Wikiopiskelu/Historia/Saharan muinainen asutus

Tassili n Ajjerissa olevaa muinaista kalliotaidetta.

Saharan muinainen asutus tarkoittaa tässä lähinnä holoseenin "Vihreän saharan" vaihetta noin 9000-3000 eaa.

Tuolloin Saharassa oli monina aikoina nykyistä paljon kosteampaa.

Tämä mahdollisti asutusta ja jopa lehmien paimentamisen. Saharan varhaisissa asukkaissa oli paikallisia

Mata-Tshad-järvi oli paljon nykyistä tshad-järveä suurempi. Nykyinekin ojn paljon kutistunut 60-luvulta lähtien.

mustaihoisia ja Lähi-idästä muuttaneita paimentolaisia.

Saharan kostumisen syy

Noin 13000 vuotta sitten oli jääkauden päättymisen aika. Silloin oli rajuja ilmastonmuutoksia. Maan akseli oli nykyistä enemmän kallelaan, mikä lämmitti Maata. Lisäksi jäätiköiden sulaminen lämmitti Maata. Haihtumine lsiääntyi, sadanta myös. Lämpö työnsi tropiikin ilmaa yhä kauemmas päiväntasaajasta.

Afrikan yli kulkeva sadevyöhyke alkoi kulkea nykyistä pohjoisemmaksi. Samoin talvella kosteutta tuovat länsituulet olivat nykyistä voimakkaampia. Nykyistä lämpimämmässä ilmassa oli nykyistä enemmän kosteutta. Noin 7000 eaa Afrikan kesäsateet kulkivat Tibesti-vuorten pohjoispuolelle, jolla seudulla oli noin 7500 eaa ruohoaroa.

Metsä ulottui nykyisen Sahelin pohjoisosiin. Varsinkin Saharan länsiosassa kasvoi laajalti ruohoa.

Kuivilla alueilla oli silti yhä aavikkoa: varsinkin Saharan pohjois- ja itäosissa sekä vuorten sadevarjoissa.

Kostaen saharan kasvillisuustyyppejä

Kosteassa vaiheessa Saharan kasvillisuuden kirjo oli nykyistä monimuotoisempi

Kostea savanni

Kuiva savanni

Ruohoaro ja pensasaro

Puoliaavikko: mm efedraa

Aavikko

Kostean saharan kauden eläimistöä

Kirahvi

Virtahepo

Saharassa oli sen kosteana kautena suuria järviä

Kosteiden ja kuivuen jaksojen vaihtelu

Saharassa oli kosteata noin 8000-6000 eaa. Varsinkin nykyisen Saharan länsi- ja keskiosissa oli kosteata, mutta idässä aavikkoa noin 7000 eaa.

Arabian puolella Rub al Khalissa oli kasvillisuutta ja järviä noin 7000- 5000 eaa.

Tämän jälkeen kuivui koko alueella. Kuivaa oli varsinkin 5600 and 4700 eaa.Kosteus palasi lyhyeksi aikaa noin 4600 - 4200 eaa. Noin 3500-3000 eaa Sahara kuivui huomattavasti, ja todenna kuivaa tuli noin 700 eaa. Suuri Mega-Tsad-järvi kutistui paljon noin 4200-3200 eaa.

Keski-Saharan kulttuurit

Noin 6500 eaa oli Fulanin seuduilla karjaa laiduntavia paimentolaisia. Nykyään aavikkona olevassa Luoteis-Nigerissä oli ihmisten asutusta kahdessa vaiheessa: Kiffin (7700 – 6200 eaa ) ja Teneren (5200 – 2500 eaa) vaiheissa.

NIlmeisesti nämä olivat alkuperäisä afrikkalaisia. Mutta pohjoisempana oli indoeurooppalaisten sukuisia paimentolaisa, jotka olivat saapuneet seudulla kaukasuksen pohjoispuolelta, vaeltamalla halki lähi-Idän ja Egyptin.

Niilin seudun kulttuurit

Itä-Saharassa Niilin jaaksossa oli asutusta kuivana kautena noin 18000-8500 eaa. Asutus levisi nykyiselle aavikolle Niilistä länteen lähialueila ajaksi 8500-5300 eaa. Asutus tiivistyi taas ainakin osin Niilin jokilaaksoon noin 5300-3500 eaa. Tämän jälkeen alkoi Egyptin valtiokehitys.

Aikakaudet

• n 8500 - Metsästys-keräilyä

• 7500 -1 000 eaa Afrikkalaisten "pyöreäpäisen taiteen kausi", metsästyksestä ja keräilystä viljelyyn ja karjanhoitoon.
  • Tämän taiteen huippukausi 7500-5500 eaa
• n 6300- 700 eaa "Paimentolaistaidetta"
  • alkuvaihe 6300-5200 eaa, paimentolaisa saapui Lähi-idästä
  • jonka huippukausi 5200-3800 eaa
  • n 3000 eaa megaliitteja
  • 2500 - 500 eaa loppuvaihe
    • n 2000 eaa hevonen saapui Saharaan

• 1500-700 eaa asutus kiinteytyi
• n 200 eaa- kameli