Wikijunior Tähtitiede/Hiiliplaneetta

Wikikirjastosta
Hiilipitoinen planeetta, jolla on savusumu-kaasukehä

Hiiliplaneetta on hiilipitoinen planeetta, jollaisia arvellaan olevan avaruudessa. Näitä olisi hyvin metallipitoisilla tähdillä.

Niissä on hiiltä yli neljä kertaa enemmän kuin happea.

Alalajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilipitoine planeetta voi olla joko "maan kaltainen", kiinteäpintainen tai

suureksi osaksi kaasumainen, jättiläisplaneetta.

Onko havaittu ?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei varmasti. 55 Cancri e on noin 1.9 kertaa maan läpimittainen.

Se kiertää hyvin lähellä keskustähteään ja on hyvin kuuma: lämpötila noin 1300-2300 C. Se saattaa olla hiiliplaneetta, muttei tästä olla varmoja.

WASP 103b saattaa olla Jupiteria muistuttava hiiliplaneetta, joka on hyvin lähellä tähteään, niin kuin WASO 12b:kin.

WASP 12b, kuuma hiilipitoinen jättiläisplaneetta.

Hiilirikas ja hiiliplaneetta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilirikkaassa planeetassa happea on alle1/3 ja hiiltä noin 2/3.

Hiiliplaneetassa happea on alle 1/5 ja hiiltä 4/5.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maata muistuttavan hiiliplaneetan ytimessä on rautaa. Vaipassa korundia, joka on hiilen ja piin yhdiste. Myös titaanokarbidia. Ylempänä saattaa olla timanttia.

Kuoressa on grafiittia ja pinnalla tervamaisia hiiliyhdisteitä. Kylmän hiiliplaneetan pinnalla voi olla nestemäistä metaania.

Tulivuorenpurkaukdet saattavat luoda korundi- ja timanttivuoria.

Kaasukehässä on hiilidioksidia, häkää ja savusumun tapaisia yhdisteitä. Tavallaan voi ajatelle hiilen korvavan monesti happea.

Hiiliplaneetan tiheys on suunnilleen sama kuin "normaalin" pii-magneisumpitoisen planeetan. Maan massaine hiiliplaneetta on silloin suunnilleen saman kokoinen.

Hiipiplaneetalla ei ole mannrliikuntoja. Korundi on on maan sisässäkin niin kovaa, ettei se virtaa suuressa paineessa ja lämpötilassa.

Elinkelpoisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiiliplaneetan syntyessä komeetta ja asteroidit eivät tuo törmätessään vettä.


Hiiliplaneetan oletetaan olevan elämälle Maata kelvottomamman. Syynä tähän on hapen ja veden pienempi määrä sekä myrkyllinen kaasukehä.

Myös mannerliikuntojen puutteen sanotaan monesti haittaavan elämää: mannerliikuntojen sanotaan tasaavan lämpötiloja,

kun ne sitovat kasvihuonekaasuja.

Toisaalta happea ja vettä saattaa olle sittenkin riittävästi, että elämää voisi tämmöiselläkin planeetalla olla. Meistä erioavien elämänmuotojen esiintymistä ei voi sulkea pois.