World music instruments/Koto
KOTO[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koto on perinteinen japanilainen kielisoitin. Se on tavallisesti n. 180cm pituinen, ja siinä on 13 perinteisesti silkistä, mutta nykyisin keinokuidusta valmistettua kieltä. Nykyään on saatavana myös 17- ja 20- kielisiä kotoja sekä bassokotoja. Koton loivasti kaareva kaikukoppa on valmistettu keisaripuusta. Legendan mukaan koton ulkonäön esikuvana on ollut kyyryasentoinen lohikäärme, joka on Kiinassa ja Japanissa onnen symboli. Liikuteltavat kielisillat ovat perinteisesti norsunluuta, mutta nykyisin muovia. Kotoa soitetaan kolmella peukaloon, etu- ja keskisormeen kiinnitettävällä sormustinmaisella näppäimellä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koto on aluksi ollut vain viisikielinen, lopulta se muutettiin seitsemänkieliseksi. Aluksi kotoa käytettiin ainoastaan japanilaisessa hovimusiikissa, mutta 1600-luvulta lähtien muussakin japanilaisessa musiikissa. Michio Miyagi (1894-1956), sokean säveltäjän katsotaan, olleen ensimmäinen japanilainen säveltäjä, joka yhdisti länsimaisen- ja perinteisen koto musiikin. Hän kirjoitti 300 teosta ennen kuolemaansa. Hän myös keksi 17 kielisen basso koton.
Tässä on Michio Miyagin säveltämä kappale Haru no Umi
