, jotka tuhosivat Tulan.
Tiedot tolteekkien historiasta perustuvat osin arkeologisiin löytöihin, osin vaikeasti tulkittavaan ja epämääräiseen perimätietoon.
Tulan sijainti ?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perimätiedon kuvaaman Tulan sijaintia ei ole luotettavasti paikannettu, mutta erästä suurta löytöpaikkaa pidetään Tulana.
Teotihuacán: edeltäjä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen tolteekkeja Meksikon laaksoa hallitsi mahtava Teotihuacánin valtio. Se oli kukoistuksensa huipulla joskus 200 ja 400-luvuilla. Se levitti vaikutuksensa myös myöhempään tolteekkien kantamaahan, Tulan seuduille.
Klassisella ajalla Tulan seudulla oli 200 eri kokoista asuin- tai leiripaikkaa. 13 paikassa oli monumentteja. Näistä suurin, Teotihuacanin tyyliin rakennettu Chingú peitti 2.5 km2 alan. Tula itse ei liene asuttu Teotihuacanin huippuaikaan.
Noin 600 - 750 jaa Teotihuacániinkin saapui uusi saviastiatyyli, Coyotlatelco. Tämän ehkä Pueblasta tulleen saviastioiden tekotavan tuojat saattoivat olla tolteekkeja. Myöhemmän tolteekkien pääkaupungin lähellä oli 600-luvulla jaa 180 Coyotlatelco-kylää. Mutta lisäksi noi noin 10 suurta keskusta mm 1 km2 alainen La Mesa.
Tolteekkien saapuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perimätiedon mukaan tolteekit saapuivat joko autiomaasta taiTeotihuacanista. Varhaisten tolteekkijohtajien olemassaoloa ei ole varmistteu. Yksi näistä on huemac joka johti tolteekit teotihuacanista 496.510
joskus 510-562-luvuilla Tulaa hallinnut ensimmäinen tolteekkikuningas Chalchiutlanetzin. Jo Teotihuacánin vallan alla syntyi Tula Chico, "pikku Tula". Tässä vaiheessa tolteekit eivät olleet vielä mahtavia. Pikku Tula oli alussa Teotihuacánin vasalli. Tänä aikana Tolteekit omaksuivat monia vaikutteita Teotihuacánista. Teotihuacán romahti ehkä jo 550, ehkä 650, viimeistään 750 jaa.
Noin 750 - 870 Melsikon ylängön laakson läheinen alue oli hajonnnut kaupunkivaltioksi. Niistä merkittävin oli Xochicalco , "uhripaikka". Xochicalco saattoi vallata Teotihuacánin.
Tolteekkien nousu: Mixcoatl ja Ce Acatl Toplitzin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perimätiedon mukaan tolteekit nousivat johtoasemaan noin 900 jaa Mixcoatlin johdolla. Xochicalco paloi ja hylättiin lähes täysin noin vuonna 900. Mixcatl tarkoittaa "pilvikäärmettä", joka oli metsästyksen, sodan ja myrskyjen jumala.
Mixcoatlin seuraaja, mahtikuningas Ce Acatl Topiltzin Quetzalcóatl 975-999 jatkoi muiden kaupunkien valtaamista.
Quetzalcóatl on jo Teotihuacanissa palvottu sulkakäärmejumala.
Suuri Tula
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arkeologisten kaivausten mukaan näihin aikoihin alettiin rakentaa Suurta Tulaa jonkin matkan päähän pikku Tulasta. Tula oli laajimmillaan vuosina 1000–1150, jolloin se saavutti 14-16 neliökilometrin laajuuden.
Tässä temppelikeskuksessa asui enimmillään noin 60 000 ihmistä.
Kaupungissa oli satoja julkisia rakennuksia, pyramiditemppeleitä ja asuinrakennuksia. Niitä yhdisti monimutkainen kujien ja katujen verkko. Tulan taidetta ja arkkitehtuuria hallitsee sota ja ihmisuhraus. Kaupungin suuret monumentaaliveistokset kuten atlantet esittävät tolteekkisotureita.
Tula tunnetaan myös timellä Tollán.
Maya-alueelle vaikutteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tolteekkeja vaelsi Jukatanin pohjoisosiin mayakaupunki Chichén Itzáan asti, jossa alkoi kukoistaa maya-tolteekki-kulttuuri, viimeinen mayojen nousu.
Tolteekkien kukistuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Noin vuoden 1000 jälkeen, kun Ce acatl topilzin oli kuollut, tolteekkien maita kohtasivat monet ongelmat mm kuivuudet.
Noin 1150 jaa vallitsi laaja kuivuus Pohjois- ja Keski-Amerikassa. Viiimeisenä tolteekkikuninkaana mainitaan 1099-1174 elänyt tai hallunnut Huemac.
Pohjoisesta Meksikon keskiosiin vaeltaneet chichimeekit murskasivat noin 1200 jaa tolteekkien ylivallan alueella. He valtasivat Tulan. Chicimeekkien pääkaupunki oli Tenayuca. Noin 1246 chichimeekit kukistivat Culhua-tolteekkiliiton. maya-alueenkin Chizhen Itzan alueen olteekkivalta päättyi joskus 1220-luvulla.