Siirry sisältöön

Wikijunior Uskonto/Vapaamuurarit

Wikikirjastosta
Vapaamuurarien yleisin tunnus on suorakulma ja harppi.

Vapaamuurarit on ulospäin yleisuskonnollinen liike, joka pyrkii edistämään hyvän toteutumista ihmiskunnassa.

Liikkeen alkuperä on keskiajan kirkon muurareiden ammattikilloissa. Yleensä vapaamuurarilta vaaditaan uskoa johonkin jumalaan eikä saa olla rikostuomioita. Perinteisen vapaamuurarin on oltava vapaa, itsensä elättävä mies.

Vapaamuurarit harjoittavat laajaa hyväntekeväisyyttä.

Vapaamuurarien temppeli on nimeltään loosi. Looseissa on erilaisia tunnuskuvia, joilla on oma merkityksensä. Tunnetuin vapaamuurarien tunnus on harppi ja suorakulma. Ssen sisällä oleva G tarkoittaa geometriaa.

Vapaamuurareihin liittyminen ja liikkeessä yleneminen mestariksi vaatii erilaisten riittien, menojen käymistä läpi.

Vapaamuurarien ajatus on mietiskely ja henkinen kehittyminen: tätä verrataan rosoisen kiven hiomiseen.

Vapaamuurarit ovat kautta historian kohdaneet epäluuloa, vieroksuntaa, pelkoa ja vainoa. Vapaamuurarien on monesti ajateltu vastustavan yhteiskuntaa ja valtauskontoa.

Vapaamuurarien on Suomessakin ulkopuolisten silmissä katsottu synnyttävän joskus yhteiskunnan kokonaisetua vastaan toimivia "hyvä veli"-verkostoja. Vapaamuurareita on monesti, usein perättömästi, pidetty salaliittona jolla on kaikenlaisa laittomia tai muuten epämääräisiä tarkoituksia.

Internetin aikakaudella vapaamuurarit ovat pyrkineet avoimempaan tiedotukseen kuin aiemmin.

Vapaamuurarit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alankomaissa sijaitseva vapaamuurarien temppeli, jossa on egyptiläisiltä peritty tunnus: silmä kolmion sisällä.

Vapaamuurarien arvoja ovat aattellisuus, veljeys, avoimuus ja suvaitsevaisuus, ja myös mm oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja avuliaisuus. Vapaamuurarit korostavat hiljentymistä ja mietiskelyä.

Järjestö tunnetaan harjoittamastaan hyväntekeväisyydestä.

Vapaamuurarin on yleensä uskottava korkeampaan maailmaa hallitsevaan olentoon, eikä saa olla lainrikkoja. Perinteisessä vapaamuurarien suuntauksessa vapaamuurari on aina mies, hyvissä sielun voimissa, elättää itsensä ja parheensä. Vapaamuurariksi pääseminen vaatii suosittelijoita, soveltuvuutta ja paikallisten vapaamuurarien yksimielisen hyväksynnän.

vapaamuurareista voi erota. Vapaamuurareista erotetaan, jos jäsen on tehnyt rikoksen.

Vapaamuurarien alkuperä on keskiajan kirkonrakentajien ammattiseuroissa.

Vapaamuurarit on Euroopassa syntynyt salaseura, jolla on omat uskonnollista muistuttavat menonsa. Vapaamuurareiden temppeleitä kutsutaan looseiksi. Vapaamuurareilla ei ole keskusjohtoa. Opillisesti liike jakautuu erilaisiin riitteihin. Vapaamuurareilla on kolmea arvoasteita: oppilas, veli ja mestari. Suomessa mestariksi pääsee yleensä noin 1.5 vuodessa. Temppeleissä olevat kuviot kuvaavat vapaamuurareille tärkeitä asioita.

Ulkopuoliset ovat monesti suhtautuneet liikkeeseen epäluuloisesti ja kielteisesti sen suljetun luonteen takia. Julkisuudessa on paljon väärääkin tietoa vapaamuurareista. Vapaamuurareita on väitetty mm hyvä-veliverkoksi tai salaliitoksi, jolla on hämäriä tavoitteita.

Suhde uskontoon ja politiikkaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaamuurarit eivät vaadi tiettyyn uskontoon kuulumista. Yleensä vaativat uskoa korkeampaan olentoon, usein jumalaan. Vapaamuurarit eivät yleensä sitoudu politiikkaan. Mutta he kannattavat melko suurta vapautta. Monet itsevaltaiset hallinnot ovat vieroksuneet vapaamuurareita. Samoin valtakirkot ovat katsoneet liikettä karsaasti.

Joidenkin eronneiden kertomuksen mukaan Suomen vapaamuurareilla on 3 astetta, yhteensä 33 astetta. Edistyneessä vapaamuurareissa yhdistellään kristinuskoon muita aineksia. Tämän mukaan vapaamuurarit olisivat moniportainen kultti, joka olisi varsin kaukana kristillisyydestä.

Alkuperä: keskiajan muurarikillat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Usein on johdettu vapaamuurraien historia vanhan ajan Egyptiin ja/tai antiikin Kreikkaan. Tämä lienee jälkikäteen tapahtunutta historian uudelleen kirjoittamista, joka tapahtui vuoden 1723 vapaamuurarien sääntöjä laadittaessa.

Vapaamuurarien alkuperä on keskiaikaisissa muurareissa, jotka rakensivat kirkkoja. Nämä kuuluivat muurarien kiltaan. Kilta oli tuon ajan ammattiyhdistys. Kirkkorakentajat jakoivat ammattisalaisuuksia keskenään. Ensimmäisen kerran nämä mainitaan 1300-luvulla. Valistuksen ajalla killat alkoivat tukea kumoukselliseksi koettuja tasa-arvoaatteita.

Vapaamuurarius muotoutuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aaattellinen vapaamuuraius muotoutui Englannissa vuosina 1580-1630. keskiajan killat olivat hiipumassa, ja renessanssin tuomat uudet aatevirtaukset ottivat mm nämä suojapaikoikseen.

Vapaamuurarit olivat 1600-luvun Englannissa vastaliike ajan ahdistavalle kulttuurille, jota sävittivät poliittiset ja uskonnolliset sodat ja riidat ja tähän liittyvä painostus. Varomattomista sanoista saattoi joutua vankeuteen tai jopa menettää henkensä. Syntyi tarvetta vapaaseen keskusteluun kahvihuoneissa ym. Suljetuissa piireissä jota muotoutuvat vapaamuurarit edustivat, saattoi luotettavien henkilöiden kanssa keskustella kiinnostavista kysmyksistä. Nämä olivat deismiä, valistusaatteita ja mystiikkaa, mm ruusuristiläisyyttä.

Vapaan ajattelut kannattajat kokoontuivat alussa muurarikillan suojiin Englannissa, josta vapaamuurarit syntyivät. Järjestössä vältettiin uskonnollista kiistelyä tuona uskonriitojen ja sotien aikana. Paikkansa ei pidä väite, jonka mukaan liike olisi alkanut Skotlannissa. Vapaamuurareihin liittyi uskonriidoissa eri puolilla olleita. Vainojen pelossa loosien toiminta salattiin.

Vapaamuuriudessa on seuraavien vaikutusta: valistus, humanismi, deismi, ruusuristiläisyys, gnostilaisuus, kabbala, mysteeriuskonnot, juutalaisuus, kristinusko ja legendat .

Ensimmäiset nykyisen tyyppiset vapaamuurariliikkeen loosit perustettiin Englannissa 1700-luvun alkupuolella. Vuonna 1715 olot Lontoossa vapautuvivat niin, että loosit saattoivat toimia julkisemmin. Lontoon suurloosi perustettiin vuonna 1717. Säännöt laadittiin 1723. vapaamuurariliike levisi nopeasti moniin maihin mm kauppiaiden ja merimiesten mukana.

Vapaamuurariliike myös hajosi hieman erilaisia riitejä harjoittaviin haarautumiin. Mitään kansainvälistä keskusjohtoa ei liikeellä ole.

Monet Yhdysvaltain 1800-luvun presidentit olivat vapaamuurareita.

Enimmillään useita prosentteja Yhdysvaltain miehistä oli vapaamuurareita: liike levisi muuallekin kuin hyvin toimeentulevien keskuuteen.

Monissa maissa vapaamuurarien jäsenmäärä saavutti huippunsa joslus 1950- ja 1960, luvuilla. Tämän jälkeen jäsenmäärä on laskenut Yhdysvalloissa malko jyrkästi, Suomessa lovemmin.

Muut kuin perinteiset vapaamuurarit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo 1800-luvulla syntyi naisten vapaamuurarijärjestöjä.

Vuonna 1893 perustetiin Pariisissa miehille ja naisille yhteinen vapaamuurarijärjestö nimeltä Le Droit Humain, LDH. Se syntyi kun loosiin tyytymättömiä erosi perinteisestä vapaamuurarijärjestöstä.

Le Droit-järjestön tavoitteena oli taata vapaamuuraritoiminta kaikille sukupuolesta, rodusta, uskonnosta jne riippumatta. Toisaalta LDH on ajanut enemmän yhteiskunnallista toimijuutta kuin politiikasta irti pysyttelevät perinteiset. Perinteisemmät vapaamuurarrijärjestät ovat suhtautuneet La Droit Huomainin tyyppisiin "epäsäännöllisiin" järjestöihin epäluuloisesti, jopa kielteisesti. LDH: n jäsenet eivät saa vierailla perinteisten looshien kokouksissa.

Suomeen liike levisi jo 1756. Kun Suomi joutui Venäjän vallan alle, maa kielsi liikkeen toiminnan.

Myös naisia hyväksyvä vapaamuurarijärlestö LDH on toiminut Suomessa vuodesta 1920, enen kuin perinteisemmät saivat toimintansa pystyyn.

Suomen suurloosi perustettiin 1923.

Muun muassa säveltäjä Jean Sibelius ja presidentti Risto Ryti olivat vapaamuurareita. Suomessa on noin 9000 vapaamuuraria 180 loosissa. Näistä suurin osa on ns perinteisiä.

Suomessa vapaamuurarius ei ole niin näkyvää kuin monissa muissa maissa.

Suomen vapaamuurarit harjoittavat hyväntekeväisyyttä. Jäsenistä on suurin osa merkittävissä asemissa, mutta jäseneksi pääsee "tolkun mies" jonka liike hyväksyy.

Suomessa toimii myös ruotsinkielisä vapaamuurareita. Nämä vaativat kristillistä uskoa jäsenyyteen.

Suomen LDH:ssa on nykyään 170 jäsentä.

Vapaamuurarit ovat suljettu järjestö, johon ulkopuolisten on aina ollut helppo suhtautua hyvin epäluuloisesti.

Vapaamuurarien on monesti epäilty toimivan "hyvä veli"-kerhon tavoin. Tämä tarkoittaa sitä, että vapaamuurari suosisi toista vapaamuuraria, syrjisi ulkopuolisia. Sääntöjen mukaan järjestöön ei pidä liittyä tavoitellakseen poliittista tai taloudellista etua.

Esim vapaamuurari väitetysti tekisi liike-elämässä hyödyllisiä sopimuksia mieluummin toisen vapaamuurarin kuin liikkeen ulkopuolisen kanssa.

Itävallassa ja Iso-Britanniassa vapaamuurarien on epäilty vastoin liikkeen periaatteita peitelleen toisten vapaamuurarien tekemiä tai epäiltyjä laittomuuksia. Myös Suomessa on epäilyjä tämä tyyppisistä vapaamuurareihin kohdistettu. Mutta ei ole kyetty todistamaan.

Salaliittoväitteitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaamuurareista, jos mistä ryhmästä on kuultu ja kuulee yhä puhuttavan kaikenlaisia perättömiä salaliittoväitteitä.

Vapaamuurareita on epäilty kultiksi tai lahkoksi, joka ajaisi hämäriä asioita. Tämän mukaan järjestön todelliset tavoitteet olisivat Suomessakin vain kourallisen korkea-asteisimpien vapaamiuurarien tiedossa. Vapaamuurareiden on väitetty jopa hallitsevan maailmaa tai tavoittelevan tätä. Vapaamuurareiden on väitetty mm olleneen Mozartin ja presidentti Kennedyn kuoleman takana. Näin vaikka vapaamuurarien säännöt kieltävät laittomuudet.

Suomessa ovat liikekesstä eronneet Pertti Jotuni ja Juhani Julin väittäneet 1800-luvulla esitetyn ajatuksen mukaan, että ylin jumala olisi Liikkeessä langennut enkeli Lucifer. Tämä väite on kuitenkin jo 1800-luvilla vääräksi osoitettu.

Joitain vapaamuurareita on epäilty tai syytetty rikollisuudesta. Italian P2-looshia on epäilty murhista. Ranskassa viranomaiset syyttivät erään Athanor-loosin jäseniä murhasta, pahoinpitelyistä, tuhopoltoista ja muista rikokista. Näiden motiivi olisi ollut kilpailu liike-elämässä loosin jäsenen kanssa, kosto viranomaisyhteistyöstä ja maksamattomat velat.

  • Salaseura on yhdistys, joka salailee keskuudessaan tapahtuvia asioita, jotka ovat monesti uskonnollisia kulttimenoja.
  • Loosi, looshi, looši, loossi: tässä vapaamuurarien paikallinen osasto. Tulee englannin kielen sanasta lodge, työmaakoppi.