Wikiopiskelu Avaruus/Aurinko

Aurinko on kirkas tähti. Maa kiertää aurinkoa. Aurinko koostuu kuumasta kaasusta. Aurinko saa energiansa polttamalla vetyä ydinreaktiossa heliumiksi.

Auringossa tapahtuu magneettisia häiriöitä: pilkkuja ja auringonpurkauksia.

Tietoja

Auringon etäisys maasta on keskimäärin 149,6 miljoonaa kilometriä.Valo tulee auringosta maahan 8 min 19 s:ssa.

Auringon koko taivaalla on noin puoli kulma-astetta eli 32 kaarisekuntia.

Auringon pintalämpötila on noin 5500 C. Keskustassa on yli 15 miljoonaa astetta. Auringon säde on 696 000 km., 109 Maan sädettä. Auringon massa on noin 333 000 Maan massaa. Auringon pyörähdysaika on päiväntasaajalla 25 vrk, mutta 60 leveydellä 29 vrk ja navoilla 34.4 päivää.

Aurinko on tähtitietellisesti pääsarjan tähti, jonka spektrityyppi on G2. Tämä merkitään G2V.

Auringon näennäinen kirkkaus V on Maassa −26,8 magnitudia. Se vastaa aurtinkoisena erittäin kirkkaana kesäpäivänä noin 120 000 luksia. Auringon absoluuttinen kirkkaus MV on 4.83. Tällöin Aurinko näyttää 10 parsekin eli 32,6 valovuoden päästä katsoen himmeältä tähdeltä. Auringon tapaiset tähdet ovat melko tavallisia avaruudessa.

Rakenne

Auringon näkyvä pinta on fotosfääri. Sen ulkopuolella on kromosfääri, eräänlainen kaasukehä. Auringon uloin kaasukehä on korona. Koronavirus on nimetty sen piikikkään muodon mukaan.

Suringon sisäosissa on ydin, jossa vety muuttuu heliumiksi tuottaen veltavat määrät energiaa. Joka sekunti 600 miljoonaa tonnia vetyä muuttuu heliumiksi.Tämä tuottaa 385 jottawattia sekunnissa. Jotta on tässä miljoona miljoona miljoona miljoonaa, luku jossa ykkösen perässä on 24 nollaa. Itse Auringon tiheys on 1.41 kertaa veden tiheys, mutta ytimen tiheys 150 veden tiheyttä.

Sitten on vyöhyke, jossa ei tapahdu reaktioita, mutta jossa energia siirtyy säteilemällä.

Ulompana on vaippa. Siinä energia siirtyy konvektiona. Konvektio on kiehumista muistuttava virtaus. Auringosta on 73,46 % vetyä ja 24,85 % heliumia. 1,69 prosenttia on raskaampia alkuaineita. Esimerkiksi rautaa on 0,16 prosenttia Auringon massasta.

Aktiivisuus

Auringossa tapahtuu valtavia purkauksia, joista tulee hiukkassäteilyä. Se aiheutaa revontulia ja häiritsee radioaaltoja.

Auringossa on pilkkuja, joiden määrä toistuu 11 vuoden välein. On myös pidenpiä, esim noin 80 ja 200 vuoden jaksoja. Auringossa tiedetään olevan pilkuttomia jaksoja, jolloin Maan pinnalla on viileämpää.

Kehitys

Tutkijoiden mukaan Aurinko syntyi kutistumalla tähtienvälisestä kylmästä kaasupilvestä.

Kun pilvi kutistui, sen ulko-osista muodostui kiekko pyörimisen takia. Painovoima kutisti nopeammin pilven tiheää sisäosaa. Se kuumeni kaasun sisäisen kitkan takia. Tähti alkoi loistaa. Ydinreaktiot alkoivat, kun sisus oli kyllin kuumennut.

Tähti oli syntynyt. Syntynyttä aurinkoa ympäröi kaasu- ja pölykiekko. Siitä planeetat, niiden kuut, komeetat jne tiivistyivät. Aurinkoa ympäröinyt kaasu ja pöly harvenivat vähitellen.

Aurinko on noin 4600 miljoonaa eli 4.6 miljardia vuotta vanha. Aurinko on ollut pitkään vakaassa niin sanotussa pääsarjavaiheessa. Mutta 1-5 miljardin vuoden kuluessa se kirkastuu. Auringon ydin supistuu, koska vety lähes loppuu sieltä. Helium alkaa palaa ydinreaktiossa. Ulko-osat laajenevat ja harvenevat. Auringosta tulee punainen jättiläistähti. Silloin Aurinko ulottuu luultavasti ainakin Venuksen radan etäisyydelle, ehkä myös Maan. Sitten Aurinko muuttuu epävakaaksi ja sinkoaa ulkokerroksensa pois. Auringosta tulee planetaarinen sumu. Sen keskustassa on valkoinen kääpiötähti.

Kun sumu haihtuu, jäljelle jää vain valkoinen kääpiötähti. Valkoinen kääpiö viilenee aikaa myöten "mustaksi kääpiöksi".