Wikijunior Uskonto/Vapaamuurarit

Vapaamuurarit on ulospäin yleisuskonnollinen liike, joka pyrkii edistämään hyvän toteutumista ihmiskunnassa. Liikkeen alkuperä on keskiajan kirkon muurareiden ammattikilloissa. Yleensä vapaamuurarilta vaaditaan uskoa johonkin jumalaan eikä saa olla rikostuomioita. Perinteisen vapaamuurarin on oltava vapaa, itsensä elättävä mies.

Vapaamuurarit harjoittavat laajaa hyväntekeväisyyttä.

Vapaamuurarien temppeli on nimeltään loosi. Looseissa on erilaisia tunnuskuvia, joilla on oma merkityksensä. Tunnetuin vapaamuurarien tunnus on harppi ja suorakulma. Ssen sisällä oleva G tarkoittaa geometriaa.

Vapaamuurareihin liittyminen ja liikkeessä yleneminen mestariksi vaatii erilaisten riittien, menojen käymistä läpi.

Vapaamuurarien ajatus on mietiskely ja henkinen kehittyminen: tätä verrataan rosoisen kiven hiomiseen.

Vapaamuurarit ovat kautta historian kohdaneet epäluuloa, vieroksuntaa, pelkoa ja vainoa. Vapaamuurarien on monesti ajateltu vastustavan yhteiskuntaa ja valtauskontoa.

Vapaamuurarien on Suomessakin ulkopuolisten silmissä katsottu synnyttävän joskus yhteiskunnan kokonaisetua vastaan toimivia "hyvä veli"-verkostoja. Vapaamuurareita on monesti, usein perättömästi, pidetty salaliittona jolla on kaikenlaisa laittomia tai muuten epämääräisiä tarkoituksia.

Internetin aikakaudella vapaamuurarit ovat pyrkineet avoimempaan tiedotukseen kuin aiemmin.

Vapaamuurarit

Alankomaissa sijaitseva vapaamuurarien temppeli, jossa on egyptiläisiltä peritty tunnus: silmä kolmion sisällä.

Vapaamuurarien arvoja ovat aattellisuus, veljeys, avoimuus ja suvaitsevaisuus, ja myös mm oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja avuliaisuus. Vapaamuurarit korostavat hiljentymistä ja mietiskelyä.

Järjestö tunnetaan harjoittamastaan hyväntekeväisyydestä.

Vapaamuurarin on yleensä uskottava korkeampaan maailmaa hallitsevaan olentoon, eikä saa olla lainrikkoja. Perinteisessä vapaamuurarien suuntauksessa vapaamuurari on aina mies, hyvissä sielun voimissa, elättää itsensä ja parheensä. Vapaamuurariksi pääseminen vaatii suosittelijoita, soveltuvuutta ja paikallisten vapaamuurarien yksimielisen hyväksynnän.

Vapaamuurarien alkuperä on keskiajan kirkonrakentajien ammattiseuroissa.

Vapaamuurarit on Euroopassa syntynyt salaseura, jolla on omat uskonnollista muistuttavat menonsa. Vapaamuurareiden temppeleitä kutsutaan looseiksi. Vapaamuurareilla ei ole keskusjohtoa. Opillisesti liike jakautuu erilaisiin riitteihin. Vapaamuurareilla on kolmaearvoasteita: oppilas, veli ja mestari. Suomessa mestariksi pääsee yleensä noin 1.5 vuodessa. Temppeleissä olevaty kuviot kuvaavat vapaamuurareille tärkeitä asioita.

Ulkopuoliset ovat monesti suhtautuneet liikkeeseen epäluuloisesti ja kielteisesti sen suljetun luonteen takia. Julkisuudessa on paljon väärääkin tietoa vapaamuurareista. Vapaamuurareita on väitetty mm hyvä-veliverkoksi tai salaliitoksi, jolla on hämäriä tavoitteita.

Suhde uskontoon ja politiikkaan

Vapaamuurarit eivät vaadi tiettyyn uskontoon kuulumista. Yleensä vaativat uskoa korkeampaan olentoon, usein jumalaan. Vapaamuurarit eivät yleensä sitoudu politiikkaan. Mutta he kannattavat melko suurta vapautta. Monet itsevaltaiset hallinnot ovat vieroksuneet vapaamuurareita. Samoin valtakirkot ovat katsoneet liikettä karsaasti.

Joidenkin eronneiden kertomuksen mukaan Suomen vapaamuurareilla on 3 astetta, yhteensä 33 astetta. Edistyneessä vapaamuurareissa yhdistellään kristinuskoon muita aineksia. Tämän mukaan vapaamuurarit olisivat moniportainen kultti, joka olisi varsin kaukana kristillisyydestä.

Historia

Usein on johdettu vapaamuurraien historia vanhan ajan Egyptiin ja/tai antiikin Kreikkaan. Tämä lienee jälkikäteen tapahtunutta historian uudelleen kirjoittamista, joka tapahtui vuoden 1723 vapaamuurarien sääntöjä laadittaessa.

Vapaamuurarien alkuperä on keskiaikaisissa muurareissa, jotka rakensivat kirkkoja. Nämä kuuluivat muurarien kiltaan. Kilta oli tuon ajan ammattiyhdistys. Kirkkorkentajat jakoivat ammattisalaisuuksia keskenään. Ensimmäisen kerran nämä mainitaan 1300-luvulla. . Valistuksen ajalla killat alkoivat tukea kumoukselliseksi koettuja tasa-arvoaatteita.

Aaattellinen vapaamuuraius muotoutui Englannissa vuosina 1580-1630. keskiajan killat olivat hiipumassa, ja renessanssin tuomat uudet aatevirtaukset ottivat mm nämä suojapaikoikseen.

Vapaamuurarit olivat 1600-luvun Englannissa vastaliike ajan ahdistavall kulttuurille, jota sävittivät poliittiset ja uskonnolliset sodat ja riidat ja tähän liittyvä painostus. Varomattomista sanoista saattoi joutua vankeuteen tai jopa menettää henkensä. Syntyi tarvetta vappaaseen keskusteluun kahvihuoneissa ym. Suljetuissa piireissä jota muotoutuvat vapaamuurait edustivat, saannoi luotettavien henkilöiden kanssa keskustella kiinnostavista kysmyksistä. Nämä olivat deismiä, valistusatteiita ja mystiikkaa, mm ruusuristiläisyyttä.

vapaan ajattelut kannattajat kokoontuivat alussa muurarikillan suojiin Englannissa, josta vapaamuurarit syntyivät. Järjetsössä väliettiin uskonnollista kiistelyä tuona uskonriitojan ja sotien aikana. Paikkansa ei pidä väite, jonka mukaan liike olisi alkanut Skotlannissa. Vapaamuurareihin liittyi uskonriidoissa eri puolilla olleita. Vainojan pelossa loosien toiminta salattiin.

Vapaamuuriudessa on seuraavien vaikutusta: valistus, huoanismi, deismi, ruusuristiläisyys, gnostilaisuus, kabbala, mysteeriuskonnot, juutalaisuus, kristinusko, legendat .

Ensimmäiset nykyisen tyyppiset vapaamuurariliikkeen loosit perustettiin Englannissa 1700-luvun alkupuolella. Vuonan 1715 olot Lontoossa vapautuvivat niin, että loosit saattoivat toimia julkisemmin. Lontoon suurloosi perustettiin vuonna 1717. Säännöt laadittiin 1723. vapaamuurariliike levis nopeasti moniin maihin mm kauppiaiden ja merimiesten mukana.

Jo 1800-luvulla syntyi naisten vapaamuurarijärjestöjä.

Suomessa

Suomeen liike levisi jo 1700-luvulla. Kun Suomi joutui Venäjän vallan alle, maa kielsi liikkeen toiminnan. Suomen suurloosi perustettiin 1923. Muun muassa säveltäjä Jean Sibelius ja presidentti Risto Ryti olivat vapaamuurareita. Suomessa on noin 7500 vapaamuuraria.

Arvostelua

Vapaamuurarit ovat suljettu järjestö, johon ulkopuolisten on aina ollut helppo suhtautua hyvin epäluuloisesti.

Vapaamuurarien on monesti epäilty toimivan "hyvä veli"-kerhon tavoin. Tämä tarkoittaa sitä, että vapaamuurari suosisi toista vapaamuuraria, syrjisi ulkopuolisia. Sääntöjen mukaan järjestöön ei pidä liittyä tavoitellakseen poliittista tai taloudellista etua.

Esim vapaamuurari väitetysti tekisi liike-elämäsäs hyödyllisiä sopimuksia mieluummin toisen vapaamuurarin kuin liikkeen ulkopuolisen kanssa. Itävallassa ja Iso-Britanniassa vapaamuurarien on epäilty vastoin liikeen periaatteita peitelleen toisten vapaamuurarien tekemiä tai epäiltyjä laittomuuksia. Myös Suomessa on epäiljä tämä tyyppisistä vapaamuurareihin kohdistettu. Mutta ei ole kyetty todistamaan.

Salaliittoväitteitä

Vapaamuurareista, jos mistä ryhmästä on kuultu ja kuulee yhä puhuttavan kaikenlaisa perättömiä salaliittoväitteitä.

Vapaamuurareita on epäilty kultiksi tai lahkoksi, joka ajaisi hämäriä asioita. Tämän mukaan järjestön todelliset tavoitteet olisvat suomessakin vain koruallisen korkea-asteismpien vapaamiuurarien tiedossa. Vapaamuurareiden on väitetty jopa hallitsevan maailmaa tai tavoittelevan tätä. Vapaamuurareiden on väitety mm olleneen Mozartin ja presidentti Kennedyn kuoleman takana. Näin vaikka vapaamuurarien säännöt kieltävät laittomuudet.

Sanastoa

Salaseura on yhdistys, joka salailee keskuudessaan tapahtuvia asioita, jotka ovat monesti uskonnollisia kulttimenoja.
Loosi, looshi, loossi: tässä vapaamuurarien paikallinen osasto. Tulee englannin kielen sanasta lodge, työmaakoppi.