Yritys/Yrityssaneeraus/Johdanto

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Helmikuun 8. päivänä 1993, Lainan päivänä, astuivat voimaan konkurssilainsäädäntöämme täydentämään yrityssaneerauslaki ja laki luonnollisen henkilön velkajärjestelystä. Lakien valmistelua oli kiirehditty taloudellisen laman aikana. Suhtautuminen lainsäädäntöön on ollut melko ristiriitaista, varsinkin lain voimaantulon alkuaikoina. Monet pitivät sitä laman vaikutusten lieventäjinä, joku taas turhana ja jotkut jopa pankkien pelastajana.1 Yrityssaneerauslaki on sinänsä kansainvälisen maksukyvyttömyysoikeuden kehityssuuntauksen mukainen. Se ei kuitenkaan tuo lisää pääomia yrityksen käyttöön, vaan sen avulla pyritään kohdentamaan yrityksen varoja tarkoituksenmukaisimpaan käyttöön. Parhaimmillaan ja toteutuksen onnistuessa laki estää lukuisten yritysten loppumisen, mutta huonoimmillaan myös mahdollistaa jossain määrin velallisyrityksen pääsyn velkojilta suojaan ja perimistoimenpiteiden pitkittämisen.

Tämän tutkielman tavoitteena on antaa yleiskuva yrityssaneerausmenettelystä. Aiheen laajuuden, siihen liittyvien muiden lakien ja saneerausohjelmien yksilöllisyyden takia ei tässä ole voitu tarkastella muuta kuin niitä periaatteita, jotka jokaisen yrityksen talousasioita hoitavan tulee tietää yrityksen saneerausmenettelystä.

Esimerkinomaisesti olen tarkastellut Starckjohann Oy:n saneerausohjelmaa, mikä on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi, onhan sen saneerausohjelman lopputulos toteutunut 5 vuotta etuajassa.