Wikijunior Tähtitiede/Planeettakuntien synty

Planeettakuntien synty: planeetat tiivistyvät tähteä kiertävästä kaasu- ja pölypilvestä.

Pilvi virtaa kiekkona hitaasti tähteen.

Erilaisista syntykiekoista kasautuu erilaisia planeettakuntia. Aurinkokunnassa on eri kokoisia planeettoja. Mutta monissa planeettakunnissa planeettojen koko on melko lähellä toistaan.

Kaasu- ja pölypilvestä planeetoiksi.

Alussa on pilvi, joka tiivistyy pääosin tähdeksi. Osa pilvestä jää kiertämään kiekkona tähteä. Kiekko virtaa hitaasti kohti tähteä. Kiekon pölyhitusista tiivistyy aikaa myöten yhä isompia kappaleita. Kiviä, pikkuplaneettoja ... Kaukana tähdestä kappaleet ovat jäisä, lähellä kivisiä.

Jotkut "kivet" tai "jääpallot" saattavat kasvaa hyvin isoiksi: silloin iiden vetovoima pystyy keräämään kaasua ympäriltään. Syntyy jättiläisplaneettoja.

Aikaa myöten kaasu haihtuu keskustähden säteilyyn. Pölystä enin osa häviää. Planeettakunta on muodostunut.

Mutta yhä planeettojen välillä on asteroideja, meteoroideja ja komeettoja. Näitä törmäilee yhä harvemmin planeettoihin.

Erilaisia planeettakuntia

Planeettakuntia on ainakin kolme alalajia

1) Samanlaiset: planeetat suunnilleen samankokoiset. Melko vähän syntyainetta tarvitaan. Aineen määrästä jne riippuen voi olla Kuun, Maan, supermaan ja Mini-Neptunuksen kokoisia.

2) Joissa jättiläisplaneettoja: Isoja ja pieniä planeettoja. Enemmän syntyainetta.

3) Hyvin suuria jättiläisplaneettoja. Paljon ainetta planeettojen muodostumiseen. Planeetat voivat olla soikeilla radoilla.

Elämälle parhaiten sopiva planeettakunta on nykytiedon mukaan tyyppi 2. Tämmöinenhän oma aurinkokuntamme on. Lähellä Aurinkoa pieniä kivisiä planeettoja, kaukana jäisiä ja kaasuisia jättiläisiä.

Samanlaiset sopivat monesti huonommin, koska niissä jäiset planeetat vaeltavat monesti tähden lähelle.

Suuret jättiläisplaneetta taas sinkoavat soikeilla radoillaan monesti Maan kaltaisia planeettoja pois radoiltaan.

Miksi on erilaisia planeettakuntia

Syntyvää planeettakuntaa muokkaavat ainakin nämä.

*Keskustähden massa

*Syntypilven pyöriminen

*Syntypilven lämpötila

*Syntykiekon kaasun ja pölyn määrät

*Syntykiekon koostumus

*Syntykiekon elinikä

*Lähitähtien säteily ja vetovoima

Nämä vaikuttavat mm planeettojen syntykiekon sitkoon. Suurisitkoinen kiekko on ohut, ja virtaa nopesti tähteen. Suurisitkoinen kiekko siirtää vain vähän syntyainetta planeettoihin, pienisitkoinen paljon. Pienisitkoinen elää pidenpään.

Tarkemmin

0) Keskustähden massa: pienillä tähdillä monesti pieniä, suurilla suuria planeettoja. Mutta hyvin suurilla tähdillä monesti ei planeettoja, kun ne eivät ehdi muodostua. Suuri tähti kun syntyy nopeasti, ja puhaltaa planeettojen syntyainetta paljon pois melko alussa.

1) Suuri pölyn määrä, vähemmän suurempia planeettoja. Pieni pölyn määrä, enemmän pienempiä planeettoja.

2) Suuri kaasun määrä, useammin jättiläisplaneettoja.

4) Pitkään elävä kaasu - ja pölykiekko tuottaa monesti suurempia planeettoja, usein lähemmäs tähteä. Lyhytikäinen kaasukiekko jättää planeettat monesti kauas, ja ne voivat olla suuriakin, jos kaasua on paljon.

5) Suurisitkoinen kaasu ajaa planeettoja hyvin lähelle tähteä (monesti näin). Sitko tarkoittaa kaasun sisäistä kitkaa: kuumempi kaasu sitkoisempaa. Monesti vähäpölyisempi kaasu on kuumempaa.

3) Läheisen tähden säteily planeettojen syntyä. Esim läheisen tähden kuumennus vähentää kaasun määrää ja pienentää planeettoja kokoa. Tämän mukaan syntyvissä tähtijoukoissa planeetta olisvat useammin pienempiä kuin enemmän erillään syntyvillä tähdillä.

6) Lähellä oleva tähti voi vetovoimallaan rajoittaa planeettojen syntyä: hävittää kiekon tietyn säteen ulkopuolelta, ohentaa kiekkoa, jopa hajotata planeettakunnan. Voi käydä että jättiläisplaneettoja ei synny

Läheltä kulkevan tähden vetovoima voi kasata planeettoja yhteen soikeille radoille