Wikijunior Uskonto/Kansan temppeli

Wikikirjastosta

Kansan temppeli oli yhdysvaltalaisen James "Jim" Jonesin johtama kultti. Jones pyrki luomaan sosialistisen yhteisön, joissa vallitsi rotujen välinen tasa-arvo. Tämä epäonnistui. Liikkeestä kehittyi poliittis-uskonnollinen kultti. Jumalaksi julistautunut Jones käytti itsevaltiaan tavoin mahtiaan.

Lähes 900 lahkolaista kuoli Guayanassa yhdistetyssä joukko(itse)murhassa. Tapaus järkytti koko maailmaa. Tämän takia Jonesin Kansan temppeli oli vaarallinen kultti.

Alkuajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jim Jones.

James Warren "Jim" Jones kiinnostui 1951 sosialismista. Se oli tuohon aikaan vainottua Yhdysvalloissa. Jones joutui poliisikuulusteluihin. Niinpä Jones päätti liittyä johonkin kirkkoon levittääkseen sen kautta sosialismia. 50-luvulla Jones alkoi esiintyä helluntailaistyyppisenä saarnaajana ja uskolla parantajana Indianopolisissa. Jones pyrki saamaan ihmisiä ja rahaa liikkeeseensä.

Jonesin perustaman seurakunnan nimeksi vakiintui pian Kansan temppeli. Se harjoitti uskonnon lisäksi myös sosiaalityötä: vanhainkoti, ilmainen ravintola köyhille, rotujen välinen tasa-arvo. Monet liikkeeseen liittyneistä olivat mustia. Jones pelkäsi ydinsotaa.

Jones kävi välillä kehitysaputyössä Brasiliassa. Hän siirsi vuonna 1965 liikkeen päämajan Kaliforniaan. Kansan temppeli perusti syrjäytyneille hoitokoteja. Jäsenmäärä kasvoi nopeasti.

Vaikeudet alkavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jones muuttui aikaa myöten entistä määräilevämmäksi. Hänestä tuli jumalan asemassa oleva itsevaltias. Liikkeestä ei saanut lähteä pois. Eri tavoin ajattelijoita hakattiin. Jones esiintyi sairaiden parantajana ja ajatusten lukijana. Jones sai tietoja ihmisten ajatuksista muun muassa tonkimalla näiden roskakoreja. Jonesin liike oli muuttunut kultiksi. Jones käytti huumeita.

Julkisuuteen levisi tietoja jäsenten pahoinpitelyistä ja mahdollisista rahaepäselvyyksistä. Eronneet myös epäilivät Jonesin jumalallisia kykyjä.

Eräs lehti päätti vuonna 1972 julkaista Jonesin kulttia koskevan artikkelisarjan. Jones nosti lehteä vastaan mielenosoitukset. Lehti sai vain puolet artikkeleista julkaistua.

Liikkeessä oli erimielisyyksiä: Eräät kannattivat suoraa aseellista toimintaa sosialismin luomiseksi.

Nämä erosivat vuonna 1973. Liike piti nyt Yhdysvaltain hallitusta, eronneita ja lehdistöä vihollisinaan.

Liikkeen hajoamisen uhka ja lehdistön syytökset saivat Jonesin jo tässä vaiheessa suunnittelemaan joukkoitsemurhaa.

Vuonna 1973 syntyi idea sosialistisesta paratiisista, joka oli kaukana ydintuhon uhasta.

Kun kaksi liikkeen johtoryhmän jäsentä erosi, tämä edisti liikkeen muuttoa Guayanaan.

Liike osti vuonna 1974 maapalan Guayanasta metsän keskeltä.

Vuonna 1975 Kansan temppeli auttoi demokraattien George Mosconen pääsemään San Franciscon pormestariksi. Jopa varapresidenttiehdokas Walter Mondale ylisti julkisesti liikettä. Toisaalta liikkeestä eronneet perustivat 1975 ryhmän, joka vaati muun muassa liikkeeseen jääneitä lapsia takaisin vanhemmilleen.

Vuonna 1976 Jones julistautui avoimesti ateistiksi ja kommunistiksi.

Monet poliitikot vetivät tukensa liikeeltä vuonna 1977.

Jonestown[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuona 1978 liike muutti ympäristön kielteisen suhtautumisen takia Guayanaan. Sinne Jones rakennutti asutuskeskuksen, Jonestownin.

Se oli virallisesti "Kansan temppelin maatalousprojekti". Liike mainosti Jonestownia Yhdysvalloissa "lempeänä paratiisina" ja "mustien turvapaikkana".

Elämä oli siellä raskasta kuumassa tropiikissa. Pitkät päivät kuluivat peltotöissä ja rakennuspuuhissa. Ruoka oli lähinnä pelkkää riisiä. Elettiin nälässä. Kuri oli kova. Vartijat estivät pakenemasta. Vapaa-aika kului sosialismin opiskelussa.

Jones asui paviljongissa, monet tavalliset liikkeen jäsenet pienissä taloissa.

Suurin osa Jonestownin asukkaista oli mustia, ja näistä suurin osa naisia.

Jones kehitti kultin taivaaseen ottamisesta joukkoitsemurhan avulla. Joukkoitsemurhaa, viidakkoon pakenemista jne. harjoiteltiin. Näitä harjoituksia kutsuttiin "Valkeiksi öiksi". Yhdysvalloissa oltiin huolissaan oloista Jonewtownissa. Jonesin terveys huononi: hän epäili keuhkosairautta ja söi paljon lääkkeitä. Jones myös pelkäsi ulkomaailman uhkaavan Jonestownia.

Joukkomurha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Senaattori Leo Ryan tuli marrskuussa 1978 Guayanaan tutkimaan millaiset olot Jonestownissa ovat. Ne näyttivät Ryanista hyviltä, vaikka yksi kultin jäsen yritti hyökätä ryhmän kimppuun.

Juhlittiin. Ryanin mukaan lähti 18 liikkeen jäsentä. Jones koetti rahalla saada näitä jäämään.

Yhdysvaltain sotilaat käsittelevät Jonestownissa kuolleiden ruumisarkkuja.

Liikkeen vartijat seurasivat Ryania Port Kaituman lentokentälle. Traktorista ja peräkärrystä nousseen Punaisen prikaatin jäsenet ampuivat Ryanin ja muutamia muita, sekä haavoittivat monia.

Nyt oli selvää, että Jones joutuisi rikossyytteisiin ja hänen kunniansa mennyt iäksi. Jones kertoi kannattajilleen vihollisen tappavan ja kiduttavan jonestownilaisia.

Näin Jones päätti juottaa seuraajilleen myrkkyä ja surmata itsensä. Lapset joivat itkien ja tuskasta kirkuen myrkkyä. Monikaan ei vapaaehtoisesti myrkkyä juonut. Vartijat käskivät juomaan sitä aseella uhaten. Ihmiset kuolivat myrkkyyn alle 20 minuutissa. Vartijat ampuivat pakoa yrittäneet. Noin 2/3 kuoli myrkkyyn, muut juomalla ja kuristamalla. Kuolleista noin kolmasosa oli lapsia tai nuoria. Jones soitti joukkomurhan aikana julistustaan nauhalta. Jonesia oli ammuttu, kun hänen ruumiinsa löytyi.

Vain 32 pelastui joukkoitsemurhasta, joka oli pikemminkin joukkomurha.

Eräs pelastuneista oli sängyn alle nukahtanut vanha nainen.