Wikijunior Tähtitiede/Supermaapallo

Wikikirjastosta

Supermaapallo eli supermaa on Maata suurempi, mutta Neptunusta pienempi planeetta. Nämä ovat muilla tähdillä kuin Auringolla yleisiä.

Supermaapallon maassa on yleensä välillä 2 - 10 maan massaa.

Maata muistuttavan supermaapallon säteen yläraja on noin 1.5 Maan sädettä.

Tutkijoiden mukaan monet supermaapallot ovat ikään kuin kesken jääneitä jättiläisplaneettoja: kivisen ytimen ympärillä on paljon haihtuvia aineita.

Tämmöisen säde on monesti 1.5-3 Maan sädettä.

Taiteilijan kuva supermaapallosta, jonka pintaa peittää vesi.

Kiviset ja vetiset supermaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havaintojen mukaan supermaapalloja on karkeasti ottaen kahdenlaisia

  • Kiviset: muistuttavat Aurinkokunnan sisäplaneettoja, mutta suurempia ja tiheämpiä. Säde monesti 1.2 - 1.6 Maan sädettä. Usein alle 1.4 maan säteiset supermaapllot ovat varmemmin kivisiä.
  • Vetiset tai kaasuiset: Kivisen ytimen ympärillä suuri vesi jää tai kaasuvaippa. Niin ollen sisältävät paljon helposti haihtuvia aineita. Säde monesti 1.6 - 2.8 Maan sädettä. Vetisen supermaan säde on monesti noin 1.5 kertaa suurempi, kuin vastaavan massaisen kivisen supermaan olisi. Vettä voi olla vain melko "vähän", 10%, tai hyvin paljon yli 50%.
Supermaapallo on säteeltään ja massaltaan Maan ja Neptunuksen välillä.

Voisiko niillä olla elämää ?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Supermaa ei välttämättä ole elämälle kelvollinen: se voi olla liian kuuma tai kylmä. Mutat entä jos lämpötila on sopiva? Yhä riippuu monista asioista, onko elämää.

Vetinen supermaa saattaa kelvata elämälle, jos sen syvän meren pohjassa ei ole paljoa jäätä. mutta Maan kaltaiselle elämälle se lie huono.

Maata muistuttava, Maata hieman isompi supermaa saattaa olla elämälle Maata sopivampi. Näin vaikka supermaissa ovat tulivuorenpurkaukset ja maanjäristykset yleisempiä kuin Maassa.

Supermaan painovoima on Maata suurempi. Ihmisten on siellä silloin hankala liikkua. Mutta siellä syntyneelle mahdolliselle elämälle tämä ei liene ongelma.

Ilmakehän paine on suurempi. Raskaan Maan kaltaisen planeetan kaasukehässä voi olla helpommin myrkyllisiä kaasuja kuin Maassa.

Supermaan mannerliikunnot voivat puuttua kokonaan. Tämä saattaa rajoittaa planeetan elämälle sopivuutta.

Supermaan kemiallinen koostumus voi poiketa Maasta, vaikka onkin kiinteä. Voi olla siten elämälle sopimaton.

Eri tyyppisiä supermaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahdollisia supermaiden tyyppejä ovat muun muassa.

Vetisen supermaan oletettu rakenne "räjäytyskuvana" Sisinpänä nikkelirautaydin. Sen ulkopuolella kivivaippa Sen jälkeen vesikerros, jossa voi olla jääkerros tai jääkerroksia. Tämän yllä pilvien alla oleva kaasukehä. Uloin kerros ylempi kaasukehä.

Valtameriplaneetta on kuin suuri maapallo, jolla on ympärillään kymmenien, jopa satojen kilometrien paksuinen valtameri.

Kiinteän kamaran elämää tällä ei ole, ehkä meren pohjan elämää.

Kaasukääpiö tai mini-Neptunus on 1.5-10 Maan massainen planeetta, jolla on hyvin paksu kaasukehä. Säde 2-4 Maan sädettä yleensä. Ytimessä on kiveä ja jäätä. Tämmöisen ei olettaa elämälle soveltuvan.

Kivinen planeetta, vähän vettä, mutta paksu kaasukehä.

Jäinen supermaa. Kaukana kekustähdestään. Ehkä hiilivetymeriä.

Hycean-planeetta: valtameriplaneetta, jolla on paksu vetykaasukehä. Tavallaan valtameriplaneetan ja mini-Naptunuksen välimuoto.

Kuuma supermaa on lähellä tähteään: elämälle sopimaton. Kaasukehä voi olla haihtumassa tai haihtunut pois.

Jos vain kiveä jäänyt jäljelle, on ns ktooninen planeetta.

Supermaan kokoinen hiiliplaneetta: Supermaa, jonka sisuksisa paljon hiiliyhdisteitä ja pinnalla ehkä vähemmän vettä. Ei läheskään niin hyvä elämlle kuin Maa.

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vesimaailma Kepler 138 d, säde noin 1.5 Maan massaa, massa noin 2.3 Maan massaa. Ns "vähävetinen supermaa", vettä "vain" 10 prosenttia massasta.