Yrityksen perustajan opas/Tarina yrityksen perustamisesta

Ajatus omasta yrityksestä syntyy

Insinööri Kalle Korhonen ja teknikko Timo Einola työskentelivät Oulussa sijaitsevassa suuressa elektroniikkatehtaassa. Yhteisten juoksulenkkien lomassa he kehittelivät vähitellen ideaa oman yrityksen perustamisesta. Kummallakin oli vuosikausien kokemus alalta ja Kalle Korhonen oli toiminut myös yrityksen edustajana ulkomailla.

Nykyinen työnantaja suhtautui kannustavasti Korhosen ja Einolan suunnitelmiin, sillä se oli valmis solmimaan alihankintasopimuksen Korhosen ja Einolan yrityksen kanssa. Kahden tunnollisen työntekijän asiantuntemus ja ammattitaito olisivat myös tulevaisuudessa elektroniikkatehtaan käytössä. Korhosen ja Einolan kannalta tämä oli erinomainen lähtökohta yritystoiminnan aloittamiselle. Näin heillä oli tiedossa jo ainakin yksi iso ja luotettava asiakas. Ajatus yrityksen perustamisesta oli kypsynyt toteuttamisen asteelle. Korhonen oli saanut tietää Oulussa sijaitsevalla teollisuusalueella keväällä vapautuvista toimitiloista, joihin kuului työpaja ja pienehkö varasto. Yrityksen perustamistoimiin päätettiin ryhtyä välittömästi.

Tietoa yrittämisestä hankitaan

Kalle Korhonen ja Timo Einola ryhtyivät keräämään tietoa yrityksen perustamiseen liittyvistä asioista. He ottivat yhteyttä Oulun kauppakamariin, josta he saivat neuvojen lisäksi käyttöönsä yrityksen perustamista koskevan oppaan. Samalla he kuulivat, mitä palveluita ja etuja kauppakamariin kuuluvalla yrityksellä on. Tämän jälkeen kumppanukset kääntyivät paikallisen ELY-keskuksen puoleen, josta he saivat apua liikeidean arvioinnissa ja tietoa muun muassa julkisen hallinnon tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista sekä yrittäjäksi aikoville järjestettävästä koulutuksesta.

Rahoitus ja vakuutukset kuntoon

Yrityksen rahoituksen järjestämiseksi Korhonen ja Einola ottivat yhteyttä jo entuudestaan tuttuun pankkiin, jonka yritysasiantuntijat selvittivät kumppanuksille yritysrahoituksen ongelmia ja pankin niihin tarjoamaa apua. Tämän jälkeen he olivat yhteydessä Finnveraan ja Teknologian kehittämiskeskukseen (TEKES) selvittääkseen näiden tahojen mahdollisesti tarjoamaa apua heidän teolliselle yritykselleen. Vakuutusyhtiön kanssa Korhonen ja Einola selvittivät yritystoiminnan vakuuttamiseen liittyviä asioita. Paikallisesta työ- ja elinkeinotoimistosta kumppanukset saivat tietoa mm. yrityksen perustamis- ja kehittämiskoulutuksesta, yrityksen sijaintikysymyksistä sekä ns. starttirahasta ja työllistämistuesta.

Kyselykierros kannattaa

Kaupparekisterin ja yritystietojärjestelmän Internet-sivuilta Korhonen löysi yrityksen perustamiseen liittyviä asiakirjalomakkeita (http://www.prh.fi ja http://www.ytj.fi). Einola otti yhteyttä paikalliseen elinkeinotoimistoon, josta hänet ohjattiin kaupungissa toimivan Uusyrityskeskuksen puoleen. Tyytyväisenä kumppanukset totesivat, että Uusyrityskeskus ja sen asiantuntijat olivat maksutta heidän käytettävissään liikeidean eteenpäinviemisessä, yritysmuodon valinnassa, yrityksen perustamisessa sekä muussakin yrittämiseen liittyvässä neuvonnassa. Paljon aikaa ja kärsivällisyyttä vaatineen kyselykierroksen jälkeen Korhonen ja Einola totesivat saaneensa runsaasti tietoa ja apua. Heistä tuntui, että he olivat vihdoin valmiita aloittamaan konkreettiset toimet yrityksen perustamiseksi.

Yritysmuoto valitaan

Perustettavan yrityksen yhtiömuodon valinta oli visainen tehtävä. Perustajia oli kaksi, joten toimiminen yksityisenä elinkeinonharjoittajana ei tullut kysymykseen. Koska yrityksen käyntiin saattaminen konehankintoineen ja raaka-aineineen vaati melkoisesti rahaa, harkittiin seuraavia vaihtoehtoja:

- avoin yhtiö,

- kommandiittiyhtiö ja

- osakeyhtiö.

Koneiden hankkiminen leasing -sopimuksella olisi luonnollisesti vähentänyt pääoman tarvetta, mutta avoin yhtiö ei kuitenkaan tuntunut heidän tapauksessaan parhaalta vaihtoehdolta. Osakeyhtiö olisi saattanut tulla kysymykseen, mutta yritysmuodon vaatima runsas paperityö pelotti kumppanuksia. Kommandiittiyhtiö tuntui ihanteelliselta ratkaisulta. Kumppanukset totesivat, että tarvittaessa kommandiittiyhtiö voitaisiin myöhemmin muuttaa suhteellisen kätevästi osakeyhtiöksi. Kaksi molemmille tuttua ja luotettavaa henkilöä, Eeva Elonen ja Martti Kosonen, lupautuivat äänettömiksi yhtiömiehiksi. He sijoittivat yhtiöön kumpikin 5 000 euroa, joka yhdessä ulkopuolisten lainojen kanssa riitti toiminnan käynnistämiseen. Äänettömien yhtiömiesten pääomapanokselle luvattiin maksaa 12 prosentin vuotuinen korko. Yhdessä laadittiin yhtiösopimus (liite 1).

Sähkö-Kalle syntyy

Korhosen ja Einolan yhteinen yritys Sähkö-Kalle syntyi jo yhtiösopimuksen allekirjoittamisella. Korhonen ja Einola tutustuivat tarkoin perustamisilmoituslomakkeen täyttöohjeisiin, jotka he löysivät Internetistä osoitteesta http://www.ytj.fi. Perustamisilmoitus kaupparekisteriin ja verohallinnolle jätettiin välittömästi sen jälkeen, kun Korhonen oli käynyt kaupparekisterissä tarkistamassa, ettei rekisteriin ollut jo aikaisemmin hyväksytty vastaavalla nimellä toimivaa yritystä.

Korhonen ja Einola irtisanoutuivat entisen työnantajan palveluksesta ja tekivät varatuomari Elosen apua käyttäen toimitiloja koskevan vuokrasopimuksen. Jo aikaisemmin kumppanukset olivat tarkistaneet viranomaisilta, ettei toiminnalle tarvita elinkeinolupaa. Samoin yrityksen toimitiloja ei toiminnan luonteen vuoksi tarvinnut ilmoittaa kunnalliselle terveydensuojeluviranomaiselle.

Perustamisilmoituksessa ilmoitettiin arvio yrityksen tulosta. Näin vältettiin se, että koko vuoden toiminnasta aiheutuvat verot tulisivat myöhemmässä vaiheessa yhdellä kertaa maksettaviksi. Perustamisilmoituksessa yhtiö myös ilmoittautui säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi. Näin yrityksen palveluksessa olevan henkilökunnan palkoista maksettavat sosiaaliturvamaksut ja ennakonpidätykset voitiin tehdä kokonaissummana ilman, että kutakin palkansaajaa varten tarvitsisi kirjoittaa erillinen ennakonpidätystodistus kunkin palkanmaksun osalta.

Yritystoiminta käynnistyy

Kaikki pakolliset ilmoitukset tehtyään kumppanukset Korhonen ja Einola pääsivät vihdoin keskittymään oman yrityksen hoitamiseen. Ensimmäinen toimintavuosi sujuikin erinomaisesti. Eräänä syynä tähän oli se, että Korhonen ja Einola keskittyivät vain siihen työhön, jonka he itse hyvin osasivat. Esimerkiksi kirjanpidossa, verosuunnittelussa ja markkinoinnissa he turvautuivat ulkopuolisten asiantuntijoiden apuun. Yrityksen menestyksekkäästä toiminnasta huolimatta toinen äänettömistä yhtiömiehistä, Martti Kosonen halusi vetäytyä pois. Korhosen ja Einolan esimerkin kannustamana Kosonen harkitsi vakavasti oman yrityksen perustamista. Tämän vuoksi Korhonen ja Einola päättivät muuttaa yrityksensä osakeyhtiöksi. Toinen äänettömistä yhtiömiehistä, Eeva Elonen, oli lupautunut yhtiökumppaniksi.

Yhtiömuotoa muutetaan

Turvauduttuaan asiantuntija-apuun Korhonen ja Einola ryhtyivät muuttamaan kommandiittiyhtiötä osakeyhtiöksi. Muutoksesta tehtiin sopimus, jonka allekirjoittivat Korhonen, Einola, Elonen ja Kosonen. Osakeyhtiön hallituksen jäsenten valinta ilmeni sopimuksesta, jolloin ei tarvinnut pitää erillistä valintakokousta.

Sopimuksen liitteeksi otettiin jäljennös kommandiittiyhtiön tilinpäätösasiakirjoista kahdelta viimeksi päättyneeltä tilikaudelta. Lisäksi sopimuksen liitteeksi otettiin osakeyhtiön yhtiöjärjestys. Yhtiöjärjestyksen laatiminen oli helppoa, koska kumppanukset päätyivät käyttämään osakeyhtiön perustamispaketista löytämäänsä yhtiöjärjestystä. Muutoksesta ilmoitettiin kaupparekisteriin täyttämällä lomake Y5 sekä patentti- ja rekisterihallituksen liitelomake 1. Ilmoituslomakkeella Y5 ilmoitettiin, että kommandiittiyhtiö oli 15.8.2010 päivätyllä sopimuksella päätetty muuttaa osakeyhtiöksi. Lomakkeella 1 ilmoitettiin osakeyhtiöstä rekisteröitävät asiat. Ennen asiakirjojen laatimista Korhonen ja Einola tutustuivat tarkoin kaupparekisterin Internet-sivuilla http://www.prh.fi oleviin neuvoihin kommandiittiyhtiön muuttamisesta osakeyhtiöksi.

Kommandiittiyhtiö muuttuu osakeyhtiöksi vasta, kun yhtiö on merkitty kaupparekisteriin. Kumppanukset jatkoivat laajentunutta liiketoimintaansa, kun Sähkö-Kalle Ky:n muutos Elektro-Eino Oy:ksi oli merkitty kaupparekisteriin.

Myöhemmin Kalle Korhonen, Eeva Elonen ja Timo Einola perustivat vielä KE-Elektro Oy –nimisen osakeyhtiön (liite 2).