Wikiopiskelu Avaruus/Tunguskan räjähdys

Tunguskan räjähdys tapahtui aamulla 30. kesäkuuta Siperiassa. Taivaan halki kulki aurinkoa kirkkaampi sinertävänvalkea kappale, joka veti perässään ohutta pyrstöä. Kappale räjähti äkkiä synnyttäen tulenliekkejä ja mustan pilven.

Lähempänä räjähdyspaikkaa teltat lensivät tuulen mukana ja ihmisiä meni tajuttomiksi.

Räjähdys sytytti metsää tuleen ja kaatoi puita. Se kuului satojen kilometrien päästä kuin tykin laukauksina. Järistys tuntui satojen kilometrien päässä,

Räjähdyksen syyksi sanotaan yleensä ilmassa kitkakuumennuksen takia räjähtänyttä kivimeteoriittia. Ero arvioiden mukaan räjähdyksen voima olisi ollut 3 - 30 megatonnia.

Tunguskan räjähdys surmasi ainakin kolme ihmistä. Näin vähällä säästyttiin, koska räjähdys tapahtui hyvin harvaan asutulla seudulla.

Ennen räjähdystä

Oli kirkas aamu noin kello 7.14 kesällä, tiistaina 30. kesäkuuta. SeutNoin 100 km päässä evenkien majat sortuivat. Paineaalto saattoi heittää ihmisiä maahan vielä 200 km päässä. Ikkunoita särkyi vielä 400 - 570 km päässä.

Hiroshiman tuhoalue oli 43 km²,u oli syrjäistä Siperian harvaan asuttua taigaa, jossa asui poronhoidolla eläviä evenkejä.

Sinertävä kappale nähtiin yli 1000 km läpimittaisella alueella kulkevan luoteeseen. Se loisti suunnilleen yhtä kirkkaasti kuin aurinko, häikäisi. Kappale oli lieriömäinen. Sen pyrstö oli ohut.

Räjähdyspaikka oli noin 65 km Vanavarasta pohjoiseen. Se oli siihen aikaan pieni kauppa-asema. Alue sijaitsee Siperian Baikal-järvestä pohjoiseen. Räjähdyspaikasta suunnilleen etelään ovat mm Kezhma, Bratsk ja Irkutsk.

Räjähdys tapahtui hieman kivinen Tunguska-joen sivuhaarasta Khusmosta pohjoiseen Churgcm-haaran mutkan lähellä. Räjähdyskohdan alla on Eteläsuon länsiosa.

Räjähdys

Vanavarassa taivas näkyi halkeavan: muuttui tuleksi. Siitä kehittyi musta pilvi. Maa tärisi ja kuului kuin jyrähdyksiä.

Räjähdys aiheutti pääosin seuraavaa laajalla alueella: heitti ihmisiä maahan ja rikkoi ikkunoita. Se sytytti metsää tuleen ja kaatoi sitä.

Räjähdys surmasi ainakin kolme ihmistä. Se myös poltti paljon poroja hengiltä. Aivan räjähdyskohdan lähellä ei ole kerrottu olleen ketään.

Noin 60 - 65 km päässä Vanavarassa särkyi ikkunoita ja tuntui polttava kuumuus. Siellä taloihin tuli pieniä vaurioita. Siellä kuoli yksi, kun paineaalto heitti ihmisiä ja turvepaloja tuulen mukana. Myös järistys rikkoi ikkunoita. Kuuma tuuli puhalsi.

Lähempänä noin 30 - 40 km päässä kuului tuulen vihellystä ja valtavia jyrähdyksiä. Teltat lensivät, ja miehet sen myötä. Menettivät tajuntansa. Kun heräsivät, metsää kaatui ja paloi. Porot olivat karanneet.

Eräs räjähdyksen lähellä ollut lensi puuhun, sai pahoja vammoja ja kuoli. Toinen taas kuuroutui ja sairasti pitkän aikaa. Hänen asuntonsa rikkoutui: katto lensi tiehensä.

Räjähdys nosti muuten kirkkaalla ilmalla tumman pilven. Se nousi ainakin 18 km korkeuteen. Pilvi hajosi hieman keskipäivän jälkeen. Siitä satoi mustaa sadetta.

Tuhoalue

Tuhoalue oli epäsäännöllinen. Palamisalue oli muodoltaan pitkulainen ja puiden kaatumisalue perhosmainen.

Metsäpaloalueen säde oli noin 14.5 km. Puita kaatui 40 km säteellä Metsää kaatui yli 2150 km² alalla, jopa 2700 km² alalla.

Mutta paloalue ulottui joissain suunnissa jopa 30 km päähän. Puun kaatumisualue ulottui kohteen menosuunnassa noin 15 km päähän, mutta takaviistoon jopa 35 km päähän. Keskimääräinen etäisyys oli 25 km. Puut kaatuivat lähes täysin alle 15 km päässä. Mutta paineaalto jätti lähellä räjähdyspaikkaa puita pystyynkin noin 5 -8 km säteellä. Siksi, koska paineaalto tuli siellä hyvin yläviistoon, ja puihin kohdistui sivuttain pienempi paine. Joistain pystypuista paineaalto oli kuorinut palaneen kuoren pois, niin että puut näyttivät palamattomilta.

Laaksoissa saattoivat puut jäädä pystyyn, mutta varsinkin räjähdykseen päin olevilal rinteillä kaatua.

Voimakkain poltto tapahtui noin 5 km säteellä, varsinkin muutaman km säteellä. Tällä alueella oli pystyjä puita, joista kuori ja oksat olivat lähteneet. husmojoen alueen vuorilla tuli oli polttanut satoja poroja hengiltä, aitoissa olivat useimmat tavarat palaneet ja sulaneet: astiat, samovaarit, työkalut, valjaat, vain muutamat sangot jääneet käyttökelpoisiksi.

Noin 7 - 15 km tai 12-15 km päässä poltti säteily suoraan puita. Jopa 35 km päässä paloi metsää. Puiden neulaset putosivat 30-40 km päässä. Jopa 50 km kuivat: puu, sammal ja kuivat neulaset paloivat. Kuumuus tuntui polttavalta 65 km päässä.

Hiroshimassa kiille suli 380 m päässä räjähdyspaikasta, Tunguskassa astioita ilmesisti suli kilometrien päässä.

Vertailun vuoksi hiroshimassa puut syttyivät tuleen 1.5 km ja hiiltyivät 3 km päässä keskipisteestöä, tunguskassa ainakin 12-15 km päässä. Hiroshimassa tuntui ankara kuumuus 4.5 - 6 km päässä, Tunguskassa 65 km päässä, 0.6 cal/cm².

Noin 100 km päässä evenkien majat sortuivat. Paineaalto saattoi heittää ihmisiä maahan vielä 200 km päässä. Ikkunoita särkyi vielä 400 - 570 km päässä.

Hiroshiman tuhoalue oli 43 km², mutta tunguskassa ainakin 2150 km², ehkä 2700 km², jopa enemmän.

Kaukovaikutuksia

kanskissa oli hirmumyrskymäisiä tuulenpuuskia, ovet ja ikkunat heiluivat, lamput kolisivat ilmeisesti järistyksen takia. joen rannassa työskentelevät sinkosivat veteen paineaallon takia. kauempana etelässä hevosia kompuroi ja kaatui. kanskin lähellä kuukui kovaa jyrinää. juna heilui rrajusti, matkustajat olivat lentää penkeiltään.

Kanskissa tuntui vielä n 560 km päässä kuumotusta, vertailun vuoksi Hiroshimassa sama tuntui 90 km päässä. Noin 200 km päässä keshman kylässä välähdys heitti varjoja seiniin. Jopa 710 km päässä ilmoitettiin nähdyn räjähdyksen valoa. Ääni kuului ainakin 700 km, jopa 1200 km päähän.

Paineaalto kiersi maan mittareilla havaittavasti kaksi kertaa.

Paineaalto havaittiin mittareilla Lontoossa

Räjähdys aiheutti järistyksen, joka myös mittareilla havaittiin Suomessakin.

Räjähdys nosti ylempään ilmakehään paljon pölyä, vesihöyryä ja ionisoitunutta ainetta, joka aiheutti voimakasta öistä hehkua.

Maan magneettikentässä oli räjähdyksen takia seuraavana yönä häiriötä.

Järistys

Järistyksen voima oli 4.5-5 Richterin asteikolla.

Lakuraharjanteen pohjoispuolella Kimtsu- ja Hushmo-joen välissä ilmestyi maahan aiemmin tuntematon halkeama. Räjähdysalueella ilmestyi maahan veden aiemmin huomaamatonta pulppuamista.

Noin 50-100 km säteellä järistys oli Rossi-Forelin asteikolla VIII: vaurioita savupiippuihin ja seiniin. Jeniseiskissä ja Kirenskissä se oli välillä VI-V: Kirkonkellot soivat, puut huojuivat. Kanskissa heiluivat sisällä riippuvat esineet, posliinitavaroita särkyi ja erään talon puiset ikkunaluukut kolisivat. Maa kumisi. Taishetissa putoili esineitä lattialle, sisäovet paukkuivat, rakennukset ja lennätinpylväät heiluivat.

Irkutskissakin järistys oli luokkaa IV: ikkunat ja ovet heiluvat, halkeamia kattoihin.

Mittareilla järistys havaittiin Washingtonissa ja Jaavalla asti.

Jos räjähdys olisi tapahtunut kaupungissa

Helsingin alueella räjähdys olisi surmannut ainakin kymmeniä tuhansia, jopa satoja tuhansia. Lontoon yllä tapahtuessaan se olisi tappanut arviolta 2 - 5 miljoonaa ihmistä. Suomen maaseudulla räjähdys olisi surmannut ehkä 2000.

Valoisat yöt Keski-Euroopassa

Räjähdyksen jälkeen oli ainakin kaksi valoisaa yötä, kesäkuun 30. ja heinäkuun 1. yöt. Berliinissä näkyi pohjoisessa yöllä kirkas kelta-valkoinen hajavalo. Se toi mieleen Krakataun purkauksen jälkeisen taivaan kirkastumisilmiön.

Nyt saattoi Englannissa yölläkin pelata golfia ja krikettiä. Valokuvia saattoi ottaa yöllä, oli kilomttrien näkyvyys merellä yöllä joka olisi muuten ollut pimeä tai hyvin hämärä. Räjähdyspäivän iltana ensin pimeni osaksi, sittem yllättäen kirkastui.

Etelä-Englannissa hämärän jälkeen pohjoistaivas muuttui keskiyöllä vaaleansiniseksi. Myöhemmin ilmestyi punertavaa hehkua. Lopulta taivas kirkastui niin että saattoi sen valossa lukea suuria kirjaimia. Sitten kello 1.30 oli yhtä kirkasta kuin päivällä. Tällöin valo oli jo muuttunut kalpeamman keltaiseksi.

Englannin pohjoistaivaalla ja koillisessa myös havaittiin oranssinkeltaista hehkua yöllä 30. kesäkuuta - 1. heinäkuuta. Itätaivaalla oli kullankeltaista ja kirkkaanvihreää.

Åohjoisessa näkyi punertavaa hohtoa vaaleanpunaisesta tulipunertavaan 40 asteen korkeuteen asti. Pimeää ei kahtena yönä tullut lainkaan.

Pölypilviä ja yöllisiä valoja näkyi Espanjassa viikkokausia.

Tutkimus

Monet evengit karttoivat aluetta räjähdyksen jälkeen. Pitivät sitä pyhänä ja pelkäsivät puhua Jumalan lähettämästä tulesta. Keski-Siperia on syrjäistä aluetta joka harvaa kiinnosti.

Räjähdystä alettiin tutkia vasta vuonna 1927, jolloin paikalla kävi venäläinen mineralogi Leonid Kulik. Tästä virisi Nauvostoliitossa jo sotien välillä laaja into tutkia paikkaa.

Tutkimusryhmät löysuivät myöhemmin maaperästä pyöreitä lasipisaroita, joissa oli iridiumia ja nikkeliä. Tämä viittaa räjähtäneeseen meteoriittiin.

Suurta meteoriittikraateria ei löytynyt. Ei myöskään suurta meteoriittia.

Tunguskan räjähdyksen taulukko

Etäisyys räjähdyksestä (km)	Arvioitu paine (PSI)	Vaikutukset	Tuulen nopeus (m/s)	Lämpövaikutus (cal/cm²)	Lämpövaikutuksen kuvaus
0–5 km	10.00 PSI	Täydellinen tuho	72.87 m/s	100–300 cal/cm²	Voimakas kuumuus, palavat materiaalit syttyvät
5–10 km	5.00 PSI	Vakava tuho	45.60 m/s	30–100 cal/cm²	Erittäin kuuma, useimmat palavat materiaalit syttyvät
10–15 km	3.00 PSI	Lähes kaikki puut kaatuneet	31.29 m/s	10–30 cal/cm²	Polttava kuumuus, palavat materiaalit voivat syttyä
15–30 km	1.00 PSI	Useimmat puut kaatuneet	20.68 m/s	3–10 cal/cm²	Tuntuva kuumuus, lievä riski tulipaloille
100 km	0.10 PSI	Majat romahtivat	10.00 m/s	0.5–3 cal/cm²	Lievä kuumuus, ihmiset tuntevat kuumuuden

Tunguskan räjähdyksen painevaikutustaulukko

Luvut ovat arvioita.

Etäisyys räjähdyksestä (km)	Arvioitu paine (PSI)	Vaikutukset
0–5 km	10–20 PSI	Täydellinen tuho: kaikki puut kaatuneet tai juurineen irronneet, massiiviset painevauriot, voimakas lämpö ja tuho.
5–10 km	5–10 PSI	Vakava tuho: useimmat puut kaatuneet.
10–15 km	3–5 PSI	Lähes kaikki puut kaatuneet.
15–30 km	1–3 PSI	Useimmat puut kaatuneet, teltat ja kevyet rakenteet heitetty ilmaan.mahd ihmiset tajuttomia tai kaatuvat.
30–40 km	0,5–1 PSI	Osa puista kaatunut, teltat lentävät ilmassa, ihmiset kaatuvat paineaallosta, ei merkittäviä rakenteellisia vaurioita.
100 km	0,1–0,5 PSI	Evenkien majat romahtivat, ihmisiä heittyi maahan, ikkunoita särkyi heikommista rakennuksista.
200–300 km	0,03–0,1 PSI	Ikkunoita särkyi, ihmiset tunsivat paineaallon ja kuulivat "tykkitulen" kaltaisia ääniä, kevyet esineet liikkuivat.
400–570 km	0,03 PSI	Ikkunoita särkyi, räjähdyksen ääni kuului selvästi, mutta vauriot vähäisempiä.
500–1000 km	0,01–0,03 PSI	Räjähdyksen ääni kuului selvästi "tykkitulena", mutta rakenteellisia vaurioita ei esiintynyt.

Tunguskan räjähdys

Tunguskan räjähdyksen voimakkuuden arviointi eri etäisyyksillä
Etäisyys (km)	Rossi-Forelin asteikko	Paikka	Kommentit
0 (epicentrum)	~VIII+	Tunguskan räjähdyspaikka	Arvio: Tuhoisaa, lähes täydellinen tuho (VIII+)
50 km	~VII–VIII	Interpoloitu	Lähellä täyttä tuhoa
100 km	VII–VIII	Angara-joki	Lähellä vakavaa tuhoa
250 km	~VI–VII	Interpoloitu	Keskivahva järistys
500 km	V-VI (1/3 VI:hen päin)	Jeniseisk	Huomattava järistys, mutta ei vakavia tuhoja
560 km	IV-V	Kansk	Heilahtelua, mahdollisesti huojuntaa ja esineiden liikkumista
900 km	IV	Irkutsk	Havaittava, mutta vain vähäisiä vaikutuksia
1000 km	~III–IV	Ekstrapoloitu	Hyvin lievä, tuskin havaittava järistys

Tunguskan räjähdyksen lämpövaikutustaulukko

Tarkennettu lämpövaikutustaulukko (lyhyt altistus)
Etäisyys (km)	Lämpövaikutus (cal/cm²)	Lyhyen lämpöaltistuksen seuraukset
5	150-250	Välitön palovaara, voimakkaat tuhot
10	50-100	Metsäpalojen syttyminen, ihovammat
15	30-50	Metsäpaloja, lievemmät vaikutukset
20	10-20	Kuumuus voi aiheuttaa palon, mutta ei kaikkialla
30	5-10	Kuumuus tuntuu, ei sytytä laajasti
50	3-5	Lievä kuumuus tuntuu, ei suurta vaaraa
65	2-3	Polttava kuumuus tunnettavissa, ei palovaaraa
100	1-2	Kuumuus havaittavissa, ei merkittävää vaikutusta
150	0.5-1	Kuumuus heikko, ei vaarallista vaikutusta
200	<0.5	Ei merkittävää lämpövaikutusta