Wikijunior Tähtitiede/Draken kaava
Draken kaava on yhtälö jolla lasketaan, monta teknistä sivilisaatiota on Linnunradassa.
Tekninen siviliaatio on älyllinen eliölaji, joka kykenee tähtienväliseen viestintään esim. radion avulla. Draken kaavan pohjana olevia lukuja ei tunneta. Ei esimerkiksi tiedetä, miten usein planeetoilla on elämää.
Joidenkin laskelmien mukaan sivilisaatioita voisi olla keskimäärin 2700 , 17000 tai 28000 valovuoden päässä toisistaan. Tämä on niin kaukana ettei ihmisen tekniikalla radioviestintä sinne asti kanna.
Draken kaava lyhentäen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksinkertaistaen Draken kaava on tämä:
Sivilisaatioiden määrä = Tähtien syntyvauhti X Älylle sopivien planeettojen osuus tähteä kohden X
Arveltu sivilisaation elinikä
Lyhyemmin:
Sivilisaatioita = Syntyvauhti X Osuus X Elinikä
Jos esimerkiksi Linnunradassa tähtiä syntyy 1 vuodessa, älylle sopivia planeettoja on yhden tähden ympärillä yksi tuhannesta ja sivilisaation elinikä on yleensä 10 000 vuotta, sivilisaatioita olisi Linnunradassa 10. Laskien se on--> 1 X 1/1000 X 10 000 = 10.
Drakehan itse arvioi vuonna 1961, että Linnunradassa olisi 10 teknistä sivilisaatiota.
Pienemmillä luvuilla toinen sivilisaatio löytyisi hyvin kaukana olevasta galaksista. Yhteydenpito valon tai vastaavan avulal on käytännössä mahdotonta, koska se vie pidenpään kuin sivilisaation elinikä.
Sivilisaation elinikä on tärkeä niiden määrään vaikuttava tekijä. Sitä sanotaan "suureksi suodattimeksi". Omaa sivilisaatiotamme uhkaavat esimerkisi ydinsota ja asteroidit. Pitkällä tähtämellä Auringon laajeneminen voi tuhota sivilisaation, mutta siihen menee yli miljardi vuotta.
Missä kaikki muut ovat ?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajimme on ollut evoluutioteorian mukaan noin 200 000 vuotta, mutta tekninen sivilisaatio olemme olleet noin sata vuotta.
Missä muut sivilisaatiot ovat? Jos Linnunradassa on edes hitaaseen tähtienväliseen matkailuun kykeneviä eliöitä, nämä olisivat saapuneet meidän planeetallemmekin ajat sitten. Tai ainakin näiden radioviestit olisi jo kuultu tai laservalon vilkutus nähty.
Linnunradan asutus hitaalla tavalla veisi Linnunradan eliniän mitassa melko lyhyen, 40 miljoonan vuoden ajan. Vois olettaa, että muualla on syntynyt sivilisaatio, joka olisi levittäytynyt Aurinkokuntaammekin.
Ristiriita on se ettei näitä näy. Tätä sanotaan Fermin paradoksiksi.
Mahdollisia ratkaisuja, tosia tai epätosia:
1) Ne ovat jo täällä: Ufot ovat vieraiden sivilisaatioiden aluksia Mutta eivät halua pitää yhteyttä meidän kehittymättömään sivilisaatioomme.
2) Olemme saaneet niiden viestin jossain, muttemme tajua sitä. Aistimme ja laitteemme eivät tunnista sitä
3) Tekniset sivilisaatiot ovat hyvin harvinaisia. Saatamme jopa olla ensimmäisiä Linnunradassa, jopa koko maailmankaikkeudessa.
4) Tähtimatkailu on vaikeaa. Avaruusarkit ovat kömpelöitä, valon nopeudella ei voi kulkea.
5) Tähtienvälinen viestintä on vaikeaa: radioaallot eivät kanna kauas, ehkä vain 150-500 valovuoden päähän. Jos lähin sivilisaatio on 3000 valovuoden päässä, emme saa siihen yhteyttä.
6) Sivilisaatiot ovat lyhytikäisiä. Tällöin niitä on harvassa.
7) Älyllinen elämä syntyy harvoin: Vaatii monen monta sattumaa tähdeltä, planeetalta ja planeettakunnalta. Ns. "harvinainen Maa"-oletus.
Sen mukaan Maan tapaiset, elämälle sopivat planeetat ovat harvinaisia. Kaiken kukkuraksi elämän synty on sattuman varassa.
8) Älyllinen elämä voi esim meressä eläessään olla viestintähaluton ja kyvytön: Laji voi asua meren pohjassa, jolloin avaruusviestintä ei kiinnosta.
Yhtälön kertoimista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joitain yhtälön kertoimia tiedetään malko hyvin. Esim että useimmilal tähdillä on planeettoja. Toisalata ei tiedetä, miten moni planeetoista sopii teknisille sivilisaatioille.
Jos sivilisaatiot ovat hyvin pitkäikäisiä, silloin niitä löytyy paljon. Kaiken lisäksi pitkäikäinen sivilisaatio ehtii ehkä levitä useammin muualle.
Jos vaaditaan hyvin Maan kaltaista planeettaa ja elämää, sivilisaatiot ovat harvinaisa. Mutta esimerkiksi meriplaneetan elämä voi olla yleisenpää.