Wikijunior Tähtitiede/Lumipallomaa
Lumipallomaa tarkoittaa Maata, joka on kokonaan jäätynyt pinnaltaan.
Arvellaan näin käyneen joskus satoja miljoonia vuosia sitten.
Maapallo jäätyi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maa jäätyy, kun sen keskilämpötila laskee nykyisestä noin +15 C:stä -50 C:hen. Toisen näkemyksen mukaan Maa jäätyy, jos jäätiköt etenevät laajalti noin 25 asteen leveydelle. Meretkin jäätyivät syvälle, jopa yli kilometrin syvyyteen, mutta maalämpö piti osaa meristä lämpiminä. Joitain vuoria jäi jään pinnan ylle.
Milloin jäätyi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maaplalo oli suurelta osin jäässä Huron-kaudella noin 2200 miljoonaa vuotta sitten.
Mapallo jäätyi kahteen otteeseen noin 700 ja 650 miljoonaa vuotta sitten.
Jäätymisen syy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syynä saattoi ola esimerkiksi ilmakehän happipitoisuuden nousu, kun syntyi enemmän yhteyttäviä eliöitä. Happi säi metaania, joka lämmittää Maata. Mannerten asento: jättimanner päiväntasaajalla suosi jäätymistä. Myös lisäytynyt rapautuminen saattoi sitoa hiilidioksidia. Aurinko oli satoja miljoonia vuosia sitten nykyistä himmeämpi, jolloin jokinhäiriö saattoi laukaista lumipallotilan maapallolle nykyistä helpommin.
Lumipallon sulaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lumipallotila kestää noin 10 miljoonaa vuotta.
Tulivuortenpurkausten kasvihuonekaasut lopettivat alkaneet lumipallomaa-jaksot.
Palautumaton lumipalloplaneetta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aurinkokunnan ulkopuolella olevalla planeetalla saattaa käydä niin, että lumipallotila palaudu, vaikka tulivuoret purkautuvat. Tämä johtuu siitä, että kasvhuonekaasu hiilidioksidikin jäätyy niin kylmässä.
Jäätyikä Maa sittenkään aivan kokonaan ?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joidenkin mallien mukaan lumipallo-Maata ei syntynyt, lähinnä vain "loskapallo. Ehkä että jäätiköt pysähtyivät 27 asteen leveydelle. Tällöin päiväntasaajalal oli jäätöntä, mutta melko kylmää.