Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Troija

Troija (sama kuin Ilion) oli Vähä-Aasiassa sijainnut muinainen pronssikauden kaupunki. Kreikkalaiset kävivät Troijaa vastaan Homeroksen Ilias-runoelman mukaan Troijan sodan. Monet historiantutkijat pitävät muinaista Hissarlikin kukkulaa Troijana.

Troija sota

Tarina Troijan sodasta oli kreikkalaista perimätietoa. Se on säilynyt kreikkalaisen Homeroksen ja joidenkin roomalaisten kirjoituksissa. Tarinan mukaan Troijan prinssi Paris ryösti itselleen spartalaisen Helenan vaimokseen. Spartan kuningas Menelaos suuttui tästä, ja kokosi sotajoukon. Siinä oli miehiä monista Kreikan kaupungeista. Se piiritti pitkään Troijaa. Kun Troija ei näyttänyt antautuvan, kreikkaiset keksivät juonen. He rakensivat valtavan puuhevosen, jonka sisälle meni sotilaita. Troijalaiset juhlivat piirityksen päättymistä ja olivat väsyksissä. Kreikkalaiset sotilaat tulivat puuhevosesta ja avasivat kaupungin portit. Troijalaiset hävisivät syntyneen taistelun.

Troijan paikantaminen

Hisarlikin kukkula sijaitsee Vähän-Aasian ja Balkanin niemimaan rajakohdassa, ja Mustanmeren ja Välimeren välisen salmen lähellä. Melko lähellä on korkea Ida-vuori. Meri näkyy kukkulalta. Ympärillä on laakeaa ja peltoja. Troijan sijainti mahdollisti, että se saattoi olla kaupan solmukohta. Mutta toisaalta se altisti sen vihamielisille hyökkäyksille.

Se että Hissarlikin kukkula olisi antiikin Troija, perustuu kreikkalais- ja roomalasiajan kirjoituksiin. Kreikkalainen historioitsija Strabon väitti kukkulaa Troijaksi. Roomalaisen Iilumin kaupungin asukkaat väittivät kaupunkiaan Troijan perilliseksi. Alussa saksalainen itseoppinut historiantutkija Schliemann luuli Bunarbashin (Bournabashin) kukkulaa Troijaksi. Mutta koska hän ei löytänyt sieltä merkittäviä jäänteitä, hän päätyi kaivamaan Hissarlikin kukkulaa.

Myös monet muut arkeologit ovat vaihtelevalle menestyksellä tutkineet Troijaa Hissarlikissä. Toisten historiantutkijoiden mielestä Hissarlik ei ollut Troija, koska Homeroksen kuvaama Troija oli isompi, kaukana merestä ja jyrkemmällä kukkulalla.

Troijan historia

Troijan (Hissarlikin) raunioilta avautuu näkymä tasangolle ja merelle. Meri oli pronssikaudella lähempänä.

Troija tuhoutui monituhatvuotisen historiansa aikana välillä maanjäristyksissä ja ryöstöretkistä johtuneissa tulipaloissa. Niinpä Hissarlikin kukkulaan syntyi aikojen saatossa monia rauniokerrostumia. Myös kaupungin väestö vaihtui muutamaan otteeseen.

Troija (tässä: Hissarlikin kukkula) on historiansa aikana ollut alussa pikkukylä. Sen asukkaat elivät maanviljelyllä, metsästyksellä ja pyydystämällä erilaista meriravintoa.

Myöhemmin noin 2500 eaa Troija kasvoi kirkonkylän kokoiseksi keskukseksi, jossa ruhtinas asui. Troijan kasvu saattoi johtua siitä, että se sijaitsi maa- ja merikauppareittien lähellä. Pronssikaudella meren ranta oli lähempänä Troijaa kuin nyt. Noin 2350 eaa luuvilaiset ryöstivät Troijan, ja kaupunki taantui. Noin 1700 eaa Troija nousi uuteen kukoistukseen. Heettiläiset tunsivat tuon ajan Troijan Wilusa-nimellä.

Se päättyi vuoden 1190 eaa paikkeilla tapahtuneeseen hyökkäykseen.

Paikalla asuttiin myöhemmin kreikkalaisena ja roomalaisella ajalla.

Troijan kerrostumat

Alla muutamia Troijan vaiheita:

Troija I 3000-2600 eaa oli linnoitettu pikkukylä, joka paloi lopussa.
Troija II 2600-2250 eaa oli voimakas paikalliskeskus, josta arkeologi Schliemann löysi 1800-luvulla kultaa, jota luuli Priamoksen aarteeksi. Tämäkin paloi vihollisten hyökättyä.
Troija IV 2100 eaa valloittajakansa luuvilaisten Troija
Troija VI 1700-1400 eaa oli Mykenen aikainen kukoistava Troija. Troija vei tuolloin villaa ja hevosia. Kauppaa Kreikan saarien ja Kreikan kanssa. Maanjäristys lopussa.
Troija VIIa 1300-1190 eaa oli Homeroksen Iiliaassa kuvattu Troija. 5000-10000 asukasta. Tuhoutui vuonna 1190 eaa hyökkäyksessä.
Tämän jälkeen Troija pikkukylä
Troija VII 700 eaa - 85 ea oli kreikkalaisajan Ilion
Troija IX 85 eaa. - 500/700 jaa oli roomalaisajan Ilium Novum