Wikijunior Tähtitiede/Planetesimaali
.jpg)
Planetesimaali on pieni taivaankappale, joista planeettojen sanotaan syntyneen. Planetesimaalien läpimitta lienee ollut 1-100 km luokkaa.
Silloin ne ovat asteroidien ja komeettojen kokoisia. Nämä saattavat ollakin jäljelle jääneitä planetesimaaleja.
Useimmat planetesimaalit kasvoivat tutkijoiden mukaan aurinkokunnan synnyssä asteroidin kokoisiksi, noin 100 - 1000 km läpimittaisiksi palneettojen alkioiksi.
Tutkijat eivät silti tunne planetesimaalien syntytapaa.
Pölystä planetesimaaleiksi ?
Kun Aurinko syntyi, siltä kiersi kaasusta ja pölystä koostuva kiekko.
Tutkijat pystyvät selittämään hyvin pienten pölyhitusten kasautumisen noin millimetrin-metrin kokoisiksi jyväsiksi tai kivenmurikoksi.
Mutta näiden kasautuminen suuremmiksi on ongelma: osaset helposti kimpoavat toisistaan tai hajoavat.
Kun kaksi kiven kokoista kapapletta kohtaa toisensa jollain nopeudela voi käydä näin.
1) Jos nopeus on hyvin pieni, kivet jäävät toisensa lähelle yhteen,
2) Keskinkertainen nopeus: kivet kimpoavat toisistaan
3) Suuri nopeus: kivet hajoavat
Ratkaisuehdotuksia
Ehdotuksia planetesimalaien syntyä edistäviksi asioiksi.
1) Kiven kokoisten kappaleiden huokoinnen rakenne edistää tiettyn rajaan niiden yhteen liittymistä. Iso huokoinne "kivi" voi imaista sisäöänsä melko nopeastikin liikkuvan pienemmän kiven hajoamatta.
1) Jos kiviä ja pölyä oli hyvin tiheässä, ja kaasun pyörieisyys vähäistä, pölyn ja kivien vetovoima ajoi hitusia yhteen planetesimaaleiksi: niin sanottu virtausepävakaisuus.
2) Niin sanottujen tiivistymisvyöhykkeiden, sim jään jäätymis- sulamisrjan lähellä tapahtui toistuvaa jäätyä sulaa jäätyä sulaa mikä hitsasi osasia yhteen.
3) Alhaisia nopeuksia on varsinkin kaukana Auringosta tai tähdestä. Kaasun jarrutus voi luoda alhaisia keskinäisä nopeuksia.
4) Hiilipitoiset aineet hitsasivat kappaleita yhteen: sopivalla nopeudella törmäävät kappaleet jäivät kiinni kuin täi tervaan