Wikiopiskelu Historia/Ukrainan sota 2022 alkaen

Venäjän-Ukrainan sota 2022 - ... alkoi, kun Venäjä lähetti armeijansa Ukrainaa vastaan 24. helmikuuta 2022.

Venäläiset halusivat estää Ukrainan liittymisen sotilasliitto Natoon "ennalta ehkäisevästi". He myös aikoivat auttaa Ukrainan venäläismielisiä. Lopullinen tavoite lienee ollut Ukrainan lakkauttaminen ja venäläistäminen. Venäjän hallitus suunnitteli lyhyttä, voittoisaa "salamasotaa".

Venäjän johto uskoi Ukrainan vastarinnan olevan vähäistä ja useimpien ukrainalaisten suhtautuvan myönteisesti Venäjään. Mutta Ukraina torjui lännen tukemana venäläisten hyökkäykset. Venäjän tiedustelu meni pieleen. Venäjän joukkoja oli liian vähän. Lisäksi venäläisten joukot olivat pääosin huonosti johdettuja, varustettuja, huollettuja ja koulutettuja. Tällöin joukkojen taisteluinto oli vähäinen. Etulinjan joukkojen tappiot olivat valtavia alusta asti. Myös ukrainalaisilla oli vaikeuksia alussa: kalustopulaa ja armeijan liikkeelle lähtö hidasta. Mutta ukrainalaisia auttoivat oma-aloitteiset erikoisjoukot, siviilivastarinta, parempi koulutus, paremmat panssarit ja lännen aseet.

Ukrainalaisten taistelutahtoa lisäsi sekin, että Venäjä pommitti kaikenlaisin raskain asein monia kaupunkeja. Sotilaat ryöstelivät ja tappoivat siviilejä summittaisesti. Tällöin monet venäjänkieliset ukrainalaisetkaan eivät tukeneet sotilasoperaatiota. Toki ukrainalaistenkin piiristä myös Venäjää tukeneita löytyi.

Venäjän armeija ei kyennyt valtaamaan Kiovaa vaan vetäytyi pohjoisessa. Sitten rintama lähes pysähtyi. Venäläiset pyrkivät nyt väsyttämään vihollisensa. Venäjä etenikin hitaasti Luhanskin alueella. Syyskuussa Venäjä kärsi murskatappion Harkovan lähellä. Lokakuussa tuli pienempiä takaiskuja Hersonin alueella. Näin Venäjän operaatio ajautui umpikujaan. Venäjä julisti valtaamansa Ukrainan alueet itseensä liitetyksi. Venäjä hyökkäsi taas Donetskin alueella lokakuussa. Venäjä aloitti nyt laajat hyökkäykset Ukrainan sähköverkkoa vastaan. Nämä aiheuttivat tuntuvaa haittaa, mutteivat lopettaneen täysin sähkönjakelua. Venäjä ja Ukraina molemmat pyrkivät yhä jatkamaan sotaa niin pitkälle kuin mahdollista, saavuttaakseen tavoitteensa. Sota oli muuttunut ensimmäistä maailmansotaa muistuttavaksi näännytyssodaksi. Venäjän joukot valtasivat Bahmutin kesään 2023 mennessä. Nyt aloite oli venäläisillä, mutta eteneminen melko hidasta ja tappiot valtavia. Kesällä 2023 Ukrainan vastahyökkäys eteni vain hitaasti kalustopulan, varautumisen ja vastarinnan takia.

Venäläiset olivat linnoittaneet ja miinoittaneet rintaman hyvin, lennokkitiedustelu ja joukkojen hajottamine esti suuret oparaatiot.

Wagner-yksitysarmeija nousi kapinaan kesällä. Kapina kukistui. Syksyllä molemmat osapuolet tekivät tahoillaan hyökkäyksiä. Ukrainan vastahyökkäys oli käytännössä flopannut, aluevaltaukset pieniä. Venäjä kärsi suuria tappioita Avdiivkassa mutta voitti. Venäjä oli pääsemässä voitolle, kun lännen aseapu oli hiipumassa. Vuoden 2024 alussa Venäjän joukot etenivät ja valtasivat Avdiivkan. Syksyllä 2024 Ukrainan armeija oli pahasti alakynnessä: sen joukkojen arvioitiin riittävän vain vuodeksi.

Ukrainan armeijassa oli yhä monia puutteita, jotka aiheuttivat sille suuria tappioita: pätemättömyyttä, kalustopulaa. Ukrainassa myös korruptio haittasi maan kykyä käydä sotaa.

Venäjä pyrki sodassa palauttamaan Neuvostoliiton hajoamisessa menettämiäänsä alueitaan. Sodassa oli myös uskonsodan piirteitä. Venäläiset poliitikot julistivat sotivansa Saatanaa vastaan.

Molemmat sotijaosapuolet kärsivät suuret tappiot. Sota aiheutti kymmenien tuhansien sotilaiden ja siviilien kuoleman. Aineelliset tuhot olivat valtavat. Moni lähti Ukrainasta sotaa pakoon maan sisällä ja ulkomaille. Idän ja lännen välit kiristyivät entisestään. Suomi liittyi Natoon. Lisäpakotteet huononsivat monien maiden taloutta. Sodan pelättiin leviävän. Sen myös pelättiin johtavan ydinaseiden käyttöön, jopa maailmanloppumaiseen ydinaseilla käytävään maailmansotaan. Vuosina 2023 - 2024 lännessä pelättiin Venäjän hyökkäävän itäisen Euroopan Nato-maihin. Tämä johti suurempiin sotaharjoituksiin ja varustautumiseen lännessä.

Tausta

Ensimmäinen Venäjä oli Ukrainan alueella: Kiovan Venäjä, jonne ortodoksinen usko tuli. Ukraina oli ollut Venäjän tsaarin ja Neuvostoliiton aikaan Pietarista tai Moskovasta johdetun hallituksen valvonnassa. Ukrainalaiset ovat slaaveja niin kuin venäläiset. Näin Venäjällä kansallismieliset ajattelevat Ukrainan olevan kiinteän osan Venäjää, joka on otettu siitä pois. Venäjällä on kansallismielinen virtaus, jossa puhutaan Venäjän suuruuden palauttamisesta. Venäjän kansallismielisten mukaan ukrainalaiset ja venäläiset ovat samaa kansaa.

Ukrainalaisten ja venäläisten välinen kitka näkyi Neuvostoliitossa. Vallankumouuksen aikoihin Ukraina oli vähän aikaa itsenäinen. Neuvostoliiton aikoina Stalin tapatti ukrainalaisia nälkään, kun pyrki kukistamaan kansojen itsenäisyyshalun. Toisen maailmansodan aikoina jotkut Ukrainan nationalistit tutkivat Natsi-Saksaa.

Ukraina oli merkittävä osa Neuvostoliittoa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on pitänyt Neuvostoliiton hajoamista suurena vahinkona. Eurasianismia kannattavilla kovan linjan Suur-Venäjä-kansallismielisillä on väitetty olleen vaikutusta Venäjän johtoonkin, vaikka nämä ovat olleet oppositiossa. Saksa ja Ranska tyrmäsivät Ukrainan halun liittyä Natoon vuonna 2008 enneaikaisena. Epäilemättä Vanäjä ei pitänyt Ukrainan Nato-haaveista. Venäjän sanotaan halunneen liittää Ukraina itseensä jo ennen Ukrainan kriisiä vuonna 2014. Ukraina pyrki 2020-luvulla lähentymään länttä. Venäjän mielestä lännen vaikutusvallan laajeneminen entisen Neuvostoliiton alueella oli uhka Venäjälle ja petosta. Ukrainassa on paljon viljaa ja arvokkaita kaivannaisia, joista myös Venäjä on kiinnostunut. Näin historia sekä Venäjän poliittiset ja taloudelliset edut tukivat hyökkäystä Ukrainaan.

Konfliktin alku

kapinoivia Ukraina pyrki vuonna 2013 solmimaan vapaakauppasopimuksen Eu:n kanssa. Venäjä vastusti sitä. Sen sijaan Venäjä halusi Ukrainan toiseen kauppaliittoon, Euraasian unioniin. Venäjä pisti ukrainalaiset tuotteet tuontikieltoon elokuussa 2013. Presidentti Janukovitsin hallitus peruutti EU-sopimuksen vuoden 2013 lopuilla. Syynä tähän oli Kremlin painostus.

EU-sopimuksen kannattajat aloittivat mielenosoitukset, jotka äityivät väkivaltaisiksi. Protestoijien mielestä EU-sopimuksesta olisi ollut ukrainaisille hyötyä.

Mielenosoitukset syöksivät presidentin vallasta. Presidentti pakeni Venäjälle. Venäjä piti protesteja lännen vahvasti tukemina tai aiheuttamina.

Ukrainan parlamentti kaatoi kumouksen jälkeen venäjän kieltä tukeneen lain. Venäjänkieliset pelkäsivät tämän vievän heidän oikeuksiaan. Presidentti lopulta peruuttikin lain, mutta se oli liian myöhäistä. Maassa puhkesi venäläismielisten mielenosoituksia. Oli myös mellakoita ukrainalais- ja venäläismielisten välillä jo ennen Janukovitsin kaatumista.

Venäläismieliset nostivat osin aseellista mellakkaa Odessassa. Mutta vahvemmat ukrainalaismieliset vastamellakoijat ajoivat venäläismieliset pakoon ammattiliittojen talolle. Se syttyi polttopulloista tuleen, ja monet eivät päässeet pakoon saarron takia. Näin kymmeniä venäläismielisiä kuoli ukrainalaismielisten takia.

Venäläismieliset separatistit nostivat kapinan Itä-Ukrainassa vallaten hallintorakennuksia. Separatistien ja ukrainalaisten välillä puhkesi taisteluja. Alussa kapinalliset etenivät. Sotaonni kääntyi pian. Kapinalliset pitivät asemansa, kun Venäjä lähetti elokuussa 2014 separatistien kansantasavalloille tukea. Suurin osa taisteluista päättyi keväällä 2015, jolloin solmittiin Minskin sopimukset. Mutta tämä ei ratkaissut yhteenottoa. Ainakin ajoittaista tulitusta esiintyi seuraavina vuosina. Venäjä kiisti osuutensa Itä-Ukrainan taisteluihin. Mutta somesta saatiin tietoa, että Venäjän sopimussotilaita oli Itä-Ukrainassa.

Ukraina päätti vuonna 2018 liittyä Natoon. Venäjä vastusti tätä. Venäjä aloitti suuren sotilasoperaation Ukrainaa vastaan 24. helmikuuta 2022.

Venäjän ilmoittama syy

Venäjä pyrki operaatiollaan estämään Ukrainan tulevan liittymisen Natoon. Venäjä sanoi Ukrainan Nato-jäsenyyden uhkaavan turvallisuuttaan. Venäjä myös syytti itse Ukrainaa yrityksestä hankkia joukkotuhoaseita. Venäjän mukaan Ukraina kohteli venäläisiä kaltoin Itä-Ukrainassa. Se syytti Ukrainan hallitusta natsismista ja Ukrainan venäjänkielisten kansanmurhasta. Näin Venäjä pyrki auttamaan Ukrainan venäläismielistä ja lopettamaan vuonna 2014 alkaneen konfliktin kukistamalla Ukrainan sotilasoperaatiolla.

Ulkomailla väitettiin usein, että Venäjä pyrki valtaamaan Ukrainasta alueita, ja/tai vaihtamaan hallituksen venäläismieliseksi. Jälkimmäinen tavoite epäonnistui. Tämän takia Venäjä pyrki valtaamaan alueita Itä-Ukrainasta: ainakin Donbass, mahdollisesti koko Novorossijaksi kutsuttu alue.

Esivaihe

Venäjän armeija piti vuonna 2021 suuren sotaharjoituksen lännessä. Putin oli ilmeisesti kesällä 2021 päättänyt aloittavansa operaation Ukrainaa vastaan. Sodasta päätti pieni Venäjää johtava turvallisuuspalvelutaustainen sisärengas.

Ukrainalainen venäläismielinen liikemies ja poliitikko Juri Kovaltshuk oli eräs sodan aloitteentekijöistä. Kovaltsuk oli Putinin läheinen tuttu, jota innosti ajatus Venäjän suuruuden palauttamisesta. Kovaltsukin kerrotaan innostaneen Putinin opetaation taakse: länsi ei puuttuisi, ukrainalaisten suosio valtava.

Edes ulkoministeri Lavrov ei tiennyt sodasta kuin vasta muutamaa päivää ennen sen alkua. Venäjä alkoi viimeistään marraskuussa keskittää joukkojaan Ukrainan rajalle. Sodan uhka oli tiedossa etukäteen. Joulukuussa Venäjä vaati itselleen turvatakuita: Ukraina ei saa liittyä Natoon, kun Nato ei saa laajeta itään. Länsimaat eivät kuitenkaan luvanneet Venäjälle mitään.

Venäjä väitti ukrainalaisten tulittaneen aluettaan ja valmistelleen pommi-iskuja Itä-Ukrainassa.

Hieman ennen operaation alkua Venäjä tunnusti Donetskin ja Luhanskin venäläismieliset tasavallat ja lähetti niihin joukkoja.

Pari-kolme päivää myöhemmin Venäjän joukot ylittivät Ukrainan rajan.

Taistelujen alku

Venäjän hyökkäys eteni alussa vauhdilla. Ukrainalaiset eivät reagoineet alussa kyllin, koska joukkoja ei oltu pantu liikkeelle. Näin, koska Ukraina ei ollut halunnut ärsyttää Venäjää. Ukraina kärsi alussa suuresta mies- ja asepulasta.

Mutta Venäjän armeijan hidastui merkittävästi pohjoisessa ja idässä noin viikon sisään. Venäläisillä oli huolto-ongelmia. Johtaminen oli sekavaa. Joukkojen halu taistella oli vähäinen. Toisaalta ukrainalaiset taistelivat lujasti. Hyökkäävät kärkiyksiköt kärsivät suuriakin tappioita. Ukrainan joukot olivat kohtalaisen hyvin koulutettuja. Länsi tuki Ukrainaa lähettämällä aseita ja muuta apua. Ukrainalla oli hyviä panssarintorjunta-aseita. Erikoisjoukot olivat tehokkaita. Ukrainalaisten käyttämät panssarit olivat venäläisiä parempia. Lyhyeksi aiottu sota pitkittyi. Venäjä iski ilmasta, ohjuksin ja tykistöllä sotilas- ja siviilikohteisiinkin. Näin tuli suurta tuhoa. Täsmäaseilla tuli monesti huteja. Venäjä kykeni merkittävästi lamauttamaan mm Ukrainan aseteollisuutta. Ukrainan joukot kärsivät suuria tappioita. Venäjän armeijan joukkojen mukana Itä-Ukrainassa toimi muun muassa venäläisen sotilasyrityksen "Ryhmä Wagnerin" joukkoja. Nämä tunnettiin ulkomailla raakoina "likaisen työn" tekijöinä.

Jotkut ukrainalaiset pitivät venäläisten puolta auttaen näitä. Mutta toisaalta Ukraina hyötyi siitä, kun paikalliset asukkaan kertoivat Venäjän joukkojen liikkeistä.

Ukrainalaiset viivyttivät menestyksellä venäläisten lopulta tekemää lentokentän valtausta. Samoin viivitys Tsernhivissä onnistui, vaikka kaupunki jäi saarroksiin. Suunnilleen samoin kävi Sumyssäkin. Näin Ukraina sai lisäaikaa puolustuksen järjestämisen Kiovan suojelemiseksi.

Venäläisten ensimmäinen suuri tappio sodassa oli se, kun harvalukuiset ukrainalaiset sissit pysäyttivät Kiovaan matkalla olleen jättimäisen sotilaskolonnan etenemisen. Venäläisten etenemistä haittasi ilmeisesti myös polttoainepula ja motivaation puute.

Ukrainan erikoisjoukot räjäyttivät useimmat kaupunkiin vievät sillat ja tukkivat päätiet. Siviileille jaettiin aseita, ja he alkoivat kaivaa juoksuhautoja Kiovan ympärille. Toiset tekivät polttopulloja jne.

Ukrainalaiset pysäyttivät Venäjän armeijan Irpinissä. Paikka on 21 km päässä Kiovasta. Venäjä hyökkäsi moneen otteeseen Moštšunin kylässä, jossa oli yhä ehjä silta, onnistuen ylittämään joen ja valtaamaan suuren osan kylästä. Mutta vähälukuiset ukrainalaiset väijyttivät ja tuhosivat tykistöllä Venäjän huoltoa. Tiedustelu kun ei toiminut tiheässä metsässä. Hyökkääjät ja puolustajat menettivät paljon sotilaita. Tämäkään ei pysäyttänyt venäläisiä. Ukrainalaiset räjäyttivät padon: tulva vei venäläisten huollolle tärkeät ponttoonisillat, mikä ajoi venäläiset maahanlakasujoukot pakoon. Kun kevät tuli, maasto muuttui mutavelliksi: panssarien oli vaikea edetä.

Näin pelättyä Kiovan taistelua ei tullut. Idenpänä noin puolen miljoonan Mariupol joutui saarroksiin. Venäläiset pommittivat kaupunkia taukoamatta raskain asein. Siviiliuhrien määrä nousi piirityksen sulkeutuessa lopulta Ukrainan mukaan yli 20 000 henkeen. Mariupolia puolusti lähinnä äärioikeistolainen Azovin pataljoona. Venäjän armeija vahvisti Mariupolin siviilien huonon tilanteen, mutta syytti kaupungin puolustajia siviilien pitämisestä ansassa.

Noin kuukauden päästä sodan alusta venäläiset kaivautuivat joissain paikoissa puolustusasemiin. Ukrainalaiset tekivät maaliskuun lopussa paikoin vastahyökkäyksiä. Venäjä veti joukkonsa pois Pohjois-Ukrainasta.

Sotilasoperaation toinen vaihe

Venäjä pyrki nyt valtaamaan mahdollisimman suuren osan Etelä-Ukrainasta. Syyriassa olleita venäläisiä johtanut kokenut kenraali asetettiin joukkojen johtoon. Ukrainan armeijaa vaivasi ammuspula. Venäjän suurhyökkäys eteni alussa melko hitaasti. Ainostaan Izjumin alueella oli suurta menestystä. Venäjän armeija pyrki saartamaan Ukrainan armeijaa Itä-Ukrainaan. Venäjä pyrki venäläistämään vallattua alueita väestön pakkosiirroin, propagandalla jne. Venäjä valtasi Mariupolin Azovstalin terästehtaan noin 20. toukokuuta 2022.

Venäjän joukot etenivät Itä-Ukrainassa toukokuun lopussa vuonna 2022. Maan armeija oli parantanut taistelutaktiikkaansa. Molemmat osapuolet kärsivät yhä tarvikepulasta, mutta aloite säilyi Venäjän joukoilla. Kesäkuussa Venäjä valtasi Severodonetskin kaupungin kuukausia kestäneiden taistelujen jälkeen. Venäläiset tekivät läpimurron noin 20. kesäkuuta Luhanskin alueella, ja koko Luhanskin alueen odotettiin päätyvän venäläisten haltuun. Länsi pyrki aseistamaan Ukrainaa muun muassa modernein raketinheittimin. Venäjä pyrki lisäämään sotilaallista painetta ja väsyttämään Ukrainan.

Ukrainan vastahyökkäyksiä

Heinäkuussa Ukraina valmisteli vastahyökkäystä etelässä. Venäjän armeijan eteneminen oli elokuun alkupuolella hidastunut huomattavasti. Syynä oli se, että länsi oli toimittanut Ukrainalle HIMARS-raketinheittimiä, jotka tuhosivat venäläisten ammusvarastoja. Näin Venäjän armeijan tulivoima heikkeni.

Mutta elokuussa myöskään ukrainalaisten ei uskottu onnistuvan vastahyökkäyksessään kovin hyvin. Ukraina teki ohjus- ja muita iskuja Krimille elokuussa 2022. Ukrainan partisaanit toimivat Venäjän miehittämillä alueilla mm pommi-iskuja tehden: iskujen kohteina olivat myös venäläisiä auttavat ukrainalaiset. Wagner-ryhmän päämajaan kohdistunut isku johtui siitä, että venäläinen propagandisti paljasti videolla vahingossa ryhmän päämajan sijainnin.

Ukraina aloitti vastahyökkäyksensä 1. syyskuuta. Sen oli tarkoitus vallata Herson. Mutta tämä oli epävarmaa. Venäjä osti lehtitietojen mukaan aseita muun muassa Pohjois-Koreasta.

Syyskuussa 2022 Ukrainan armeija hyökkäsi hieman menestyen etelässä. Ukraina harhautti: todellinen painopiste oli Harkovan suunnalla. Ukrainalaiset mursivat 5 - 11. syyskuuta siellä venäläisten rintamalinjat. Venäjän joukot pakenivat Izjumin seudulla epäjärjestyksessä ja paniikissa. He hylkäsivät aseitaan. Jotkut vaihtoivat siviilivaatteet ja varastivat ukrainalaisilta polkupyörän pakoa varten. Venäläiset menettivät satoja ajoneuvoja, yli puolet ehjinä. Venäjän armeija vetäytyi lopulta koko Harkovan alueelta. Mutta Venäjä pommitti mm Harkovaa. Tarkkailijoiden mukaan Ukraina oli saanut alueellisen voiton. Ei ollut kuitenkaan varmaa, miten kauan Ukrainan voittokulku jatkuisi. Putin ilmoitti syyskuussa Venäjän jatkavan erikoisoperaatiotaan.

Yleisemminkin Venäjän asejoukoissa näkyi merkkejä huonosta kurista. Sotilaat saattoivat juopotella palvelusaikana. Tästä tiedetään syntyneen tulitaistelu sotilaiden ja FSB:n miesten välillä eräässä Hersonin ravintolassa. Eri asejooukkojen välillä oli riitelyjä laajemminkin.

Venäjä pani osan armeijastaan liikkeelle 21. syyskuuta 2022. Tämän uskottiin vaikuttavan sotaan vasta viiveellä ja ehkä vähäisesti.

Lännessä pelättiin taas Venäjän turvautuvan ydinaseisiin. Venäjän johto liitti 30. syyskuuta valtaamansa Ukrainan alueet Venäjään. Ukrainan armeija eteni lokakuun alussa Hersonin ja Luhanskin alueilla. Ukrainan menestys perustui muun muassa venäläisen armeijan huonoon tilaan sekä omaan taitavaan taktiikkaan. Ukrainan etenemisen oletettiin silti pysähtyvän melko pian.

Ukrainalaiset räjäyttivät kuorma-autopommin Kertsinsalmen sillalla.Tämä katkaisi autoliikenteen, muttei junaliikennettä. Venäjä kosti ilmeisesti Ukrainan tekemän terroriteon lukuisin ohjusiskuin mm Kiovaan. Venäjän armeija eteni Bahmutin alueella Donetskissa lokakuun puolivälissä.

Venäjä pommitti Ukrainan sähkövoimaloita lokakuun lopussa. Tämänkään ei uskottu kukistavan Ukrainan vastarintahaluja. Venäjän joukot vetäytyivät Hersonista ja lähialueelta 11. marraskuuta 2022. Vetäytyminen onnistui melko hyvin.

Venäjän joukot olivat nyt Harsonin seudulla helpommin puolustettavalla joen rannalla. Ukrainan uskottiin nyt hyökkäävän Zaporizzhian seudulla. Itä-Ukrainan taistelut jatkuivat kovina. Venäjä eteni Marraskuussa jonkin verran Itä-Ukrainassa, mutta kovin tappioin.

Venäjän joukkojen etenemisiä

Molempien osapuolten ennustettiin aloittavan tammikuussa 2023 hyökkäyksiä. Venäjän armeijan arvioitiin voimistuneen ajateltua nopeammin. Maan ohjusten oletettiin olevan loppumassa. Mutta Venäjä korvasi tätä henkkimalla lennokeita Iranista.

Venäjän joukot valtasivat tammikuun alupuoliskolla Soledarin kaupungin, jossa on suuri suolakaivos. Tappiot olivat täällä kovia puolin ja toisin. Tämä oli ensimmäinen voitto Venäjälle kuukausiin. Venäjä sai käyttöönsä tunneliverkostot, joita se voisi käyttää varastoina.

Venäjän joukot olivat parantaneet taistelutaktiikaansa. Tämän takia Venäjän joukot etenivät helmikuussa Bahmutin lähellä, muuttaen puolustajan aseman vaikeammaksi. Siellä tiedustelun ja tykistön tukema ihmisaaltotaktiikka onnistui, vaikkakin tappioita tuli. Venäläiset olivat vaikeuttaneet mahdollista Ukrainan vastahyökkäystä Zaporizhassa linnoittamalla. Venäjän oletettiin tuovan lisää joukkoja. Venäjä oli helmikuussa aloittamassa suurhyökkäystä. Palkkasotilasyhtiö Wagnerin suosio vankien keskuudessa oli romahtanut, koska huhuttiin että puolet värvätyistä oli kuollut. Venäjän joukot kärsivät kovia tappioita tammikuun lopussa Vuhledarissa. Venäjän armeijalle tuli tappioita, koska edelleenkään esimerkiksi jalkaväki ja tykistö usein eivät toimineet yhdessä. Haavoittuneet monesti jätettiin kuolemaan. Ukrainan joukoilla oli ammuspulaa. Venäjä eteni maaliskuussa Bahmutissa, vallaten siitä ainakin puolet. Venäjän joukot etenivät maaliskuun puolivälissä myös Avdiivkan lähellä. Mutta venäläisten menestys ei ollut niin suurta, kuin he toivoivat. Ilmeisesti Ukrainan aseistamat venäläiset sissit hyökkäsivät Belogorodin raja-asemalle. Hyökkäys tyrehtyi muutaman päivän sisään. Venäläiset valtasivat käytännössä koko Bahmutin toukokuun loppuun mennessä. Mutta he menettivät jonkun verran aluetta kaupungin ympäristössä. Wagnerin yksitysarmeijan Prigozhinin mukaan Bahmutin taisteluun värvätyistä 50 000 vangista 10000 oli kuollut. Ainakin 40000 venäläistä oli kuollut Bahmutissa, ukrainalaisa ehkä yli 10000. Wagner vetäytyi vallatusta Bahmutista.

Ukraina iski lennokeilla Venäjän alueelle mm Moskovassa. Iskut aihauttivat vaurioita, muttei kukaan edes loukkaantunut.

Joku räjäytti Nova Kahovkan padon. Ukraina syytti Venäjää, Venäjä Ukrainaa. Tulva peitti laajoja alueita. Läntisten asiantuntijoiden mukaan venäläiset räjäyttivät padon, koska halusivat haitata Ukrainan tekeillä olevaa vastahyökkäystä.

Ukrainan vastahyökkäys, venäläisten toimia

Ukrainan vastahyökkäys alkoi viimeistään 8. kesäkuuta 2023. Se näytti parin ensimmäisen kolmen viikon aikana etenevän vain hitaasti. Ukrainalaisten tappiot olivat melko suuria, menetystä vain paikoin. Kalustopula ja venäläisten kaivamat puolustuslinjat hidastivat hyökkäystä huomattavasti. Jevgeni Prigozhinin johtama valtion rahoittama Wagner-yksitysarmeija kapinoi armeijan johtoa vastaan. Noin 5000 Wagnerin miestä ajoi kohti Moskovaa. Kapina päättyi neuvotteluhin ennen suuria yhteenottoja. Se johti Wagnerin vetäytymiseen. Kesä-heinäkuussa sekä Ukrainan että Venäjän joukot etenivät vain hieman tahoillaan. Naton johtaja Stoltenberg lupasi myös Ukrainalle Nato-jäsenyyttä, mutta vasta sodan jälkeen.

Heinäkuussa oli selvää, ettei Ukrainan vastahyökkäys etene nopeasti. Tavoitteet jäivät saavuttamatta. Ukrainan armeijan johtamisessa oli puutteita. Kalustopula vaivasi. Venäjän linnoitteet ja miinoitteet olivat tehokkaita. Uraina onnistui kesän aikana valtaamaan vain muutamia kyliä. Lähes asemasota jatkui, tappiot suuria puolin ja toisin. Ukraina iski muutamilla lennokeilla Moskovaan. Venäjän uskottiin odottavan vallan vaihtumista Washingtonissa, joka saattasi lopettaa Yhdysvaltain Ukraina-tuen.

Elokuun lopussa Ukraine eteni hieman etelässä. Sotaväsymys näkyi Ukrainassa. Ukraina teki Venäjän puolelle monia lennokki-iskuja.

Ilmeisesti pommi tappoi Prigozhinin, joka oli lentämässä yksityskoneella Moskovasta Pietariin.

Ukrainassa kenraali Zalyzknyi sanoi vastahyökkäyksen epäonnistuneen ja sodan ajautuneen tasapeliin. Zalyzknyi myös sanoi kulutussodan hyödyttävän Venähjää ja uhkaavan maan itsenäisyyttä.

Presidentti Zelezkyi kiisti sodan ajautumiseen pattitilanteeseen. Oli näkyvuissä kauden tunnetuimman sodanjohtajan välinen valtataistelu. Presidentin suosio oli laskussa.

Venäjä voitolle

Syksyllä 2023 käytiin kovia taisteluja rintaman eri osissa. Ukrainalaiset onnistuivat etelässä puhkaisemaan Venäjän ensimmäisen puolustuslinjan. Silti vastahyökkäys ei merkittävästi edennyt. Venäjä hyökkäsi rintaman eri osissa, mutta kärsi suuria tappioita edeten vain hitaasti.

Ukrainan vastahyökkäyksen Epäonnistumisen syyt olivat saman tyyppisiä kuin Venäjän hyökkäysten pysähtymisen syyt sodan alussa.

Venäläiset olivat linnoittaneet ja miinoittaneet valtaamansa alueen hyvin. He myös torjuivat etenevät Ukrainan panssarit. Lennokkitiedustelu esti laajat Ukrainan operaatiot.

Ukraina sai sillanpääaseman Hersonin alueella Dneprin toiselle puolelle. Tämä oli kuitenkin pieni eikä Ukraina kyennyt etenemään sillä suunnalla. Venäjä hyökkäsi rajusti Avdiivkassa, mutta tappiot olivat suuria eikä hyökkäys juuri edennyt. Ukraina valtasi kapean sillanpään Harsonin alueelta Dneprin itäpuolelta. Medioissa sanottiin, että länsi ei auttaisi Ukrainaa vuotta pidenpää. Voimistuva Venäjä saattaisi silloin voittaa sodan.

Lännessä puhuttiin siiträ, että Ukraina oli saanut liian vähän aseapua.

Venäläisten yritys vallata Avdiivka vuoden 2023 lopulla epäonnistui. Vuoden 2024 alussa näkyi molempien osapuolten voimavarojen kuluminen. Venäjän joukot etenivät jonkun verran vuoden 2024 tammikuussa. Ukrainassa näkyi riita presidentin ja armeijan komentajan Zaluzhnyin välillä. Presidentti erotti armeijan komentajan. Ukrainan armeijassa puhuttiin mahdollisesta uudesta liikekannallepanosta, joka oli epäsuosittu. Rintamalle joutumisen ikärajaa alennettiin kahdella vuodella. Ukraina näytti ajautuneen ongelmiin. Venäjä valtasi pitkien taistelujen jälkeen Avdiivkan kaupungin helmikuussa 2024. Vetäytyminen tapahtui liian myöhään ja epäjärjestyksessä: paljon haavoittuneita jäi venäläisten linjojen taakse. Tappio oli Ukrainalle raskas. Ukraina joutui vetäytymään koska joukkoja, ammuksia ja kalustoa oli liian vähän. Ukraina ei myöskään havainnut Venäjän suuria joukkojen keskityksiä ajoissa. Venäjällä oli kyllin tykistöä ja ammuksia. Venäjä saavutti ensi kertaa ainakin paikallisen ilmaherruuden. Se johtui siitä, että Ukrainalla oli pulaa ilmatorjuntatarvikkeista. Venäjä pyrki luultavasti valtaamaan Itä-Ukrainan, pyrkien etenemään ainakin Dneprille asti.

Maaliskuussa 2024 tapahtui Moskovassa Isis-K:n tekemä terrori-isku, jossa kuoli yli 140. Takijät pääsivät autolla pakoon kaaoksessa. Mutta turvallisuusviranomaiset ottivat epäillyt tekijät kiinni, ja kiduttivat näitä. Venäjä väitti terroristien yrittäneen paeta Ukrainaan, vaikka näillä ei ollut mitään tekemistä Ukrainan sodan kanssa.

Venäjän joukot etenivän monessa kohdassa kesällä 2024. Ukraina armeijaa vaivasivat ammus- ja miehistöpulan lisäksi monin paikoin huono johtaminen. Arvostelijat sanoivat ongelman pahentuneen uuden ylipäällikön aikana. Mutta venäjän hyökkääjät kärsivät yhä suuria tappioita. Ukraina ei pyrkinyt nyt pitämään asemiaan hinnalla millä hyvänsä.

Ukrainan ja Venäjän hyökkäyksiä

Ukraina teki rajun yllätyshyökkäyksen Kurskin alueella Venäjän puolelle elokuussa 2024. Ukrainan joukot etenivät paikoin noin 25 km syvyyteen. Tämä oli mahdollista, koska alueella oli vain vähän huonosti aseistettuja joukkoja. Venäjän vastaus hyökkäykseen ensimmäisen viikon aikana ainakin oli riittämätön.

Venäjän puolustus alueella oli kriisissä. Ukrainan tarkoitus oli miehittää alue vain tilapäisesti: häiritä alueelta tehtävää Ukrainan pommitusta ja sitoa Venäjän joukkoja. Venäjän tiedustelulle ja johtolle tarkoin salattu hyökkäys oli ikävä yllätys. Venäjä syytti lännen yllyttäneen Ukrainaa hyökkäämään Venäjälle, mikä ei ollut totta. Hyökkäys kun yllätti länsimaatkin. Ukrainan uskottiin hakevan hyökkäyksellään parempia neuvotteluasemia mahdolliseen rauhansopimukseen, joka ei kuitenkaan ollut näköpiirissä.

Venäjän uskottiin valmistelevan uutta liikekannallepanoa.

Venäjän armeijan eteneminen syksyllä 2024

Venäläiset etenivät kuukausiin nopeasti kohti Pokrovskia elokuun lopussa 2024. Pokrovsk on tärkeä liikenteen solmukohta. Venäläiset etenivät myös Toretskissa. Venäjän nopea eteneminen kertoi, ettei Ukraina kyennyt Kurskin hyökkäyksellään vähentämään painetta Itä-Ukrainassa. Ukrainan joukot näyttivät olevan pulassa. Mutta myös Venäjän tappiot olivat yhä suuria.

Hersonin alueelta tuli tietoja, että venäläiset täsmäpommittavat droneista siviilejä, jos eivät satu löytämään sotilaita kohteikseen. Kohteina siviilit ja näiden ajoneuvot. Joku 13 ihmistä oli kuollut näissä hyökkäyksissä, yli 100 haavoittunut. Pohjois-Korean kerrottiin lähettävän noin 15000 erikoisjoukkojensa sotilasta Ukrainaan. Näiden uskottiin olevan taistelukyvyltään parempia kuin rivisotilaat, mutta ei länsimaisten erikoisjoukkojen veroisia.

Tappiot

Länsi ja Ukraina syyttivät Venäjää siviilikohteiden pommituksista. Venäjä puolestaan syytti tästä Ukrainaa. Ihmisiä jäi loukkuun saarrettuihin kaupunkeihin. Ainakin satoja, jopa tuhansia siviilejä kuoli sodan takia muutaman ensimmäisen viikon aikana. Kuolleissa oli yli sata lasta. Sotilaiden tappiot puolin ja toisin olivat varovaisestikin arvioiden yli tuhat. Heinäkuussa Venäjän armeijan tappiot kuolleina olivat varovaistenkin arvioiden mukaan noin 4500 kuollutta, mutta ulkomaiden mukaan ainakin 15000. Lokakuussa kuolleiden ja pysyvästi haavoittuneiden yhteisluvuksi arvoitiin jopa 90 000. Ukraina tappiot olivat maan itsensä mukaan noin 10000 sotilasta, venäjän mukaan 22000 tai yli. Siviilejä oli lähinnä Ukrainan puolella kuollut noin 9000-30000 tai enemmän. Noin puolen vuoden kuluttua noin 1000 ukrainalaislasta oli kuollut tai haavoittunut. Noin 3 miljoonaa lasta oli pakolaisina ulkomailla, saman verran pakolaisina Ukrainassa.

Venäjä myönsi huhtikuun alussa armeijansa kärsineen merkittäviä tappioita Ukrainan operaatiossa. Monet kaatuneista ja haavoittuneista olivat Venäjän vähemmistökansalaisia. Myös Ukrainan armeijalla oli isot tappiot. Miljoonia ukrainalaisia pakeni sotaa maan sisällä ja ulkomaille.

Ihmisoikeusrikkomukset

Venäjän joukkojen kerrottiin tehneen Ukrainassa monia vakavia rikkomuksia. Näitä olivat mm siviilien murhat, kidutukset ja ryöstely. Venäjän hallitus kiisti ne. Ryöstely lienee ollutkin sotilaiden kurittomuutta ja halua hyötyä. Mutta Mobile Justice-nimisseb ryhmän mukaan kidutus oli järjestelmällistä. Se oli Venäjän turvallisuuspalvelun ja vankilaviranomaisten tekemää. Kidutetuksi joutuivat lähinnä ne, joilla oli jotain tekemistä Ukrainan valtion ja kansalaisyhteiskunnan kanssa kanssa. Ilmeiesti syynä kidutuksene joutumiseen oli mielenoituksiin osallaistuminen. Kidutuksen tarkoituksena oli nujertaa ukrainalaisten vastarinta. Tämä oli osa suunnitelmaa ukrainalaisten venäläistämiseksi.

Ukraina sanoi Venäjän sotilaiden tappaneen Kiovan lähellä Butshassa kymmeniä aseistamattomia siviilejä. Murhaamisen syy oli se, että ukrainalaiset siviilit paljastivat venäläisten joukkojen asemia, jolloin etenevät venäläiset joutuivat muun muassa tykistön maalliksi. Tällöin pelkkä kännykän kuljettaminen riitti syyksi siviilin ampumiseen. Ihmisiä ammuttiin autoihinsa. Sotilaat kiertelivät taloissa etsien aseita, mutta myös ryöstelivät mm elektroniikkaa. Tarkka-ampujat napsivat summamutikassa ihmisiä kaduilta. Erään tutkijan mukaan venäläiset pyrkivät näin kukistamaan siviilien vastarintahalut. Sotilaat myös ryöstelivät ruokaa ja polttopuita, koska heillä oli pula niistä. Venäjä väitti Butshan siviilien kuolleen, kun ukrainalaiset sodan alussa vetäytyessään tulittivat kaupunkia. Myöhemmin Venäjä sanoi kyseessä olevan Ukrainan tekemä lavastus. Ukrainan antamien tietojen mukaan samanlaisia rikkomuksia tapahtui monissa muissakin paikoissa.

Venäläiset tappoivat niitä sotilaita, jotka kieltäytyivät taistelemasta, ja vankienvaihdossa takaisin saatuja vihollisen puolelle loikanneita.

Syyskuussa paljastui Izjumista joukkohauta, joissa oli satoja ruumiita. Venäjä väitti tähänkin liittyviä murha- ja kidutussyytöksiä lavastuksiksi.

Molempien osapuolten kerrottiin tappaneen joskus sotavankejaan. Netissä levisi myös tietoja raa'oista sotavankien kidutuksista ja surmista. Netissä levinneiden, mutta kiistanalaisten tietojen mukaan Wagnerin sotilaiden kerrottiin ampuvan käskyjen mukaan esimerkiksi kaikki tietyssä talossa olevat siviilit iästä ja sukupuolesta riippumatta..

Venäjän Wagner-joukkojen riveissä tapettiin niitä sotilaita, jotka kieltäytyivät taistelemasta,muuten noudattamasta käskyjä tai olivat loikanneet Ukrainan puolelle. Myös armeijan kerrottiin tappavan taistelusta kieltäytyviä.

Venäläiset pyrkivät venäläistämään valtaamansa alueet. Venäläiset siirsivät jopa 1.6 miljoonaa ukrainalaista Venäjälle kesäkuun loppuun mennessä. Näistä 250 000 oli lapsia. Niin sanotuissa suodatusleireissä kidutettiin varsinkin Ukrainan asevoimien edustajia.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty julkisti elokuussa 2022 raportin, jossa se väitti Ukrainan sijoittavan joukkojaan tarkoituksella siviilikohteisiin. Monet ulkopuoliset tuomitsivat raportin laajasti yksipuoliseksi. Amnesty yllättyi raportin saamasta vihasta.

Eräs Venäjän television juontaja puhui siitä miten Neuvostoliitosta eroamaan halunneen ukrainalaiset olisi pitänyt hukuttaa ja muutenkin esitti vihapropagandaksi tulkittavaa viestiä televisiossa. kanavan johto hyllytti hänet. Muta toisaalta vastaavaa viestintää oliVenäjän mediassa ollut aiemminkin.

Venäjä ei tähdännyt ukrainalaisten joukkotuhontaan. Silti venäläiset sovelsivat laajaa terroria siviiliväestöön pyrkimyksenään häivyttää ukrainalaisten kansallisuus.

Onnistuminen

Venäjä pyrki "salamasotaan", jossa Kiovan hallitus olisi kukistunut nopeasti. Venäjän sotilasjohto lienee viikossa huommannut, ettei tämä onnistu. Monet erikosjoukkojen iskut lässähtivät.

Venäjän virallinen tiedotus väitti kuukausia taistelujen aina etenevän suunnitelman mukaan. Mutta aikaa myöten myös venäläiselle "sotapuolueelle" kävi selväksi, että se mitä taistelukentällä tapahtui ei voinut olla Venäjän johdon tarkoitus.

Mutta läntisten arvioiden mukaan Kiovan olisi pitänyt saartaa nopeasti ja Harkovan olisi pitänyt kukistua tunneissa. Sotilaille oli varattu ruokaa vain kolmeksi päiväksi. Venäjän erikoisjoukot eivät onnistuneet tappamaan Ukrainan presidenttiä, joka nousi vastarinnan johtoon. Ukrainan voimakas vastarinta ajoi sodan parissa viikossa lähelle tasapeliä. Ukrainan itäosissa oli perinteisesti suhtauduttu kriittisesti Kiovaan. Mutta monet Ukrainan venäjänkieliset esimerkiksi Harkovassa vastustivat hyökkäystä. Venäjän raskaat aseet kun jauhoivat Harkovaa murskaksi. Venäjän johto oli arvioinut Ukrainan tilanteen monin tavoin väärin: Ukraina ei antautunut helposti, kansa ei suhtautunut miehittäjiin myönteisesti, länsi pisti kovia pakotteita, länsimaat olivat melko yhtenäisesti Ukrainan puolella.

Myöskään Ukrainan armeijan kyky puolustaa maataan ei ollut niin hyvä kuin väitettiin. Kymmeniä ukrainalaisia sotilaita kuoli kasarmeihin, jotka olisi pitänyt tyhjentää sodan alettua. Ukraina ei myöskään pysäyttänyt kyllin nopeasti alkanutta venäläisten hyökkäystä. Ukrainan armeijaa vaivasi kalustopula.

Länsimaat eivät tajunneet, etteivät pakotteet niin hyvin pure Venäjään kuin olivat ajatelleet.

Venäjän armeijan lähes kastarofaaliseksi muuttunut tilanne alkoi näkyä syys-lokakuussa 2022. Armeija vetäytyi monilla sektoreilla ja kärsi suuria tappioita. Myös ukrainalaisten menestykset Hersonin alueella olivat melko kovat.

Venäjä pyrki jatkamaan sotaa, koska uskoi lännen hajaantuvan koska se ei jaksaisi tukea Ukrainaa loputtomiin. Joitain merkkejä epäyhtenäisyydestä lännen riveissä olikin näkyvissä.

Ukrainan vastahyökkäys kesällä 2023 eteni vain paikoin. Sotaoonni kääntyi Venäjälle edulliseksi viimeistään tammikuussa 2023.

Vertailu talvisotaan

Länsimaissa Venäjän Ukrainaan tekemää sotilasoperaatiota verrattiin talvisodan kaltaiseksi. Suomen talvisodassahan alivoimainen Suomen armeija pysäytti musertavan ylivoimaiset Neuvostoliiton joukot pitkäksi aikaa esimerkiksi Kannakselle. Syynä tähän oli neuvostoarmeijan huono taistelutapa, koulutus ja varustus. Vastaava asetelma näkyi Ukrainassakin.

Erojakin löytyy. Ukrainan sodassa länsi tuki mittavasti Ukraina armeijaa. Ukraina on Suomea suurempi maa.

Venäjä menestyi Ukrainassa paljon huonommin kuin Neuvostoliitto talvisodassa, koska joukkoja Ukrainassa oli vähemmän. Neuvostoliitto kykeni sodan lopussa läpimurtoon Kannaksella. Vastaavia läpimurtoja Venäjä ei tehnyt puolen vuoden sisään, päin vastoin vetäytyi itse. Myöskään ukrainalaiset eivät merkittävästi motittaneet vetäytyviä Venäjän joukkoja.

Sodan jatkuttua vuoteen 2023 se alkoi muistuttaa enemmän jatkosotaa, koska käytiin asemasotaa ja Venäjä oli jälleen pääsemässä niskan päälle.

Tiedotus, hallinnon vastustus

Venäjän hallinto pyrki jo 2000-luvulla muokaamaan kansaliatsen miepititeitä isänmaalliseksi. Isänmaallisuuteen tkeytyi vahva vanhoillinen ja sukonnollinen lataus. Koska Venäjä katsoi Ukkraina sodan olevan taistelua sen olemassaolosta, se käytti monenkalisa keinoja sodan tukemiseksi tiedotuksen ja kansalaisjärjestöjen avulla. Propaganda leimasi sodan vastustajia alhaiksiksi ihmisiksi.

Venäjän hallitus rajoitti merkittävästi sodasta kertomista televisiossa, lehdissä ja internetissä. Ei esimerkiksi saanut tiedotuksessa käyttää sanoja "hyökkäys" ja "sota" vaan puhua pelkästä sotilasoperaatioista. Ukraina pyrki taas ehkä liioittelemaan venäläisten tappioita, ja pyysi lentokieltoa, vaikka se oli mahdotonta.

Venäjän tiedotus sodasta oli monesti Ukrainaa ja länttä syyttelevää propagandaa, joka joskus oli hyvinkin kaukana totuudesta.

Vapaa tiedonvälitys hävisi Venäjällä lähes täysin sodan kestäessä. Venäjä pyrki innostamaan kansaansa isänmaalliseen sotaan muun muassa Z-tunnuksin. Venäjällä oli valtiollisten tutkimusten mukaan melko laajaa sodan kannatusta. Mutta toisaalta esimerkiksi jotkut liikemiehet vastustivat sitä näkyvästi. Venäjän hallitus piti sodan vastustajia isänmaan pettureina.

Venäjällä hallitus pyrki kitkemään sodan vastustuksen pois muun muassa pidätyksin.

Mielenosoitukset sotaa vastaan hiipuivatkin.

Venäjältä pakeni sotaa vastustavia ja mm talouspakotteiden seurauksia kammoavia. Sodan edetessä venäläinen eliitti näytti kääntyvän sodan kannalle. Se katsoi lännen asettavan pakotteita joka tapauksessa.

Sodan jatkuttua kuukausia Suur-Venäjää ajaneet Igor Girkinin tyyppiset nationalistit arvostelivat maan sodankäyntitapaa tehottomaksi.

Tämän opposition "sotapuolueen" kannattajat syyttivät "venäläisiä pettureita" "selkäänpuukotuksesta".

Kun Ukraina onnistui alueellisessa vastahyökkäyksessään Harkovan seudulla syyskuussa 2022, Venäjän tiedotukseen ilmestyi todenmukaisempia, kriittisempiä sävyjä kuin aiemmin. Kyseltiin, pitäisikö Venäjän tehdä liikekannallepano tai rauha. Hallitus lienee pitänyt tappiota armeijan syynä. Tämä taas johtui huonoista armeijan saamista tiedoista.

Kun Venäjän hallitus julisti osittaisen liikekannallepanon, se lisäsi Venäjältä pakenemishaluja. Putinin kannatus laski hieman, mutta pysyi yhä korkeana. Putinin puhuessa Ukrainalta vallattujen alueiden liittämistilaisuudessa väsymys näkyi muutamien eliitin jäsenten kasvoilla.

Tappioiden kasvaessa lokakuun alussa erikoisoperaation kritiikki kasvoi: Hersonin alueen johtajan kerrottiin kehottaneen puolustusministeri Shoigun ampumaan itsensä. Duumassa eräs kenraali vaati korkeita virkamiehiä lopettamaan sodasta valehtelun.

Huhuttiin, että Ryhmä Wagnerin ja armeijan ylimmän johdon välillä olisi riitaa. Venäjä vaihtoi Wagneria lähempänä olleen kovaotteisen kenraali Surovkinin Ukrainan joukkojen johdosta pois. Sotaa TV:ssä arvostellut TV-toimittaja Marina Ovsjannikova pakeni Venäjältä.

Sodan ja hallinnon toimien kritisoiminen ja epäonnistuminen asioiden hoidossa oli kohtalokasta Venäjällä. Monia Venäjän liikemieseliittiin kuuluneita kuoli hämärissä oloissa: puhuttiin "venäläisen äkkikuoleman oireyhtymästä". Ilmeisesti huonon tiedustelu- ja sotamenestyksen vuoksi Venäjän hallitus erotti, alensi tai asetti rajoituksia monille sotilas- ja turvallisuuseliittiin kuuluneille. Putin luotti eniten turvallisuuspalvelu FSB:hen, josta oli kotoisin. Mutta esimerkiksi Ukrainan tilanteen väärin arvioinut FSB:n ulkomaantiedustelun johtaja Sergei Beseda asetettiin salaa kotiarestiin ja joutui vankilaan.

Toukokuussa 2023 Prigozhin sanoi vallankumouksen uhkaavan Venäjällä. Tätä puhetta pitivät jotkut tarkkailijat teatterina, joka oikeutti määräysten kiristyksiä.

Venäjä syytteli jatkuvasti länttä siitä, että se aikoo tuhota tai hajottaa Venäjän. Mutta esimerkiksi Yhdysvaltain ulkoministeri Blinken sanoi, ettei länsi halua vaihtaa Venäjän hallintoa.

Kreml pyrki kesä-heinäkuussa vaientamaan sitä arvostelleet sotabloggaajat. Tämä johtui Prigozhinin kapinasta. Turvallisuuspalvelu pidätti Kremliä pitkään arvostellut, Ukrainan sotaa vuodesta 2014 asti ajaneen Igor Girkinin syytettynä ääriajattelusta. Tämän syy oli se, että Girkin arvosteli suoraan Putinia. Prigozhin kuoli 23. elokuuta 2023 lento-onnettomuudessa, jota laajasti epäiltiin salamurhaksikin.

Vangittu Kremlin vastustaja Aleksei Navalnyi kuoli rangaistusleirillä IK-3 epäselvissä oloissa.

Sodan edetessä sen kannatus ns tavallisen kansan parissa hiipui puolueettomien mielipidemittausten ja tarkkailijoiden mukaan sekä Ukrainassa että Venäjällä. Kuitenkin erään mielipidemittauksen mukaan helmikuussa 2020 noin puolet kansasta piti sotaa oikeutettuna, kun 2/5 vastusti. Venäläiset olivat yhä laajalti isänmaallisia. Yliopistossa moni kannatti sotaa.

Maaliskuussa vuonna 2024 Kremlin tiedottaja Peskov sanoi Venäjän olevan sodassa.

Rauhanneuvottelut

Yritykset neuvotella sodan kestäessä rauhaa epäonnistuivat, ja päättyivät toukokuussa molemminpuoliseen syyttelyyn. Osapuolet ajoivat eri asioita. Yhteistä säveltä ei löytynyt. Venäjä syytti mm Yhdysvaltoja siitä, ettei rauhaa keväällä syntynyt. Sen mielestä Ukraina oli lähtenyt läntiseen juonene mukaan Venäjää vastaan.

Syksyllä Venäjä väitti, ettei Ukraina halua neuvotella. Ukraina vastasi, että neuvottelujen ehto on että Venäjä vetäytyy Ukrainasta. Ukraina julkaisi 15.11.2022 kymmenen kohtaa, joiden perusteella tulisi rauha. Venäjälle tämä ei käynyt, koska Ukraina vaati Venäjän vetäytymistä. Yhdysvallat ja Venäjä kävivät samoihin aikoihin suljettuja neuvotteluja Turkissa. Kreml ilmoitti marraskuussa 2022, ettei maa pyrkinyt vaihtamaan Ukrainan hallitusta.

Vuoden 2023 loppupuolella väläyteltiin medioissa, että länsi pyrkisi ajamaan Ukrainaa rauhaan Venäjän kanssa niin, että tämä menettäisi Venäjän valtaamat alueet. Donald Trumpin mahdollisen paluun presidentiksi uskottiin johtavan aseavun ainakin osittaiseen tyrehtumiseen ja Ukrainalle hyvin epäedullisen pakkorauhaan.

Kansainvälinen reaktio

Venäjä ilmoitti jatkavansa operaatiotaan niin kauan, kunnes sen vaatimuksiin suostutaan. Näitä olivat muun muassa puolueeton Ukraina ja se, että Ukraina tunnustaa Krimin Venäjän osaksi.

Myös Ukraina ilmoitti jatkavansa sotaa voittoon asti.

Länsimaat tuomitsivat Venäjän hyökkäyksen. Kiina pitkälti tuki Venäjää, osin piti sotaa pahana. Intia oli melko puolueeton, mutta ilmoitti syyskuussa suhtautuvansa sotaan kielteisesti.

YK:n yleiskokous vastusti sotaa alusta asti. Venäjä tyrmäsi veto-oikeudellaan turvallisuusneuvoston päätöslauselmat. Kiina äänesti tyhjää. Syksyllä kun Venäjä liitti valtaamansa alueet itseensä, suurin enemmistö YK:sta vastusti Venäjän tekemää yksipuolista rajanmuutosta. Valko-Venäjä ja neljä muuta maata kannatti Venäjän lisäksi. 34 maata äänesti tyhjää, näiden joukossa Intia ja Kiina.

Useimmissa länsimaissa laaja kansalaismielipide piti Venäjää enemmän syyllisenä sotaan. Päinvastaisiakin kantoja esiintyi paljon esimerkiksi Italiassa.

Sodan edetessä kävi selväksi, että monet Neuvostoliitosta Moskovan vallasta vuonna 1991 irtautuneet maat suhtautuivat sotaan ja Venäjään epäillen. Näitä olivat muun muassa Tadzikistan, Armenia ja myös Kazakstan.

Länsi asetti Venäjälle kovia talouspakotteita ja asetti boikotteja. Venäjä vastasi omilla pakotteillaan ja boikoteilla. Venäjän johto ilmoitti, etteivät pakotteet vaikuta sen päätöksiin. Pakotteet huononsivat Venäjän taloutta. Länsi asetti syksyllä lisäpakotteita.

Länsi ja Venäjä jatkoivat jo vuonna 2014 alkanutta toistensa syyttelyä. Luottamus idän ja lännen välillä oli vähäinen. Venäjän toimet muuttivat kansainvälistä asetelmaa. Sodan pelättiin laajenevan muihin maihin, käynnistävän jopa maailmansodan. Maailmalla osoitettiin mieltä sotaa vastaan.

Suomi tuomitsi jyrkästi Venäjän sotilasoperaation, ja asettui länsimaiden puolelle tukien Ukrainaa aseavullakin. Ukrainan sota aiheutti Suomessa ja Ruotsissa epäluuloa Venäjää kohtaan. Näin nämä maat aikoivat hakea Natoon. Turkki jarrutti Suomen Nato-aikeita, koska katsoi Suomen tukeneen kapinoivia kurdeja mm. asevientikiellolla. Myös Unkari vitkutteli, koska EU:ssa oli kiistaa Unkarille annettavista EU-avustusrahoista. Maat hyväksyivät Suomen Natoon maaliskuun lopussa vuonna 2023. Venäjä painosti Suomea Natoon liittymisen jälkeen medioiden mukaan mm lähettämällä pakolaisia maan rajoille.

Sodan suorat vaikutukset Ukrainan viljanvientiin ja pakotteet aiheuttivat maailmanlaajuista hintojen nousua.

Sodan pelättiin laajenevan seurannaisvaikutuksien takia muihin maihin. Sen pelättiin vievän mahdollisten laajnemisten kautta jopa maailmanlaajuiseen ydintuhoon.

Maailmanlaajuisen sodan uhka

Se että länsi tuki avoimesti Ukrainaa, lisäsi maailmanlaajuisen sodan uhkaa. Venäjä katsoi lännen käyvän sijaissotaa maataan vastaan. Se syytti länttä pyrkimyksestä tuhota Venäjä. Sodasta oli tullut Venäjällä arvovaltakysymys. Venäjän ydinaseoppi salli ydinaseiden käytön, jos maan olemassaoloa uhataan vakavasti. Monet läntiset asiantuntijat eivät pitäneet ydinaseiden käyttö Ukraina konfliktin takia Venäjän kannalta järkevänä. Venäjä uhkaili silti toistuvasti ydinaseilla. Sen tarkoitus oli pitää länsi erossa konfliktista.

Sodan uhka Euroopassa

Idän ja lännen välinen epäluottamus oli syvä. Vuosina 2023 - 2024 länsimaissa pelättiin, että Venäjä hyökkäisi itäisen Euroopan maihin noin 2 - 8 vuoden sisään. Venäjän tiedustelu teki hybridioperaatioita lähettämällä pakolaisia Puolan ja Suomen rajoille. Maat vastasivat sulkemalla rajojaan. Venäjän pelättiin hyökkäävän mm Baltiaan, Suwalkin käytävään ja Suomeen.

Vaikka Ukrainan sota olikin heikentänyt Vnäjän maavoimia, niin maan pelättiin silti hyökkäävän Natoa vastaan.

Venäjä myös uhkaili Moldovaa. Lännessä ajateltiin, että Venäjä tekee sotilasoperaatioitaan muihin maihin varsinkin, jos voittaa Ukrainan sodan. Venäjällä taas pelättiin Natoa. Venäjä syytti Natoa lisääntyneestä aggressiosta. Syynä tähän oli se, että Nato järjesti sotaharjoituksia Venäjän uhan takia.