Wikijunior Synapsidit/Lystrosaurus

Lystosaurus murrayi, joka selvisi Permikauden suuresta joukkotuhosta.

Lystrosaurus murrayi verrattuna aikuiseen mieheen.

Lystrosaurus (nimi latinaa, tarkoittaa: lapiolisko) oli permi-triakauden vaihteessa elänyt synapsidisuku.

Lystrosaurus oli kasvissyöjä. Se kasvoi nopeasti aikuiseksi. Se oli hampaaton, paitsi kaksi suurta kulmahammasta. Hampaiden sijasta Lystrosaurus leikkasi ravinnon keratiinisella nokalla. Aikuisten Lystrosaurusten pituus oli lajista riippuen 0.6 - 2.5 metriä. Lystrosaurus muistutti tavallaan liskoa ja sikaa, ehkä myös myyrää.

Tämä suku tunnetaan parhaiten siitä, että jotkut sen lajit selvisivät suuresta

permikauden lajien joukkosukupuutosta. Lystrosaurukset olivatkin erittäin yleisiä Triaskauden ensi vuosimiljoonina.

Sukulaisuus

Evoluutiotutkijoiden hahmottelema Lystrosauruksen paikka eliökunnan sukupuussa lyhentäen:

Synapsidit --> terapsidit --> dikynodontit --> Lystrosaurus

terapsidit ---> kynodontit --> ---> ... nisäkkäät

Synapsidit olivat metelijoiden kanssa kiipaillut maaeläinryhmä.

Terapsidit olivat myöhäispermikaudella ilmaantuneita synapsideja, joista nisäkkkäät myöhemmin kehittyivät. Terapsideihin kuuluvat dikynodontit olivat nisäkkäiden välittämille esi-isille rinnakkainen ryhmä . Siis ikään kuin nisäkkäiden esi-isien sisaruksia.

Miten Lystrosaurus selvisi suuresta eläinten sukupuutosta ?

Tuho

Permikauden joukkotuhossa supertulivuori purkautui. Myrkkykaasuja vapautui, raskasmetalleja satoi purkaustuhkassa maahan. Purkauspöly ja rikkihappo ensin ehkä viilensivät Maata. Mutta sitten sitten kasvihuonekaasut kuumensivat suuret osat maasta. Keskilämpötila nousi yli 8 astetta. Ilman happi saattoi vähetä. Ilmasto kuivui: märässä viihtyvä kielisiemensaniaisten Glossopteris-kasvillisuus hävisi. Ilmasto kuumeni ja kuivui. Aiemmin ympärivuotiset sateet muuttuivat vuodenaikakierron mukaiseksi: oli kuiva ja kostea kausi. Nin kuin arolla tai savannilla. Vasta vähitellen kuumuus tasaantui, mutta sateiden vuodenikavaihtelu jäi. Monet kasvit ja eläimet eivät kestäneet tätä rajua ympäristökatastrofia Kun kasveja hävis, myös näitä syöviä eläimiä katosi.

Lystrosaurus curvatus ei syönyt vain Glossopteris-kasvin lehtiä

Mutta Lystrosaurus oli yksi selviytyjistä. Paljon on pohdittu miksi juuri pienet lystrosaurukset selvisivät jättituhosta. Syy löytyy ehkä ravinnosta.

Pienikokoinen Lystrosaurus curvatus selvisi tuhosta, mutta sen "isoveli" Lystrosaurus maccaigi hävisi sukupuuttoon.

Lystrosaurus murrayi ei ollut erikoistunut syömään joukkotuhossa hävinneiden Glossopteris-kasvien lehtiä niin kuin Lystrosaurus maccaigi.

Lystrosaurusta auttoivat muutkin asiat.

Lystrosaurus pystyi vaipumaan horrokseen: kesti näin mahdollista kylmyyttä, kuumuutta ja ehkä kuivuutta. Se myös pystyi kaivautumaan maahan suojaan. Lystrosaurus myös saattoi pystyä hengittämään tavallista vähähappisempaa ilmaa. Näin se olis kestänyt ilman hapen vähenemistä.

Miksi Lystrosaurus yleistyi sukupuuton jälkeen ?

Lystrosaurus kasvoi nopeasti aikuiseksi. Näin se lisääntyi nopeasti. Lystrosaurus myös vietti melko liikkuvaa elämää: jos ravinto loppui jostakin, se pyrki sitä kauempaa etsimään.

Monetkana tuhosta selvinneet pedot eivät olelet Lystrosaurusta suurempia. Niin Lystrosauruksella ei ollut Triakauden alussa paljoa vihollisia, ennen kuinarkosaurit kehittyivät edelleen ja dinosaurukset ilmaantuivat.