Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Varhaiset Kaksoisvirranmaan kulttuurit/Uruk-kausi
Uruk-kausi oli noin 4300-3100 eaa nykyisessä Irakissa. Se oli Mesopotamian kausi, jolloin varhaisin sivistys syntyi.
Urukilaiset lienevät olleen myöhemmin tunnettuja sumerilaisia.
Väestö kasvoi. Suuria temppeleitä rakennettiin. Kauden keskivaiheilla Urukin vaikutus laajeni pohjoiseen: Nippuriin edelleen Pohjois-Mesopotamiaan asti. Laajeneminen oli sotaista, mutta saattoi perustua osin kauppasuhteisiinkin.
Noin 3200 - 3100 eaa savisista laskurahoista kehittyi kuvakirjoitus. Urukin valtakauden jälkeen alkoi pohjoisemman Kishin johtoasema.
Varhainen Uruk-kausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaisella ja keskimmäisellä Uruk-kaudella syntyi ensimmäinen valtio, mutta nämä kaudet tunnetaan huonosti.
Varhaisella Uruk-kaudella oli vähintään päällikkökuntia, joissa suuret kylät hallitsivat pienempiä.
Edeltävä Ubaidin kulttuuri vaihettui eri alueilla myöhempään Urukin kulttuuriin noin viimeistään 4000-3700 eaa. Asutus painottui pohjoisen Nippurin ympärille.
Noin 3800 eaa syntyi monia asutuskeskuksia. Väestö kasvoi nopeasti. Ilmasto kuivui tähän aikaan. Se saattoi edistää kasteluviljelyä ja asutuksen keskittymistä kosteille seuduille.
Tämän ajan kulttuuri muistutti varhaisempaa ubaidilaista: oli pienehköjä kasteluviljelyllä eläviä asutuskeskuksia.
Ne olivat kuitenkin jopa tuhansien asukkaiden keskuskyliä, joita ympäröivät pienemmät kylät kastelukanavien tai jokien varrella.
Keskimmäinen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskimmäisellä Uruk-kaudella syntyivät ensimmäiset kaupunkivaltiot.
Noin 3700 ilmaantui kaupunkimaisia keskuksia. Ne olivat pikkukaupunkeja. Uruk kasvoi kaupunkivaltioksi.
Noin 3700 eaa Uruk näyttää perustaneen siirtokuntia Pohjois-Mesopotamiaan. Toinen siirtokuntien aalto oli noin 3500 eaa. Urukin kulttuurin vaikutus laajeni pohjoiseen ja itään. Tämä tapahtui sotien ja kaupan välityksellä.
Tuotettiin suuria määriä karkeatekoisia, ilman savenvalajan pyörää tehtyjä viistoreunaisia kulhoja: ilmeisesti puuroannoksia varten.
Noin 3500 eaa ilmasto oli taas kuivumaan päin, joka keksitti väestöä tietyille alueille, syntyviin kaupunkeihin. Pyörillä kulkevia vaunuja oli.
Urukin ja muun Lähi-idän kulttuurin vaikutus näkyi Egyptissä ehkä jo 3700, viimeistään 3400 eaa.
Myöhäinen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myöhäisellä Uruk-kaudella syntyi kuvakirjoitus. Suuria temppeleitä rakennettiin kuninkaiden ja papiston vallan tunnuksisiksi Urukiin.
Tämä kausi alkoi noin 3400 eaa.
Noin 3400-3100 eaa Uruk kasvoi selvästi muita kaupunkeja suuremmaksi. Sinne rakennettiin aiempaan verrattuna valtavia temppeleitä.
Niissä palvottiin eniten Ania ja Inannaa. Miesjumala An oli vakaa taivaan jumala. Anin puoliso Inanna oli rakkauden ja sodan oikukas, pelottavakin jumala.
Rakennustaide kehittyi huippuunsa.
Noin 3400 eaa savitauluihin merkittiin jo numeroita.
Kuvakirjoitus kehitettiin alussa kaupan, verotuksen, kirjanpidon jne. tarpeisiin noin 3200-3100 eaa. Ihmisten muisti ei enää riittänyt kaikkeen, kun oli paljon ihmisiä joiden asioita piti muistaa. Näin sivilisaatio syntyi.
Myöhäisellä Uruk-kaudella siirtokunnat Pohjois-Mesopotamiassa oli hylätty, samoin siteet idän Elamiin löystyneet. Pohjois-Mesopotamiassa näyttää jokin vieras kansa tunkeutuneen Uruk-vaikutteisille maille, ehkä hurrilaiset.
Urukin kulttuurin rasitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Se että Urukin kulttuurissa keksittiin kirjoitus, ei ollut sen ainoa puoli.
Väestön kasvu lisäsi köyhyyttä: kun peltoala, kalasaaliit ym henkeä kohden väheni.vät.
Väestö jakautui rikkaisiin, keskiköuhiin ja köyhiin.
Suurin osa tavallisestakin kansasta oli köyhiä, puhumattakaan orjista. Kaupunkiväeställä lienee ollut vain säännöstelty vilja-annos ja ehkä lihaa ja kalaa.
Verorasitus lie ollut suuri. Tuotteita, työveroa, miesten pakko osallistua armeijaan.
Urukin kulttuuria johtanut ylimystö luultavasti verotti ajan mukana entistä enemmän, mikä ehkä vei tyytymättömyyteen ja kapinana.
Urukin kulttuurin romahdus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuivuus, hyökkäykset ja kapinat luultavasti romahduttivat Urukin suurvallan.
Kauden lopussa kuivuus noin 3100-3000 eaa oli kylmä ja kuiva Piora-jakso. Tämä luultavasti loi viljakatoa ja nälkää.
Se kutisti Urukin vaikutusalaa.
Urukin siirtokunnat hylättiin laajalla alueella. Syy oli joko paikallisten kapina, vieraiden kansojen vaellukset tai näiden yhdistelmä.
Turkissa sijainnut kauppa-asema Arslantepen temppeli paloi maan tasalle. Toisaalta esimerkiksi vähemmän Uruk-vaikutteine Tepe Gawra kukoisti. Idässä nousi proto-Elamin kuningaskunta n 3150 eaa alkaen. Oliko tämä Urukin tuhon syy vai seuraus, ei tiedetä.
Papiston vaikutus luultavasti väheni romahduksessa.
Uruk-kauden jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Noin 3100-2900 eaa Uruk lienee ollut yhä johtoasemassa koko Mesopotamiassa ns Jemdet Nasr-kaudella. Tällä kaudella kuvakirjoitus muuttui nuolenpääkirjoitukseksi. Ehkä tulvan, vieraiden valloittajien, kuivuuden tai jonkun muun syyn takia Urukin valta romahti kauden lopussa.
Viimeistään noin 2900 eaa seemiläisiä kansoja alkoi vaeltaa Mesopotamiaan. Kishin vaikutus kasvoi Urukin sijaan.
Alue ajautui keskinäiseen, pitkään jatkuneeseen kaupunkivaltioiden kamppailuun.
Vedenpaisumus?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vedenpaisumusta on usein väitetty Urukin mahdin kutistumisen syyksi. Urukissa ja Shuruppakissa näkyy kerrostumissa suuri tulva vasta
2900 eaa , eikä näin selitä Urukin suurta luhistumista.