Siirry sisältöön

Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Tripoljen kulttuuri

Wikikirjastosta
Taliankissa saattoi asua noin 3700 eaa jopa 15000 asukasta. Silloin se oli aikaansa nähden suurkaupunki. Paikan ala oli 450 ha ja siellä oli 2700 taloa.
Tripoljen kulttuurin alue.
Tripoljen kulttuurin aikainen talo, eräs ennallistusyritys.

Tripoljen kulttuuri (Romaniassa: Cucutenin kulttuuri) 5500 - 2750 eaa. oli nykyisten Romanian. Moldovan ja Länsi-Ukrainan alueilla vallinnut maanviljelykulttuuri, jonka luojat rakensivat aikaan nähden suuria asutuskeskuksia.

Tripoljen kulttuuri perustui Lähi-Idästä ja Anatoliasta liikkeelle lähteneisiin perinteisiin. Kulttuurin luojat lienevät tulleen Balkanilta maanviljelyn levittäytyessä sinne. Myös itäisiä vaikutteita saattoi esiintyä varhain.

Kulttuurin luonne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinona oli pääosin maatalous: viljely ja karjanhoito.

Monia äitijumatarpatsaita on löydetty. Ihmiset tekivät taitavasti saviastioita. He tunsivat kuparin, mutta tekivät monesti työkalunsa kivestä. Savenvalajan pyörä ja vaunun pyörä tunnettiin.

On väitetty joidenkin löytöjen perusteella Tripoljen kulttuurin ihmisten tunteneen kirjoituksen, mutta löydöt ovat kiistanalaisia.

Kylät ja kaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
nabelivnkan temppeli saattoi olal valkea pitkätalo
Eräs näkemys Nebelivkan temppelistä

Talot oli tehty monesti savesta, puusta ja vitsapunoksesta. Niissä oli yleensä harjakatto. Kylät on monesti rakennettu helposti puolustettaville paikoille jokiterasseille ja kanjonien reunoille. Ilmeisesti Tripoljen kulttuurin asukkaat hylkäsivät kylänsä 60 - 80 vuoden välein uskonnon takia.

Eri kokoisia kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vain noin 1/50 kylistä oli hyvin suuria. Noin 1/12 oli keskikokoisia, 9_/10 pieniä.

Suurissa kylissä saattoi olla 3000 taloa.

Suurten kylien vaihe kesti noin 450 vuotta.

Miksi suurkyliä rakennettiin ?

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurkylien rakentamisen syytä ei tiedetä. Ehkä uskonto, ehkä puolustautuminen ? Ehkä joku päällikkö valtasi lähikyliä yhdistäen ihmiset suurkyliin.

Suurkylät saattoivat olla uskonnollisten juhlien paikkoja, joissa pysvää asutusta oli melko vähän. Ihmiset olisvat asuneet suuren osan vuodesta pienkylissä. Ehkä vain tiettyinä vuodenaikoina ja vuosina kokoonnuttiin rakentamaan, juhlimaan, käymään kauppaa ... esimerkiksi sadonkorjuun jälkeen.

On väitetty joidenkin löytöjen perusteella Tripoljen kulttuurin ihmisten tunteneen kirjoituksen, mutta löydöt ovat kiistanalaisia.

Eräs aikajako, muitakin on esitetty

  • Edeltäjät noin 6200 eaa alkaen: Bug-Dienestrin perinne.
  • Esivaihe n 5400/5300-4800/4700 eaa Leviää ehkä Romaniasta tai luoteesta päin, asutus vakiintuu, väestö kasvoi nopeasti.
  • Varhainen 4800/4700–4300/4100 Pieniä tai keskikokoisia alle 30 ha asutuksia. Väestö kasvoinopeasti.
  • Keskivaihe 4300/4100-3300/3400 eaa Suuria , yli 100 ha kyliä varsinkin idässä
  • Loppuvaihe n 3400/3300-2800/2700 eaa . Kulttuurin heikkeneminen, väestön hajaamntuminen. Indoeurooppalaiset vieraat valloittajat.

Häviämisen syy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotaisat indoeurooppalaiset levittäytyivät noin 4500 eaa alkaen Ukrainan ja Kazahstanin arolta eri suuntiin monen aaltona. Hevonen ja pyörä auttoivat heitä vaeltamaan kauas. He rakensivat päälliköilleen suuria hautakumpuja, kurgaaneja.

Viimeistään 3500 eaa syntyi Eurooppaan indoeurooppalaisten ja "Vanhan Euroopan" väestön sekakulttuureja, joita oli Tripoljen kulttuurista etelään mm Usatoven kulttuuri.

Noin 2750 eaa tapahtunut Jamnan kulttuurin laajeneminen luhisti kulttuurin.

Myös kylmyys- ja kuivuuskaudet saattoivat heikentää Tripoljen kulttuuria noin 3500 eaa. toisaalta ne saattoivat ajaa indoeurooppalaiset liikkeelle kuivalta arolta kosteammille seuduille.