Yrityksen perustajan opas/Yrittäjä työnantajana
Yrittäjä on saattanut suunnitella hoitavansa yritystä kokonaan itse. Jos markkinoiden kysyntä on suurempi kuin alussa on arvioitu, yrittäjä saattaa kuitenkin tarvita lisäapua. Työntekijöitä palkkaamalla yrittäjä astuu työnantajan vaativaan ja vaikeaan, mutta toisaalta mielenkiintoiseen rooliin. Jo yhden ulkopuolisen työtekijän palkkaamiseen pitää paneutua erityisellä huolellisuudella. Kun työsuhde on syntynyt, yrittäjää koskevat kaikki työnantajan oikeudet ja velvollisuudet. Varsin usein riippuu yrittäjästä itsestään, kuinka hyvin hän onnistuu työnantajana.
Työsopimuksen muoto
Työsopimus on syytä tehdä kirjallisesti. Sopimuksilla on merkitystä erityisesti erimielisyystilanteissa. Jos kirjallista työsopimusta ei ole tehty, työntekijälle on annettava kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä.
Koeajasta sovittava
Koeajasta, jonka pituus voi olla enintään neljä kuukautta, tulee aina sopia erikseen. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Koeaikana on mahdollisuus selvittää työntekijän soveltuvuus tehtäviinsä. Koeaikana sekä työnantajalla että työntekijällä on oikeus purkaa työsuhde päättymään heti. Mitään erityistä perustetta ei tarvita. Työsuhdetta ei kuitenkaan saa purkaa epäasiallisilla perusteilla (esim. työntekijän raskaus).
Työsuhteen kesto
Määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen tarvitaan perusteltu syy. Määräaikaista työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana, jos se on tehty ilman perusteltua syytä. Työsopimus katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi myös silloin, kun määräaikaisia sopimuksia on ilman pätevää syytä tehty toistuvasti peräkkäin. Määräaikaista työsopimusta ei voi yleensä irtisanoa. Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus päättyy irtisanomisajan jälkeen. Irtisanomisajan noudattamisvelvollisuus koskee sekä työnantajaa että työntekijää.
Työsuhdesäännöt
Työnantajalla on velvollisuus noudattaa työsopimuksessa ja työehtosopimuksessa sovittuja ehtoja. Pakottavista työlaeista ja työehtosopimuksista voidaan poiketa vain työntekijälle edullisempaan suuntaan. Myös järjestäytymätön työnantaja on velvollinen noudattamaan oman alansa yleissitovaa valtakunnallista työehtosopimusta.
Työnjohto ja -valvonta
Työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeus sisältää oikeuden määritellä työntekijän työn sisältö ja laatu. Myös vakiintunut käytäntö yrityksessä voi muodostua osaksi työntekijän työsopimuksen ehtoja.
Työntekijän vastuu
Työntekijän tärkein velvollisuus on tehdä työnsä huolellisesti. Hän ei saa aiheuttaa työnantajalle vahinkoa rikkomalla liike- ja ammattisalaisuuksien ilmaisukieltoa. Työntekijän on noudatettava niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta.
Kilpaileva toiminta
Työntekijä ei saa työsuhteen voimassaoloaikana itse ryhtyä hyvän tavan vastaisesti kilpailemaan työnantajansa kanssa. Kielto koskee myös kilpailevan työsopimuksen tekemistä.
Kielto voidaan ulottaa myös työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan tekemällä työnantajan ja työntekijän välinen kilpailukieltosopimus. Kilpailukieltosopimuksen tekeminen vaatii kuitenkin erityisen painavaa syytä, jota arvioitaessa tulee huomioida työsuhteen kummankin osapuolen edut. Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsuhteen päättymisen jälkeen työsopimus sellaisen uuden työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa sen työnantajan kanssa, johon työntekijä oli kilpailukieltosopimusta tehtäessä työsuhteessa. Kilpailukieltosopimuksella voidaan myös rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa. Kilpailunrajoitusaika voi olla enintään kuusi kuukautta. Korvausta vastaan rajoitusaika voidaan kuitenkin sopia enintään vuoden mittaiseksi. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.
Työsuhdekeksinnöt
Työnantajalla on yleensä oikeus keksintöön, jonka työntekijä työssään tekee ja jolla on yhteys työsuhteeseen. Työntekijän on välittömästi ilmoitettava työnantajalle keksinnöstään, joka liittyy työnantajan toimialaan. Työnantajan on ilmoitettava kirjallisesti neljän kuukauden kuluessa mainitusta ilmoituksesta, ottaako se tietyn oikeuden keksintöön. Työntekijällä on oikeus korvaukseen keksinnöstä.
Palkanmaksu
Palkka voidaan laskea työhön käytetyn ajan, työn tuloksen tai muun sovitun perusteen mukaan. Palkka on maksettava käteisenä tai työntekijän ilmoittamaan pankkiin. Jos palkanmaksu viivästyy, työnantaja voi joutua maksamaan työntekijälle viivästyskorkoa. Palkkasaatava vanhenee viidessä vuodessa. Työnantaja on yleensä velvollinen maksamaan työntekijän palkan, vaikka työnteko keskeytyy työn organisoinnissa tai alihankinnassa olevien häiriöiden johdosta.
Yhteistoiminta
Työnantajalla on laaja tiedottamisvelvollisuus varsinkin taloudellisista ja henkilöstöön liittyvistä asioista. Lähes kaikista työntekijöiden asemaan vaikuttavista asioista tulee neuvotella työntekijöiden kanssa ennen päätöksentekoa.
Työnantajan vastuu
Työnantaja huolehtii työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työpaikalla. Vastuu ulottuu myös henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin työpaikalla. Tätä varten työnantajan on arvioitava riskit ja laadittava työsuojelun toimintaohjelma. Työturvallisuuslaki korostaa työnantajan velvollisuutta tunnistaa ja arvioida työhön liittyvät ja siitä aiheutuvat vaarat. Työnantaja on velvollinen järjestämään työterveyshuollon omalla kustannuksellaan pienissäkin työpaikoissa.
Työllistämistuet
Työnantajalla on mahdollisuus saada julkista tukea työntekijöiden palkkaamiseen. Tukimuodoista voi tiedustella paikallisista työ- ja elinkeinotoimistoista. Lisätietoa: http://www.mol.fi > Työnantajan palvelut
Tasa-arvosuunnitelma
Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on laadittava vuosittain tasa-arvosuunnitelma naisten ja miesten tasa-arvon toteutumisen jouduttamiseksi työpaikalla. Lisätietoa: http://www.tasa-arvo.fi]
Vuokratyöntekijät
Tilaajavastuulain tavoitteena on varmistaa, että vuokratyöstä tai alihankinnoista sopimuksia tekevät yritykset täyttävät sopimuspuolina ja työnantajina lakisääteiset velvoitteensa. Ennen kuin tilaaja tekee sopimuksen vuokratun työntekijän käytöstä tai alihankintasopimukseen perustuvasta työstä, tilaajan on pyydettävä toiselta sopimusosapuolelta selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisävelvollisten rekisteriin. Lisäksi tilaajan on pyydettävä:
- kaupparekisteriote
- todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus taikka selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty
- todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty
- selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista
Lisätietoa:
Työnantajaliitot
http://www.tyosuojelu.fi/fi/tyosuhdeasiat
http://www.mol.fi >Työsuhdeasiat
Pientyönantajan maksupalvelu
Palkka.fi -palvelu on Internetissä toimiva pienyrityksille ja kotitalouksille tarkoitettu maksuton palvelu. Palvelu sopii parhaiten pientyönantajalle työntekijämäärän ollessa 1−5 henkilöä.