Siirry sisältöön

Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Wari

Wikikirjastosta

Kuuluu osana Esikolumbiaanisiin kulttuureihin.

Warin rakennustyyliä Pikillaktassa.

Wari (espanjaksi Huari) oli muinainen inkoja edeltänyt intiaanivaltio Perun vuoristossa. Se on ajoitettu aikaan 500 - 1200 jaa. Wari loi suurvallan, joka muistutti myöhempää inkavaltiota, vaikka olikin tätä pienempi.

Wari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Warin pääkaupunki sijaitsi Perun vuoristossa Ayacucho-joen laaksossa.

Wari muistutti inkavaltiota suurvaltiopolitiikassa, tieverkostoineen ja työveroineen. Taiteen perusteella on epäilty warilaisten puhuneen aimarakieliä. Mutta on myös mahdollista, että he ovat inkojen tapaan puhuneet ketšuakieltä. Mutta Warin rakennustaide oli toisenlaista kuin inkojen. Warin ihmiset rakensivat pienistä kivistä, ei suurista niin kuin inkat. Warit käyttivät solmukirjoitusta niin kuin inkatkin.

Inkat omaksuivat Wari-kulttuurin tieverkoston ja terassiviljelmät lähtiessään laajentamaan valtiotaan. Wari-kulttuurilla oli käytössään paljon luonnonvaroja kuten kalaa, mineraaleja, puuvillaa ja villaa.

Warin pääkaupungissa saattoi asua jopa 40 000 ihmistä. Kaupungin ala oli 10-15 neliökilometriä. Kaupunki oli rakennettu ruutukaavan mukaan. Se sijaitsi lähellä nykyistä Ayacuchon kaupunkia.

Warin temppelien pohjakaava oli D:n muotoinen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Warista ei ole säilnyt perimätietoa. Tiedot siitä perustuvat arkeologien löytöihin.

Wari-valtion alue kartalla.

Waria edelsi Huarpan kulttuuri noin 400 eaa - 400 jaa. Huarpan kauden lopulla Chonchopatan keskus loi Wari-kulttuurin. Tässä vaiheessa sodat olivat jo täydessä käynnissä.

Wari aloitti laajetumisen sotien avulla noin 600 jaa. Warin kasvu saattoi perustua jokivedellä kasteltuihin terassiviljelmiin jaksolla, jolloin Andeilla oli kuivaa.

Warin shakkiruutukaava rakennettiin noin 700 jaa.

Kaupunki kasvoi lopulta ainakin 10 000 - 30 000 asukkaan kokoiseksi. Keskustan ala 250 ha, asuinalue lisäksi 250 ha.

Warin johtajat laajensivat valtaansa sotaretkillä vuoristossa. Ensimmäisiä rannikon valtauksia oli pyhän oraakkelin kaupunki Pachacamac. Noin 900 jaa Wari laajeni Pohjois-Peruun, minne alettiin rakentaa Viracochapampan keskusta. Mutta se hylättiin kesken rakentamisen. Rannikolla Wari levisi ensin pohjoiselle ja eteläisille rannikolle. Lopulta Wari valtasi rannikon vahvan valtion Mochen alueenkin.

Monilla alueila Warin vaikutus jäi lyhytaikaiseksi, toisilla se lienee kestänyt satoja vuosia.

Wari oli luultavasti eteläisen Tiwanaku-valtion kilpailija. Epäillään Warin jopa vallaneen Tiwanakun. Ehkä toisin päin. Joka tapauksessa Wari omaksui monia Tiwanakun kulttuurin piirteitä. Wari alkoi taantua noin 800 jaa. Warin pääkaupunki luhistui noin 950 - 1050 jaa. Luultavasti ilmasto viileni ja kuivui. Ehkä ulkoiset valloittajat hyökkäsivät. Löydöistä päätellen väkivalta lisääntyi romahduksen jälkeen, myös ravinto luultavasti huononi.

Uusi kulttuuri levisi Ayacuchon laaksoon. Ensin oli Huamanga-vaihe 1050 jaa. Noin 1200 jaa alkaen alueella hallitsivat chankat ennen inkojen tuloa.