Siirry sisältöön

Wikiopiskelu Suomen historia/Tappajasusi

Wikikirjastosta
Susi.

Tappajasusi oli 1880 - 1881 lapsia Varsinais-Suomessa surmannut susi. Se surmasi jopa 22 alle 10-vuotiasta lasta.

On hyvin harvinaista että susi surmaa ihmisen. Mutta Tappajasusi oli poikkeusyksilö. Se ei pelännyt ihmisiä. Koska susi on nopea, sitä on vaikea saada kiinni. Tämä susi herätti suurta pelkoa. Venäläinen ammattimetsästäjä ampui tappajasuden talvella 1882.

Vanhaan aikaan susi hyökkäsi usein karjan kimppuun. Siitä kun sai muhkeat ravinnot. Kymmeniä tuhansia kotieläimiä kuoli. Mutta susi kävi harvoin ihmisen kimppuun. Monesti, koska oli vesikauhuinen.

Sudet tappoivat Suomessa 175 ihmistä 1710-1881. Näistä 98 oli alle 18-vuotiaita. Tunnetuin Suomessa ihmisä surmannut susi oli tappajasusi. 1800-luvulla suden teppoivat noin 80 ihmistä.

Tappajasusi oli luultavasti vanha naarassusi, joka oli huonohampainen. Tällä monesti nähdyllä suurella sudella oli kirjava ja takkuinen turkki. Se ei pelännyt ihmisiä niin kuin sudet yleensä.

Susi hyökkäsi surmaten lapsia monta kertaa. Aikuisia ilmeisesti susi pelkäsi enemmän. Surmat tapahtuivat muutaman kymmenen kilometrin säteellä. Susi liikkui ihmisten talojen pihallakin.

Ensimmäinen tapaus sattui 15. tammikuuta 1880 Kalannissa. 8-vuotias Kalle Hörnberg oli käymässä tarpeillaan ulkona. Matkaa taloon oli vähän yli 40 m, kun susi hyökkäsi. Ruumiin palasia löytyi pitkin matkaa jopa yli 2 km päässä talosta.

Eräässä tapauksessa isosisko näki , kun susi raateli hänen pikkusiskonsa. Toisella kertaa tappajasusi vei lapsen kotioveltaan.

Kerran kävi niin, että suden sieppaamalla lapsella oli paksu vaate kaulalla. Tyttö pelastui tältä osin suden hampaista. Naapuritalon renki pelotti karjumalla suden pois. Susi jätti lapsen hypätessään aidan yli. Lapsi sai vammoja, mutta selvisi hengissä. Sattumalta myös renki oli lähtenyt talosta ennen aikojaan pois, vaikka alussa odotti emännän leipomaa pullaa.

Miksi surmat jatkuivat kuukausia ?

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Se että susi pystyi jatkamaan iskujaan johtui monista syistä. Susi on hyvin liikkuva eläin, kulkee perusvaihdillaankin 8 km tunnissa. Tappajasusi saapui usein nopeasti talon lähelle, sieppasi saaliinsa ja pakeni vauhdilla. Susi on juostessaaan yleensä ihmistä nopeampi. Näin sutta oli lähes mahdoton ampua hyökkäyksen jälkeen. Tuohon aikaan harvoilla ihmisillä oli kotonaan ampuma-aseita. Kesällä sutta oli vaikea jäljittää.

Tieto kulki hitaasti: ei ollut puhelimia. Vasta viidennen surman jälkeen 15. toukokuuta levisi laajalle todellinen susihysteria. Ihmiset virittivät metsään myrkytettyjä haaskoja, rautoja ja sudenkuoppia. Mutta se ei estänyt sutta liikkumasta ja tappamasta. Maaherra kutsui tapauksen takia kruununvouteja koolle kesäkuun 1880 alussa.

Loppuvuodesta 1880 tehty susijahti ei tuottanut tulosta. Tämän kerrottiin johtuneen siitäkin, että ammattimetsästäjät metsästivät tuolloin mieluummin tuottoisampia ilveksiä.

Lehdistö soimasi virkamiehiä. Kansaa suututti vastatoimien vähäisyys. Senaatti alkoi pohtia susikysymystä 6. lokakuuta 1881. Se määräsi Venäjältä tulleista ammattilaisista koostuvan ryhmän sutta pyytämään.

Tappajasuden surma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattimetsästäjät todella tunsivat susien tavat. Heitä kutsuttii "lukaaseiksi" ("Lukash") suojelusenkeli Luukaksen mukaan. Metsästäjät lähtivät liikkeelle marraskuussa 1881.

Venäläinen ammattimetsästäjä Ivan Paklja ampui tappajasudeksi epäillyn suden 2. tammikuuta 1882. Sen urospuoliso pääsi pakoon. Sekin surmattiin myöhemmin saman kuun aikana. Lasten surmat loppuivat äkkiä.

Kaatuneen suuren naarassuden takkuinen turkki oli likaisenkeltainen, ja susi oli harvinaisen suuri. Sillä oli huonot hampaat.

Käykö susi ihmisen kimppuun ?

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Susi voi käydä ihmisen kimppuun, mutta se on harvinaista. Jos susi puolustaa poikasiaan tai on uhattu, se voi hyökätä. Tämäkin on harvinaista. Samoin se, että vesikauhuinen susi käy ihmisen kimppuun. Tappajasusi ei ollut vesikauhuinen, koska se tauti tappaa kahdessa viikossa. Vammautunut susi voi surmata ihmisen.

Miksi tappajasusi hyökkäili ihmisten kimppuun

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvulla pidettiin joskus susia kotieläiminä. Nämä saattoivat karata. Karanneet kotieläinsudet eivät pelänneet ihmistä, ja saattoivat hyökätä ihmisten kimppuun helpommin. Toisaalta kotieläinsudet saattoivat risteytyä koirien kanssa. Tappajasusi saattoi olla karannut "koirasusi". Toinen vaihteehto on, että tappajasusi olis ollut tarhasta karannut, ihmiseen tottunut susi.

Myös se, että riistaa oli alueella metsästetty paljon pois, saattoi edistää tappajasuden hyökkäilyjä. Hirviä oli vähän alueella siihen aikaan.

Toisaalta 1800-luvun lopulla maaseuduilla lapset kulkivat karjan lähellä, ja olivat näin suden mahdollisia hyökkäyskohteita. Monesti, joskaan ei aina susi hyökkäsikin, kun lapset olivat paimentamassa karjaa. Nykyään sudet ovat käyneet joskus karjaa paimentaneiden lasten kimppuun Iranissa ja Intiassa.