Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Varhaiset Kaksoisvirranmaan kulttuurit/Samarran kulttuuri

Samarran kulttuuri oli kivi-kuparikautinen kulttuuri Lähi-idässä Irakissa. Kulttuuria luonnehtivat kasteluviljelyllä eläneet linnoitetut kylät. Ne luultavasti sotivat keskenään.

Samaran perinteelle oli ominaista myös äitijumalatarpatsaat ja temppelit. Itse tuon ajan Samarrassa asui noin 1000 ihmistä. Samarran kulttuurin jälkeen tuli Ubaidin kulttuuri.

Samararn kulttuuri aloitti pitkän kehityken kohti sivilisaatiota Lähi-idässä.

Kohti sivilisaatiota

Kasteluviljely mahdollisti asutuksen siirtymisen tulvatasangolle. Silti yhä metsästettiin ja viljeltiin villikasveja. Tunnettiin hidas savenvalajan pyörä tournette.

Sivilisaatiota kohti vievä kehitys käynnistyi. Yhteiskunta eriytyi yhä selvemmin ryhmiin. Kaudella oli erikoistuneita käsityöalan ammattimiehiä, ja ylellisyystavaroiden kauppa kasvoi. Kauden sinetit viittaavat yksityiseen omistukseen.

Suurimpien kylien asukasluku oli noin 1000 ja ala 6 ha. Näitä olivat samarra ja Choga Mami.

Tel Es Sawwanin linnoitetusta kylästä löydetyt lingon ammukset viittaavat sotimiseen, vaikka toki lingolla saatettiin myös metsästää.

Jotkkut Samarra-kauden asuinpaikat olivat linnoitetuja: muureja rakennettu kylien ympärille. Tätä tapahtui esimerkiksi Tell Es Sawwanissa kauden lopuolla

Keitä olivat ?

Samarran kansa oli luultavasti eri kuin Hassuna-kulttuurin väki. Joidenkin mukaan Samarran ihmiset olisvat kuuluneet pohjoisessa Lähi-Idässä ja itäisen Välimeren alueella yleiseen isälinjan haplotyyppiin J2. Tämä ryhmä olisi puhunut kieltä, jossa on silili, bunene, alala, jen tyyppisä sanoja, joissa sama tavu toistuu.

Kulttuuri sai ilmeiesti vaikutteita Iranin Zagrosvuortern Karmanshahin kulttuurista Kermanshahin kulttuurista 7500–6900/7500–5600.

Aikajako

Varhainen Samarra-kausi 5600–5400 radiohiilivuotta eaa.
Keskinen Samarra-kausi 5400–5000 radiohiilivuotta eaa. linnoittamisia
Myöhäinen Samarra-kausi 5000–4800 radiohiilivuotta eaa.