Wikijunior Tähtitiede/Spektriluokka

Spektriluokka (myös spektrityyppi) on tähtityyppi, joka riippuu tähden lämpötilasta ja muista ominaisuuksista.

Se päätellään tähden spektristä. Spektri syntyy, kun tähden valo hajotetaan eri aallonpituuksiin prismalla tai hilalla.

Spektri riippuu pääosin tähden pintalämpötilasta. Lämpötila vaikuttaa myös tähden väriin.

Auringon spektrityyppi on G2V.

Spektrityyppien isot kirjaimet

Spektriluokat eivät ole aakkosjärjestyksessä, ne menenvät kuumemmasta kylmempään

O, B, A, F , G, K, M.

Näitä kylmempiä ovat ruskeat kääpiöt L, T ja Y. Lisäksi on harvinaisia luokkia esim W, C.

Auringon spektrityyppi

Aurinko on keltainen tähti , jonka pintalämpötila on noin 5785 Kelvin-astetta. Sen spekriluokka on G2.

Aurinko on pääsarjan tähti

Tarkemmin Aurinko on keltainen pääsarjan tähti. Silloin se on spektrityyppiä G2 V.

V on tähden kirkkausluokka, joka on pääsarjan tähdellä V.

Spektrin perusominaisuudet

Katkuva spektri on sateenkaaren värit

Imeytymisviivat eli absorptioviivat ovat jatkuvan spektrin päällä olevia tummia viivoja

Emissioviivat ovat kirkkaita viivoja, jotka erioavat jatkuvasta spetristä

Lisämääreitä

Lisäkirjaimia käytetään.

Esimerkiksi punaisen kääpiötähden spektri voi olla vaikkapa M5eV. Tässä e tarkoittaa emissioviivoja.

Emissioviiva on kirkas spektriviiva. Useimmat tähtien spektriviivat ovat tummia absorptioviivoja.

Muutamia lisämääreitä:

e - emissioviivoja (hohtavia viivoja)

m - joitain metalleja paljon

p - spektri ei normaali

n - sumumaisia viivoja

s - imeytymisviivat teräviä

k - spektrissä Maan ja tähden välissä olevan tähtienvälisen aineiden piirteitä

Eri spektriluokkien pääsarjan tähdet

Pääsarja on pisin ajanjakso tähden kehityksessä. Aurinko pysyy pääsarjassa miljardeja vuosia. Kelvinaste K on 273 astetta isompi kuin Celsiusaste. Aurinko on luokan G2V pääsarjan tähti. Sen pintalämpötila on noin 5785 K.

Luokka	Lämpötila	Meille näkyvä väri	Todellinen väri	Massa (Auringon massaa)	Säde (Auringon sädettä)	Säteilyn tuotto ( Aurinkoa )	Vedyn viivat	Osuus % Pääsarjan tähdistä
O	30 000–60 000 K	sininen	sininen	> 16 M_☉	> 6,6 R_☉	30 000 L_☉	Heikot	~0,00003 %
B	10 000–30 000 K	sininen-sinivalkea	sinivalkea	2,1–16 M_☉	1,8–6,6 R_☉	25 – 30 000 L_☉	Keskinkertaiset	0,13 %
A	7 500–10 000 K	valkea	valkea	1,4–2,1 M_☉	1,4–1,8 R_☉	5–25 L_☉	Vahvat	0,6 %
F	6 000–7 500 K	keltavalkea	valkea	1,04–1,4 M_☉	1,15–1,4 R_☉	0,6–1,5 L_☉	Keskivahvat	3 %
G	5 000–6 000 K	keltainen	keltavalkea	0,8–1,04 M_☉	0,96–1,15 R_☉	1,5–5 L_☉	Heikot	7,6 %
K	3 500–5 000 K	oranssi	keltaoranssi	0,45–0,8 M_☉	0,7–0,96 R_☉	0,08–0,6 L_☉	Hyvin heikot	12,1 %
M	2 000–3 500 K	punainen	oranssinpunainen	< 0,45 M_☉	< 0,7 R_☉	< 0,08 L_☉	Hyvin heikot	76,45 %

Tähtien kirkkausluokat

Lueteltu kirkkausluokka, sen lyhenne, esimerkkitähtiä

Hyperjättiläinen 0 tai Ia+ Rho Cassiopeiae
Ylijättiläinen I Deneb, Betelgeuse, jaetaan kirkkaisiin 1b esim Rigel, himmeämpiin Ib Antares, näiden välissä Iab esim Gamma Cygni
Kirkas jättiläinen II Alfa Herculis, Beta Leporis
Jättiläinen III Arcturus, Capella, Mira
Alijättiläinen IV Achernar, Spica, Menkalinan
Pääsarjan tähti V Esim Aurinko, Proxima
Alikääpiö VI tai sd Kapteynin tähti , Myy Cassiopeiae A
Valkea kääpiö VII tai wd esim Sirius B