Yritys/Perustaminen/Ammatinharjoittaja

Wikikirjastosta

Johdatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämän artikkelin tarkoitus on kertoa niistä konkreettisista toimenpiteistä, joita on tehtävä jos haluaa perustaa toiminimiyrityksen.

Toiminimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos yritystoiminta ei vaadi suuria investointeja, on yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi usein paras yritysmuoto. Yksityiset elinkeinonharjoittajat jaetaan ammatinharjoittajiin ja liikkeenharjoittajiin. Ammatinharjoittajan ja liikkeenharjoittajan ainoa käytännön ero on, että liikkeenharjoittaja joutuu pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa, kun ammatinharjoittajalla riittää yhdenkertainen. Ammatinharjoittajalla on myös hieman yksinkertaisempi veroilmoituslomake. Verottaja yleensä katsoo yrittäjän liikkeenharjoittajaksi, jos yrityksellä on jokin kiinteä toimipiste. Esimerkiksi parturi-kampaaja tai askartelupuodin pitäjä on liikkeenharjoittaja, ja työmaalta toiselle keikkaileva sähköasentaja ammatinharjoittaja.

Käytännön näkökohtia ja velvollisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toiminimiyrityksen perustaminen on helppoa. Tarvitset maksaa 105 euron rekisteröintimaksu Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH) sekä täyttää perustamisilmoituslomake Y3 ja toimittaa se PRH:lle.

Verrattuna vaikkapa osakeyhtiön rekisteröimiseen, toiminimen rekisteröinti onnistuu nopeasti. Tyypillisesti yritys näkyy kaupparekisterissä noin viikon kuluttua perustamisilmoituslomakkeen jättämisestä.

Yrittäjä on velvollinen pitämään kirjaa yritystoiminnan tuloista ja menoista. Lisäksi yrittäjä joutuu laatimaan veroilmoituksen joka vuoden huhtikuun alkuun mennessä, vaikka varsinaista liiketoimintaa ei olisikaan ollut.

Yrittäjän yhteystiedot (myös salainen osoite sekä henkilötunnus) ovat kenen tahansa hankittavissa kaupparekisteristä. Käytännössä tämä näkyy siten, että puhelinmyyjiltä tulevien soittojen määrä lisääntyy huomattavasti.

Perustamisilmoituslomakkeen täyttäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Y3-lomake on varsin helppo täyttää. Ohjeet löytyvät esimerkiksi täältä Vaihtoehto lomakkeiden täyttämiselle löytyy täältä

Yrityksen nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritykselle kannattaa miettiä nimi, joka menee todennäköisestä läpi kaupparekisterissä ilman korjailuja. Lisätietoa nimeämisestä löytyy PRH:n nimiohjeeseen.

Yrityksen yhteystiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nämä yhteystiedot ovat julkisia ja niitä voi kuka tahansa katsella ilmaiseksi Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä. Esimerkiksi ilmoitettuun puhelinnumeroon voi tulla puhelinmyyjien soittoja.

Elinkeinonharjoittaja ilmoittautuu seuraaviin rekistereihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupparekisteri Lähes kaikki Suomen yritykset rekisteröidään kaupparekisteriin, joten tähän tulee laittaa rasti. Yksityisen elinkeinonharjoittajan ei ole välttämätöntä rekisteröityä kaupparekisteriin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Ennakkoperintärekisteri Ennakkoperintärekisteriin tulee ilmoittautua, jotta kätevä maksuliikenteen hoitaminen on mahdollista. Mikäli et kuulu ennakkoperintärekisteriin, asiakkaasi joutuu toimittamaan ennakonpidätyksen laskuistasi. Asiakas ei voi myöskään saada kotitalousvähennystä palvelusi käytöstä, jos yrityksesi ei kuulu ennakkoperintärekisteriin.

Yritys- ja yhteisötunnusta varten Y-tunnus on yrityksesi yksilöivä numerosarja. Mikäli sinulla ei ole ennestään Y-tunnusta, laita tähän rasti.

Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautumalla pystyt vähentämään yritystoimintaa varten ostamiesi hyödykkeiden arvonlisäveron. Vastaavasti joudut perimään asiakkailtasi arvonlisäveroa. Mikäli liikevaihtosi ylittää 8500 euroa vuodessa, sinun on pakko ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi.

Ennakkoveron määräämistä koskevat tiedot Tähän kannattaa arvioida tulot pikemminkin ala- kuin yläkanttiin — verottaja mätkäisee ennakkoveron näiden tietojen perusteella ja jos yrityksen toiminta ei lähdekään liikkeelle odotetulla tavalla, voivat mm. elämiseen tarvittavat käteisrahat käydä tiukoille.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]